Lue lehteä

Sukupuolentutkimus-lehden Puheenvuorot-osiossa tutkijat debatoivat sukupuolentutkimukseen liittyvistä asioista ja kommentoivat ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita sukupuolinäkökulmasta.

Julkaisemme osan puheenvuoroteksteistä avoimesti, jotta ne saisivat mahdollisimman laajan yleisön ja pääsisivät mukaan julkiseen keskusteluun. Avoimesti julkaistut puheenvuorot kootaan tälle sivulle.

Hyviä lukuhetkiä!

Susan Meriläinen: Julkaisufoorumin tasoluokitus. Ovatko vaihtoehtoiset lähestymistavat ja poikkitieteellinen tutkimus uhattuina?  (3/2015)

ST lehti kansi 3 2015Susan Meriläinen pohtii tieteellisten julkaisujen tasoluokitusten vaikutusta tutkimusalojen sisäiseen monimuotoisuuteen ja poikkitieteelliseen tutkimukseen. Luovatko luokitukset huippututkimusta tekevien huippututkijoiden eliitin, johon vaihtoehtoista tai monitieteistä tutkimusta tekevät, kuten sukupuolentutkijat, eivät mahdu? Suomalaisessa Julkaisufoorumi-luokituksessa tutkimusalojen määrittely sekä viittauskertoimien korostuminen lehtien arvioinnissa ovat johtaneet vaihtoehtoisten ja poikkitieteellisten lehtien alisteiseen asemaan. ”Mikäli halua on, JUFO-luokituksesta olisi täysin mahdollista luoda tutkimuksen monimuotoisuutta vaaliva arviointikäytäntö. Kysymys on pitkälti siitä, millaisessa yliopistomaailmassa me haluamme Suomessa tulevaisuudessa olla ja tehdä tutkimusta.”

Pääkirjoitus: Talouspolitiikan F-versio NYT! (2/2015)

Etukansi_2_2015Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närhi: Perhevapaat, talous ja sukupuolten tasa-arvo (2/2015)
Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närhi näkevät isien perhevapaiden käytön keskeisenä sukupuolten tasa-arvoa edistävänä tekijänä ja pohtivat, miksi isät käyttävät vapaista vain pienen osan: ”Niin kauan kuin talouden toimijoiden hallitsema kolmikantainen politiikkaprosessi ylläpitää vanhempainvapaajärjestelmää, jossa päärooli on jaettavissa olevalla vanhempainvapaalla ”valinnanvapauden” nimissä, isien osuus vapaiden käytöstä pysyttelee vähäisenä.”

Niklas Bruun: Talouskriisin sukupuolivaikutukset Euroopan unionin kriisimaissa (2/2015)
Niklas Bruun kirjoittaa, että talouskriisin seurauksena Euroopan unioni on räikeästi ja systemaattisesti rikkonut tasa-arvo- ja ihmisoikeusvelvoitteitaan. Kansainvälisen valuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission muodostama ns. Troikka on määrännyt kriisimaiden sosiaalipolitiikkaa tavalla, jolla on selkeät ja kauaskantoiset sukupuolivaikutukset.

Johanna Kantola: ”Resistir es existir”. Feministinen toiminta Espanjan talouskriisissä (2/2015)
Johanna Kantola kirjoittaa, että vaikka Espanjassa talouskriisi on heikentänyt tasa-arvoelinten asemaa, se on avannut uusia mahdollisuuksia feminististiselle toiminnalle ja liikkeelle. Feministien äänet ovat kuuluneet kriisin myötä syntyneessä 15M-kansalaisliikkeessä, mutta liikkeen institutionalisoituminen vasemmistopopulistiseksi Podemos-puolueeksi on ollut feministisestä näkökulmasta haastavaa.

Suvi Keskinen ja Salla Tuori: Taloudesta, globaaleista valtasuhteista ja jälkikoloniaalista näkökulmasta (1/2015)
Suvi Keskinen ja Salla Tuori kritisoivat feministiselle yhteiskuntatieteelle tyypillistä ajattelutapaa, jossa sivuutetaan rodullistettujen ja jälkikoloniaalien valtasuhteiden analyysi. He peräänkuuluttavat suomalaiseen sukupuolentutkimukseen tutkimusotetta, joka ei rajoitu sukupuolen tarkasteluun, vaan ottaa huomioon globaalit valtasuhteet ja rodullistamisen.

Maria Svanström: Oppimisen aika (4/2014)
Maria Svanström puolustaa puheenvuorossaan aikaa vievää ajattelua: ”Uskon, että oma teoriatuotanto on sukupuolentutkimuksen suurin vahvuus. Sitä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan, vaikka nyt näyttäisikin siltä, että tiedepoliittiset trendit ovat vetämässä tiedontuotantoa päinvastaiseen suuntaan.”

Anita Haataja ja Elina Pylkkänen: Verotus ja sukupuolten tasa-arvo – ei suomalainen ongelma? (3/2014)
Anita Haataja ja Elina Pylkkänen tarkastelevat puheenvuorossaan verotusta sekä verorahoilla rahoitettuja hyvinvointivaltion etuuksia ja palveluja sukupuolinäkökulmasta. Miten näiden järjestelmien yhteisvaikutukset vaikuttavat sukupuolten taloudelliseen tasa-arvoon Suomessa? Haataja ja Pylkkänen huomauttavat, että verotuksen, etuuksien ja palvelujen tulisi tukea yhteiskunnan tavoitteita ristiriidattomasti. Tällä hetkellä näin ei ole.

Tuija Saresma: Sukupuolipopulismi ja maskulistinen standpoint-empirismi (2/2014)
Tuija Saresma tarttuu numerossa 2/2014 julkaistussa puheenvuorossaan blogijulkisuudessa esitettyyn feministisen tutkimuksen kritiikkiin.Käyttäen käsitteitä maskulinistinen standpoint-empirismi ja sukupuolipopulismi Saresma erittelee, miten internetissä tuotetaan kiistanalaista totuutta sukupuolesta, mutta myös sukupuolta koskevasta kriittisestä tutkimuksesta.