Uusin lehti

3/2017: Tyttötutkimus

Monitieteinen tyttötutkimus on kiinnostunut tutkimaan tyttöjä ja tyttöyttä moniäänisesti. Viime vuosina erityisesti humanistisessa ja sosiologis-yhteiskunnallisessa tyttötutkimuksessa on keskusteltu tytöistä ja tyttöydestä suhteessa sosiaaliseen muutokseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, feminismiin, postfeminismiin sekä seksuaalisuuteen ja seksualisoimiseen. Tyttötutkimuksen teoreettisessa ja metodologisessa kentässä tytön, tyttöyden ja sukupuolen käsitteet mielletään liikkeessä olevina, performatiivisina, historiallisina ja neuvoteltavina, mutta silti yhteenkietoutuneina materiaalisen todellisuuden kanssa.

Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kantaviksi teemoiksi valikoituivat tyttöruumiillisuus sekä tieteen ja taiteen välinen vuoropuhelu. Teemanumeron tekstit keskittyvät kukin osaltaan kriittisesti tarkastelemaan, kuinka yhteiskunnan rakenteet muuntuvat tyttöruumiillisuutta tuottaviksi ja muokkaaviksi, valtaan sitoutuviksi teoiksi. Teksteissä pohditaan myös, millä tavoin tyttötutkimuksen kautta voi pureutua kysymyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja liikkuvuudesta.

Teemanumeron avaa Mari Käyhkön artikkeli, joka seuraa suomalaisen tyttötutkimuksen sosiologista perinnettä ja samalla haastaa sen painottumista kaupunkilaistyttöyteen ja urbaaneihin tyttökulttuureihin. Artikkeli tarkastelee yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja heidän kokemuksiaan elämästä syrjäseuduilla. Riikka Lauttamus ja Sanna Karkulehto käsittelevät artikkelissaan sukupuolijärjestystä murtavaa vahvaa tyttöyttä Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade (2012) -teoksissa. Leena-Maija Rossi taas analysoi artikkelissaan Gilmoren tytöt -televisiosarjan jatko-osaa A Year in Life (2016). Tarkastelun keskiöön nousevat lisääntyminen, vakiintuneen heteroparisuhteen solmiminen sekä luokan ja työn vakiintumisen ja vakiintumattomuuden välinen ristiveto sarjan päähenkilöiden elämässä.

Teemanumeron puheenvuoroteksteissä pureudutaan digitaalisen ja materiaalisen sekä tieteen ja taiteen välisiin neuvotteluihin. Karoliina Sjö käsittelee puheenvuorossaan Kirsti Teräsvuoren 1910-luvulta 1980-luvulle kirjoittamia päiväkirjoja, naisten ja tyttöjen kirjoittamisen historian sekä omaelämäkerrallisuuden ja itsensä kertomisen näkökulmista, yhdistäen spoken word -runouden historiantutkimukseen. Kia Andellin puheenvuorotekstissä tarkastellaan, kuinka tytöt tuottavat aktiivisesti sukupuolitetun ruumiin esittämisen normeja Hey Girls Did You Know (HGDYK) -internetmeemien välityksellä. Lisäksi teemanumerossa on kolme kirja-arviota.

Numeron tekemiseen ovat osallistuneet niin tutkijat kuin sarjakuvataiteilijat. Tieteen ja taiteen vuoropuhelu näkyy erityisesti Myry Voipion suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitystä käsittelevässä lektiossa. Voipio avaa tekstin ja piirtämiensä (tyttö)kuvien kautta aikaikkunoita tyttökirjallisuuteen, lajin piirteisiin sekä teosten tyttöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa. Numeron muita taiteilijoita ovat Pii Anttonen, Aiju Salminen, Anna Vuorinen ja Katja Tukiainen. Tyttötutkimuksen teemanumeron tieteellinen, taiteellinen, kaunokirjallinen ja näiden rajapinnoilla liikkuva sisältö kaikkinensa etsii vastauksia kysymykseen: mitä kaikkea on olla tyttö?

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Heta Mulari Nuorisotutkimusverkostosta ja FT, tutkija, Myry Voipio.

Sukupuolentutkimus 3/2017 kansi

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heta Mulari & Myry Voipio: Tyttöruumiillisuuden askelia ja menetelmällisiä kokeiluja (pdf)

ARTIKKELIT
Mari Käyhkö: ”Vähän niinku metän keskellä ja silleen.” Syrjäseutu, yläkouluikäiset tytöt ja tutuksi eletty paikka
Riikka Lauttamus & Sanna Karkulehto: Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Leena-Maija Rossi: Ikuiset tytöt? Tytöttämisestä, joustavuudesta ja uhmakkuudesta Gilmoren tyttöjen jatko-osassa A Year in the Life

PUHEENVUOROT
Karoliina Sjö: Tyttöydestä ja itsensä kertomisesta. Menneen päiväkirja-aineiston äärellä tieteen ja taiteen keinoin
Kia Andell: Hey Girls Did You Know? Seksualisoidun tyttöruumiin neuvottelua internetmeemissä

LEKTIO
Myry Voipio: Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT:
Karla Malm: Claudia Mitchell & Carrie Rentschler (toim.) Girlhood and the Politics of Place.
Ann-Charlotte Palmgren: Hannele Harjunen: Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body.
Anna Elomäki &
Hanna Ylöstalo: Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen & Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.


2/2017: Luontokulttuurit

Ihmisen yhteydet toisiin lajeihin ja elinympäristöönsä ovat viime aikoina nousseet yhä voimakkaammin esille feministisessä tutkimuksessa. Lähtökohta on tällöin, että puhuttaessa eroista ja eriarvoisuuksista on puhuttava myös muista kuin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä hierarkkisista suhteista. Luontokulttuurien tutkimuksessa ihminen on laji muiden joukossa – elinympäristönsä ja ei-inhimillisten toisten kanssa kasvava ja muuttuva.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2017 esittelee uutta feminististä luontokulttuurien tutkimusta Suomessa. Luontokulttuurien käsite kiinnittää huomion materiaalis-semioottisiin ontologioihin, joissa luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Luontokulttuureilla on juuria feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sekä ekofeminismissä eli lähestymistavassa, jossa sukupuolitettu sorto ja ei-inhimillisen luonnon hyväksikäyttö nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.

Ihmisen, kumppanuuslajien ja ympäristön yhteyksien laajuuden ja syvyyden tunnistaminen ei ole ollut länsimaisen ajattelun tai toiminnan vahvoja puolia. Ilmaston lämpenemisen, kuudennen sukupuuttoaallon sekä muiden peruuttamattomien ympäristömuutosten maailmassa on kuitenkin ilmeistä, ettei ihminen ole yksi, riippumaton subjekti vaan elää ja hengittää yhdessä toisten kanssa.

Teemanumero sisältää viisi artikkelia, ja niiden myötä sen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaaminen ja yhteismuotoutuminen. Kirjallisuudentutkija Päivi Koponen käsittelee naiseläimen toimijuutta ja naiskertojan muodonmuutosta emakoksi Marie Darrieussecqin dystooppisessa romaanissa Sikatotta (Truismes, 1996). Elli Lehikoinen, myös kirjallisuudentutkija, pohtii ihmisen lajiuteen havahtumista suomalaisessa lisääntymistä käsittelevässä kirjallisuudessa. Pieta Hyvärisen artikkelissa ei-inhimilliset toimijat ovat lähinnä kasveja, erityisesti rikkakasveja, sekä kasvien seassa liikkuvia selkärangattomia kuten kastematoja. Taija Kaarlenkasken artikkeli analysoi sukupuolittuneen lypsykarjatyön, lypsykoneteknologian ja lehmän keskinäistä muotoutumista historiallisesta näkökulmasta, ja Kirsi Laurén ja Noora Schuurman kirjoittavat lemmikkieläinten toimijuudesta kuolemaa koskevissa kertomuksissa.

Lisäksi numero sisältää kaksi kirja-arviota sekä Raija Sollamon perustelupuheen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 artikkelipalkinnosta.

Teemanumeron ovat toimittaneet Pieta Hyvärinen ja Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta yhdessä lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kanssa. Numeron kuvituksesta vastaa helsinkiläinen Maija Repo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Pieta Hyvärinen, Sari Irni, Katariina Kyrölä & Marja Vehviläinen:
Luontokulttuurit feministisessä tutkimuksessa (pdf)

ARTIKKELIT
Päivi Koponen: Naiseläimen toimijuus Marie Darrieussecqin
romaanissa Sikatotta
Elli Lehikoinen: ”Olen nisäkäs. Tuotan maitoa.” Ihmisen lajius ja lisääntymisprosessi 2000-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa
Pieta Hyvärinen: Ruoantuotannon ristiriitoja rikkaruohonjuuritasolla. Kitkeminen työnä, tiedontuotantona ja tulevaisuuksien tekemisenä
Taija Kaarenkaski: Lypsäjät, lehmät ja lypsykoneet. Lypsykarjanhoidon teknologisoituminen ja sukupuolittunut työnjako 1800-luvun lopulta 1950-luvulle
Kirsi Laurén & Nora Schuurman: Viimeinen katse ja kuonon hipaisu. Lemmikkieläimen toimijuus kuolemaa koskevissa kertomuksissa

ARTIKKELIPALKINTO
Raija Sollamo: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2016

KIRJA-ARVIOT
Anna Rastas: Patricia Hill Collins & Sirma Bilge: Intersectionality
Lea Rojola: Donna J. Haraway: Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene (pdf)

 


1/2017: Transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2017 ensimmäinen numero pureutuu transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Numero tuo esille niin kotimaista kuin ulkomaistakin alan tutkimusta ja pyrkii siten osaltaan vakiinnuttamaan vielä suhteellisen nuorta tutkimusalaa.

Suomalainen julkinen keskustelu sukupuolen moninaisuudesta on suurimmaksi osaksi keskittynyt lääketieteen ja osittain myös lainsäädännön konteksteihin: eniten puhuttavat translain uudistus ja intersukupuolisten lasten hoitokäytännöt.

Tämänhetkisessä, vuonna 2003 voimaan astuneessa translaissa juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoiksi on asetettu täysi-ikäisyys, kansalaisuus tai vakituinen asuinpaikka Suomessa, naimattomuusvaatimus sekä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus. Lakia ovat arvostelleet niin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kuin Yhdistyneiden Kansakuntien edustajatkin. Transaktivistit ovat huomauttaneet, että juridisen sukupuolen sääntelyn lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös hoitojärjestelmän ongelmiin.

Intersukupuolisuus on pitkään ollut vielä transsukupuolisuuttakin vaietumpi ilmiö. Suomessa julkinen keskustelu intersukupuolisuudesta on alkanut vasta 2010-luvun aikana, kun yhä useammat nuoret ja aikuiset intersukupuoliset ihmiset ovat alkaneet tiedostaa kohtaamansa vääryydet ja halunneet tuoda kokemuksensa julki. Merkittävimpänä kritiikin kohteena ovat olleet sukuelinten ulkonäköä muokkaavat kirurgiset operaatiot, joihin viitataan intersukupuolisten sukuelinten silpomisena (intersex genital mutilation, IGM).

Transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus on monitieteinen ja kriittinen tutkimusala, joka osallistuu monipuolisesti ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun trans- ja intersukupuolisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Muiden kriittisten tutkimusalojen tavoin transtutkimuksen kriittisyys kohdistuu lähtökohtaisesti myös sen itsensä piirissä muodostuviin oletuksiin ja käytäntöihin. Tutkimus kehittyy tiiviissä yhteydessä aktivismiin ja taiteeseen, joilla on merkittävä rooli sekä alan sisäisessä että sen ulkopuolelle kohdistuvassa kritiikissä.

Numeron kolme vertaisarvioitua artikkelia lähestyvät teemaa eri näkökulmista ja erilaisten aineistojen kautta. Roosa Torisevan artikkeli tarttuu intersukupuolisuuden lääketieteellisiin ymmärryksiin cripteoreettisen eli kriittisen vammaistutkimuksen tutkimusotteen avulla. Toriseva analysoi suomalaisten intersukupuolisten lasten hoidosta vastaavien lääkärien näkemyksiä, jotka pitkälti määrittävät intersukupuolisten lasten hoitoa Käypä hoito -suositusten puuttuessa.

Alexis Ranckenin artikkeli tarkastelee sosio-onomastiikkaa, eli nimiin liittyvien sosiaalisten merkitysten ja valtasuhteiden tutkimusta, transinklusiivisuuden näkökulmasta. Artikkeli havainnollistaa empiirisen aineiston avulla, kuinka Suomen ja Ruotsin sukupuolittuneet etunimikäytännöt ja niitä koskeva lainsäädäntö vaikuttavat monin eri tavoin sukupuoleltaan ei-normatiivisten ihmisten kokemuksiin omasta nimestään ja sen käytöstä.

Emmi Vähäpassin artikkeli käsittelee vammaistutkimuksen ja transtutkimuksen yhteyksiä sekä tapoja, joilla vammaistutkimuksen alalla tehdyt teoretisoinnit voivat hyödyttää ja edistää transpolitiikkaa ja -teoriaa. Erityisesti Vähäpassi pohtii vammaisuuden sosiaalisen mallin ja sen jälkeen kehiteltyjen ruumiillisuuden, kivun ja hoidontarpeen huomioivien mallien – kuten Alison Kaferin poliittis-relationaalisen mallin – tuomia mahdollisuuksia transtutkimukselle.

Numerossa julkaistaan myös neljä puheenvuorotekstiä, joista ensimmäisessä Lotta Kähkönen ja Joy Ladin käyvät dialogia transpoetiikan käsitteestä. Varpu Alasuutari tuo puheenvuorossaan hyvän elämän, elämänkulun ja queerin ajan teemoja transtutkimuksen, leskeyden tutkimuksen ja ikääntymisen tutkimuksen kentille. Jukka Lehtonen taas tarkastelee metodologisessa puheenvuorossaan niitä haasteita, jotka liittyvät intersukupuolisten koulu- ja työelämäkokemusten tutkimukseen. Teeman ulkopuolisena puheenvuorona numerossa julkaistaan myös Satu Venäläisen kommenttiteksti, joka on saanut inspiraationsa Sukupuolentutkimus-lehden uusmaterialistisia feminismejä käsitelleestä teemanumerosta 3/2016.

Teemanumeron ovat toimittaneet Turun yliopiston Science, Embodiment and Transformation -tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjantekijät, Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva ja Emmi Vähäpassi,  lehden vastaavan päätoimittajan, Sari Irnin, ohjauksessa. Numeron kuvituksesta vastaa tamperelainen Jiipu Uusitalo.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva & Emmi Vähäpassi:
Transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (pdf)

ARTIKKELIT
Roosa Toriseva: Intersukupuolisuus suomalaisten lääkäreiden käytännöissä ja puheessa
Alexis Rancken: Namn bortom normerna. Förhållandet mellan förnamn och icke-normenliga könsidentiteter
Emmi Vähäpassi: Transsukupuolisuuden poliittis-relationaalinen malli

PUHEENVUOROT
Lotta Kähkönen & Joy Ladin: Experience, Embodiment, and Poetics. A Dialogue on Trans Poetics
Jukka Lehtonen: Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa
Varpu Alasuutari: Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu. Normatiivisuuden karisma, menetys ja muutos (pdf)
Satu Venäläinen: Affektiivisuus ja diskursiivisuus. Identiteettityötä ja kevytkenkäisyyttä eri suuntausten rajapinnoilla

KIRJA-ARVIOT
Leena-Maija Rossi: Katariina Kyrölä: The Weight of Images: Affect, Body Image, and Fat in the Media.
Touko Vaahtera Alison Kafer: Feminist, Queer, Crip.
Mari Lindman: Kristiina Rolin, Olli-Pekka Moisio, Martina Reuter & Miira Tuominen (toim.) Sukupuoli ja filosofia.


4/2016

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan myötäilemisen ja vastarinnan mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Henri Hyvönen tarkastelee artikkelissaan syömishäiriöön sairastuneiden miesten kokemuksia, ruumiillisuutta ja ymmärrystä omasta itsestä suhteessa maskuliinisuuden normeihin. Näin Hyvösen tutkimus tuo uuden näkökulman myös feministisiin syömishäiriötutkimuksiin, jotka ovat usein keskittyneet naisiin ja feminiinisyyteen. Hyvönen pohtii, miten syömishäiriöksi ymmärretty toiminta voi mieheksi identifioituvilla henkilöillä yhtäältä myötäillä hegemonisen maskuliinisuuden vaatimuksia vahvuudesta ja urheilullisesta ulkonäöstä. Toisaalta se voi myös olla tapa kyseenalaistaa hegemonisen maskuliinisuuden tavoiteltavuus ja hakea toisenlaisia tapoja elää sukupuolittuneessa ruumiissa.

Anu Isotalo käsittelee artikkelissaan somalialaistaustaisten naisten kokemuksia rasismista kaupunkitilassa ja pohtii naisten mahdollisuuksia vastarintaan. Isotalon mukaan voidaan puhua tilallisesta valkoisuusnormista eli sukupuolittuneesta, epävirallisesta sosiotilallisesta kontrollista, joka rajoittaa rodullistettujen – tässä tapauksessa naisten – kaupunkitilassa liikkumista. Yksi keskeinen huomio Isotalon artikkelissa koskee sivusta seuranneiden valkoisten kanssaihmisten suhtautumista: yhdessäkään hänen tutkimuksessaan esille tulleessa tapauksessa paikalla olleet eivät puuttuneet näkemäänsä rasismiin.

Numeron kaksi lektiota ovat syksyn 2016 väitöstilaisuuksista. Elina Ikävalkon väitös käsittelee oppilaitosten tasa-arvotyötä ja Paula Koskinen Sandbergin palkkojen sukupuolittumisen politiikkaa. Vuosittain jaettava Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto myönnettiin 2016 Kaisa-Riitta Aholle tutkielmasta “Lihas on laiska kaveri. Tarkasteluja Fit-lehden kehollisuusparadigmasta”. Lehdestä löytyy valinnan tehneen professori Päivi Lappalaisen perustelulausunto.

Numeron upeasta kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Johanna Naukkarinen.

Lehden toimitus haluaa kiittää kaikkia lehteen kirjoittaneita ja lehden toimituskuntalaisia lämpimästi työstänne ja onnistuneesta yhteistyöstä kanssamme Turun toimituskunnan ensimmäisenä vuonna. Haluamme myös kiittää nimettöminä säilyviä refereitä arvokkaasta panoksestanne, jota ilman lehteä ei olisi olemassa.

Vuonna 2017 lehdessä ilmestyy kolme teemanumeroa: vuoden ensimmäinen numero käsittelee trans- ja intersukupuolisuuden tutkimusta, toinen numero luontokulttuureja ja kolmas numero tyttötutkimusta. Teemanumeroissakin voidaan julkaista teemojen ulkopuolisia artikkeleja ja muita tekstejä, mikäli niiden sivuilla on tilaa, ja vuoden 2017 viimeinen numero on avoin kaikille aiheille. Haluamme siis kannustaa tarjoamaan lehteen monenlaisia ja monipuolisia sukupuolentutkimuksellisia ja feministisiä tekstejä jatkossakin!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: EI (pdf)

ARTIKKELIT
Anu Isotalo: Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta
Henri Hyvönen: Syömisen ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa

PALKINTO
Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto 2016 (pdf)

LEKTIOT
Elina Ikävalo: Oppaisiin sidottu ja kokoushuoneisiin suljettu tasa-arvotyö? (pdf)
Paula Koskinen Sandberg: Palkkojen sukupuolittunut politiikka

KIRJA-ARVIOT
Salla Tuori: Marita Husso & Risto Heiskala (toim.): Sukupuolikysymys.
Jenny Jarlsdotter Wikström: Kristina Malmio & Mia Österlund (red.): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm.
Sara Nyman: Ulrika Dahl: Skamgrepp


3/2016: Uusmaterialistiset feminismit

Numeron 03/2016 teemana on uusmaterialistiset feminismit. Teemanumero keskittyy tutkimusmetodologioihin ja feministisen tutkimuksen poliittisuuteen ja muutosvoimaisuuteen. Keskeisenä toimii kysymys siitä, miten tarttua sukupuolittuviin, rodullistettuihin, seksuaalisiin ja muihin valtasuhteisiin sekä taiteen, kulttuurin, luonnon, ympäristön, ihmisen ja ei-ihmisen suhteisiin tavoilla, jotka eivät jähmetä tarkastelun kohteita ennalta-arvattaviin kaavoihin vaan avaavat niitä yllättäviinkin suuntiin. Tavanomaista pidempi, lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kirjoittama johdanto luo katsauksen päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin materiaalisuuden näkökulmasta sekä uusmaterialistisista feminismeistä käytyihin keskusteluihin ja metodologisiin mahdollisuuksiin.

Tuija Huukin artikkeli tarkastelee alle kouluikäisten lasten sukupuolistuvaa pussaus- ja puserrusleikkiä affektiivisina sommitelmina. Feministinen uusmaterialistinen lähestymistapa konkretisoituu Huukin etnografisessa tutkimuksessa materiaalisten objektien, lasten kehollisen toiminnan, tilojen, tuntemusten sekä historian yhteen punoutumisessa ilman, että minkään yhden ulottuvuuden ajateltaisiin determinoivan muita.

Taru Leppäsen ja Milla Tiaisen artikkelissa pohditaan uusmaterialismin ja feministisen, taiteen- ja kulttuurintutkimuksellisen etnografian kohtauttamisen hyötyjä. Empiirisinä esimerkkeinä Leppäsellä ja Tiaisella ovat Leväooppera (2012), jossa laulajan hengitysilman hiilidioksidi ohjataan levätankkeihin, joissa kasvavista levistä valmistetaan esityksen aikana sushia, sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin musiikin tekemisen prosessi, jossa kyseenalaistuu oletus muusikon omasta äänen tuottamisesta ja kuulemisen välttämättömyydestä. Näiden esimerkkien avulla Leppänen ja Tiainen avaavat uusia ulottuvuuksia musikoinnin ymmärtämiseen materiaalisena, ajallis-tilallisena prosessina.

Numeron puheenvuorotekstit visioivat uusmaterialistisen ajattelu- ja tarttumistavan mahdollisuuksia ja sitä, millaisia valta-asetelmia sen avulla voitaisiin liikuttaa. Asta Kihlman ja Katve-Kaisa Kontturi pohtivat feministisen craftivismin eli käsityöaktivismin viimeaikaisia muotoja Australiassa ja Suomessa sekä sitä, mitä craftivismi ja uusmaterialistinen ajattelu tuovat toisistaan esiin. Toisena puheenvuorotekstinä on Mel Y. Chenin suomeksi käännetty haastattelu, joka julkaistiin alun perin vuonna 2015 TSQ: Transgender Studies Quarterly -lehdessä. Eva Haywardin tekemä haastattelu tuo esiin uusia, ehkä vasta tulossa tai nousemassa olevia yhteyksiä, suuntauksia ja termiehdotuksia, jotka haastavat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja ja hierarkioita muun muassa transruumiillisuuksia pohtimalla.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Jessica Koivistonen, jonka kollaasit jatkavat sen kuvittelua, kuinka ihmisten ja muiden eläinten ruumiillisuudet sukupuolittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa ja erilaisiin ympäristöihin.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Feministiset sommitelmat, uusmaterialistiset politiikat ja äärimmäisyyksien materiat (pdf)

ARTIKKELIT
Tuija Huuki: Pinoa, pusua ja puserrusta. Vallan sukupuolistuneet virtaukset lasten leikissä
Taru Leppänen & Milla Tiainen: Feministisiä uusmaterialismeja paikantamassa. Materian toimijuus etnografisessa taiteen- ja kulttuurintutkimuksessa

PUHEENVUOROT
Asta Kihlman & Katve-Kaisa Kontturi: Craftivismi feministisenä aktivismina ja uusmaterialistisen tutkimuksen kohteena
Eva Hayward: Haastattelussa Mel Y. Chen

LEKTIOT
Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty?

KIRJA-ARVIOT
Elina Valovirta: Jaana Saarinen, Hanna Ojala & Tarja Palmu (toim.): Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Tiia Sudenkaarne: Sarah Franklin: Biological Relatives: IVF, Stem Cells and the Future of Kinship
Minna Seikkula: Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus
Sanna Karhu: Judith Butler: Notes Toward a Performative Theory of
Assembly


2/2016: Ikä ja normit

Tämän numeron artikkeleissa tartutaan kysymykseen iän, ajan ja intiimin suhteesta sukupuolittuvaan, seksuaaliseen ruumiillisuuteen. Artikkelit ammentavat jälkistrukturalistisen feminismin perinteestä, jossa sukupuoli ja seksuaalisuus kiinnittyvät väistämättä toisiinsa ja osallistuvat toistensa tuottamiseen.

Jenny Säilävaaran artikkeli tarkastelee lastaan ”pitkään” eli yli vuoden imettäneiden naisten imetyskokemuksia erilaisissa yksityisissä, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa. Karoliina Ojanen tutkii yli 70-vuotiaiden miesten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta sekä heidän tapojaan ymmärtää seksuaalisuus suhteessa ikään ja mieheyteen.

Artikkeleita yhdistää lisäksi jälkistrukturalistisen feminismin tapa käsitteellistää valta jonain muuna kuin ainoastaan tukahduttavana, ulkoapäin tulevana vallankäyttönä. Kyse on myös sivuutetuista, hiljennetyistä, arvostamatta tai syrjään jäävistä kokemuksista ja pienistä eleistä ja teoista, jotka haastavat normeja joskus jo pelkästään itsepintaisella olemassaolollaan.

Numeron artikkelit tuovat esiin, kuinka seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvä normatiivisuus muovaa elämäämme vauvasta vanhuuteen.

Artikkelien lisäksi 02/2016 numero sisältää kirja-arvioita, lektioita sekä professori emerita Leena Eräsaaren vuoden 2015 artikkelipalkinnon jakotilaisuudessa pitämän puheen.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Marjukka Irni.

ST_kansi_022016_Kansi_kokonaan_web

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Sivuutetut kokemukset ja vastarinnan mahdollisuudet (pdf)

ARTIKKELIT
Jenny Säilävaara: Imettämässä kaapissa? Pitkään imettäneet äidit ja normatiiviset tilat
Karoliina Ojanen: Vanhojen miesten pieniä kertomuksia seksuaalisuudesta

LEKTIOT
Ilse Paakkinen: Christine de Pizan vastusti sukupuolittunutta vihapuhetta jo 1400-luvulla
Xin Liu: The Discontinuous Discontinuity of Race and Racism

ARTIKKELIPALKINTO
Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2015:
Maarit Sireni: Emännästä yrittäjäksi. Maaseudun naista koskevien puhetapojen muutos.

KIRJA-ARVIOT
Emmi Vähäpassi: Jin Haritaworn: Queer Lovers and Hateful Others. Regenerating Violent Times and Spaces
Touko Vaahtera: Don Kulick & Jens Rydström: Loneliness and its Opposite. Sex, Disability, and the Ethics of Engagement
Pirjo Pöllänen: Tanja Kuronen: Hoivapommin purkajat
Anna Elomäki: Jemima Repo: The Biopolitics of Gender


1/2016: Maskuliinisuus

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 ensimmäisen numeron kokoavana teemana on maskuliinisuus. Numeron tekstit piirtävät moninaista kuvaa siitä, miten miehiä ja maskuliinisuuksia voisi tai pitäisi Suomessa tutkia, ja miten käsitykset kansallisuudesta, maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä kytkeytyvät yhteen. Numero aloittaa samalla Turun toimituksen kauden 2016–2017.

Ilana Aalto tarkastelee artikkelissaan miestutkimuksen historiaa Suomessa 1985–1995 välisenä aikana ja suhteuttaa sitä tutkimussuuntauksen nykykeskusteluihin. Aalto kritisoi miesoletusta, jonka mukaisesti maskuliinisuus liitetään vain miesten sosiaaliseen kategoriaan kuuluviin, ja perää mieheyden kategorian ja kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kyseenalaistamista.

Matleena Friskin artikkeli nostaa puolestaan esiin kiinnostavan tapausesimerkin siitä, mitä tapahtui 1960-luvun puolivälissä, kun nuorisokulttuurin suosimaan ihannemieheyteen alettiinkin kytkeä feminiinisiksi ymmärrettyjä ominaisuuksia. Frisk erittelee, miten miesfeminiinisyyttä käsiteltiin Suomen ensimmäisen meikkaavan miesbändin, The Mods -yhtyeen julkisuuskuvassa.

Maskuliinisuus-teemaisten kirjoitusten lisäksi lehdessä on Merja Leppälahden artikkeli Kalevalan naishahmojen uudelleenkäsittelystä suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Leppälahti kysyy, millaisia ovat 2000-luvun Aino ja Louhi, ja ovatko kulttuuriset mielikuvat naisista muuttuneet.

Myös numeron puheenvuorot jatkavat keskustelua maskuliinisuuden, feminiinisyyden ja sukupuolen välisistä suhteista. Sade Kondelin pohtii, mitä uusia kysymyksiä mieheyden ja maskuliinisuuden tutkimukselle voi esittää transtutkimuksen näkökulmasta. Jiri Niemisen puheenvuoro puolestaan tarkastelee inklusiivisen maskuliinisuuden käsitteen mahdollisuuksia vaihtoehtona hegemonisen maskuliinisuuden käsitteelle.

Numeron kuvituksesta vastaa valokuvaaja Ami Koiranen.

ST_012016_web_604x430

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Miehet, maskuliinisuus ja moniääninen feministinen tutkimus (pdf)

ARTIKKELIT
Ilana Aalto: Miestutkimus sukupuolentutkimuksen muuttuvalla kentällä
Matleena Frisk: Meikkaavat pojat ja mieheyden murros. The Mods -yhtyeen julkisuuskuva nuorten musiikkilehdissä 1965
Merja Leppälahti: Kalevalan nainen kulttuurisena mielikuvana. Ainon ja Louhen representaatioita 2000-luvun kaunokirjallisuudessa

PUHEENVUOROT
Jiri Nieminen: Inklusiivinen maskuliinisuus – kriittisen miestutkimuksen uusi paradigma?
Sade Kondelin: Feminiinisyys, transmaskuliinisuus ja mieheys

LEKTIOT
Mona Mannevuo: Työn affektiivinen rationalisointi (pdf)
Anna-Kaisa Hoppania: Hoiva poliittisen kamppailun kenttänä

KIRJA-ARVIOT
Nina Järviö: Johanna Ahonen ja Elina Vuola (toim.): Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä.
Tuula Juvonen: Mona Mannevuo: Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita.
Minna Leinonen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta & Hanna Ylöstalo: Leena-Maija Rossi: Muuttuva sukupuoli. Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Suvi-Sadetta Kaarakainen: Johanna Hiitola: Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanottoasiakirjoissa.


4/2015

Sukupuolentutkimus-lehden vuoden 2015 viimeinen numero on ajankohtainen ja tärkeä erikoisnumero, jonka teemana on Sukupuoli ja rodullistaminen. Teemanumeron ovat toimittaneet Suvi Keskinen, Lena Näre ja Salla Tuori.

Suomalaisen sukupuolentutkimuksen piirissä on jo jonkin aikaa analysoitu rodullistamisen prosesseja kulttuurisissa representaatioissa ja narratiiveissa sekä purettu kolonialistisia valtasuhteita kehitystutkimuksen kentällä. Edelleen on paljon tehtävää sen selvittämisessä, miten rodullistavat ja sukupuolittavat prosessit, merkitykset ja rakenteet
halkovat yhteiskuntaamme ja millaisia kytköksiä näillä on ylirajaisiin ja globaaleihin prosesseihin. Teemanumeron tavoitteena on inspiroida ja vahvistaa tällaista tutkimusnäkökulmaa sukupuolentutkimuksessa.

Kaksi artikkelia tarkastelee kansalaisaktivismia. Nina Järviö analysoi homonationalismin käsitteen avulla kahden turvapaikanhakijan tueksi järjestettyjä kampanjoita ja julkilausumia. Minna Seikkulan artikkeli käsittelee rasismin vastustamista blogiteksteissä, joissa haastetaan valkoisuuden normia ja sen ulossulkevia käytäntöjä.

Kahdessa muussa artikkelissa painottuu historiallinen näkökulma. Aleksi Huhta analysoi suomalaissiirtolaisten käymää keskustelua rodullistetuista ja sukupuolitetuista eroista 1930-luvun Yhdysvalloissa. Hän korostaa keskustelujen ja arkisen kanssakäymisen moniäänisyyttä. Jarmila Rajas analysoi maahanmuuttajanaisia koskevan kotouttamispolitiikan logiikkaa ja diskursseja, joissa rakennetaan äitikansalaisen ihannetta.

numero 4 2015 kannetJOHDANTO
Suvi Keskinen, Lena Näre ja Salla Tuori: Valkoisuusnormi, rodullistamisen kritiikki
ja sukupuoli

ARTIKKELIT
Nina Järviö: Pelastetaan homot! Kansalaisaktivismi, homoseksuaalisuus ja turvapaikanhaku Suomessa
Minna Seikkula: Rodullistavien rajanvetojen kyseenalaistaminen rasismin kohteeksi joutuvien blogiteksteissä
Aleksi Huhta: “Tokko ne tytöt sentään tanssia tahtovat mustien kanssa?” Amerikansuomalaisen lehdistön suhtautuminen Harlemin suomalaisten ja mustien välisiin ”sukupuolissuhteisiin” keväällä 1931
Jarmila Rajas: Rodullistamisen perinteet. Rotuhygieeninen äitiys, maahanmuuttajien kotouttaminen ja kelpoisuus

JÄLKIKIRJOITUS
Anna Elomäki, Marjaana Jauhola, Mianna Meskus: Tieteellinen julkaiseminen
väistyvien päätoimittajien silmin

3/2015

kannet 3 2015

PÄÄKIRJOITUS
Kansalaistoiminnasta akateemiseen julkaisupolitiikkaan

ARTIKKELIT
Taina Uusitalo: Naisten kansalaistoiminnan sukupuolittuneisuus 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa
Riitta Jytilä: Sukupuoli ja moniäänisyyden politiikka Eira Stenbergin romaanituotannossa
Elina Valovirta: Mörkö pannassa. Affektiivinen feministinen pedagogiikka graduohjauksessa

PUHEENVUORO
Susan Meriläinen: Julkaisufoorumin tasoluokitus. Ovatko vaihtoehtoiset lähestymistavat ja poikkitieteellinen tutkimus uhattuina? (lataa PDF)

LEKTIO
Heli Aaltonen: Salvadorilaisten luterilaisten naisten tie johtajuuteen ja pappeuteen

KIRJA-ARVIOT
Tuija Saresma: Terhi Nevalainen: Pinkit piikkikorot. Chick lit -kirjallisuuden postfeministiset sisällöt ja lukijat niiden merkityksellistäjinä
Minna Nikunen: Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen (toim.): Prekarisaatio ja affekti
Maiju Parviainen: Susanna Paasonen: Pornosta
Riikka Taavetti: Tuula Juvonen: Kaapista kaapin päälle. Homoseksuaaliset ihmiset ja heidän oikeutensa edustuksellisessa politiikassa
Laura Mankki ja Tiina Sihto: Beverley Skeggs: Elävä luokka
Susanna Virtanen: Sanna Rikala: Työssä uupuvat naiset ja masennus.

2/2015

Sukupuolentutkimus–Genusforskning lehden numeron 2/2015 teema, feministisiä näkökulmia talouteen, on polttavan ajankohtainen.

Tuija Koivusen ja Hanna Ojalan artikkelissa lähestytään joogaopettajuutta suhteessa uuden talouden ja työn feminisoitumisen ja sukupuolittuneisuuden teemoihin. Kirjoittajat toteavat, että jooga on sukupuolittunutta työtä jälkikapitalistisen talouden marginaalissa, jossa työtä leimaa epävarmuus ja pätkittäisyys.

Maria Laakso tarttuu artikkelissaan Tuomas Vimman Helsinki-trilogian naiskuvaan. Kirjoittaja katsoo romaanin ilmitason provokaation – suoranaisen naisvihan – taakse ja ehdottaa, että teosta tulisi lukea uusliberalistista sukupuolittunutta talousjärjestelmää suomivana satiirina.

Numeron kuusi puheenvuorotekstiä tarjoavat tuhdin lukupaketin talouskriisin ja talouspolitiikan sukupuolittuneisuuteen ja niiden sukupuolittavaan luonteeseen.

Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närvi pohtivat talouden ja sukupuolten tasa-arvon kysymyksiä perhevapaiden, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Niklas Bruunin puheenvuoro osoittaa, että talouskriisin seurauksena Euroopan unioni on räikeästi ja systemaattisesti rikkonut tasa-arvo- ja ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Johanna Kantola pohtii Espanjan talouskriisin vaikutuksia feministiseen toimintaan ja liikkeeseen ja esittää, että kriisi on avannut feministiselle toiminnalle uusia mahdollisuuksia. Meri Koivusalo analysoi kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka näyttäytyvät sukupuolivaikutuksiltaan neutraaleina, mutta uhkaavat tarkemmin katsoen kansallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä.

Janne Tienari tekee katsauksen feministisen liiketalouden ja johtamisen tutkimukseen ja peräänkuuluttaa rajoja ylittävää feminististä tutkimusta, joka tekisi näkyväksi ja haastaisi globaalissa taloudessa harjoitettavan liiketoiminnan eriarvoistavia ja sortavia käytänteitä.

Numeron kuvituksesta vastaa Mervi Autti.

Kansi_2_2015

Sisällys

PÄÄKIRJOITUS
Talouspolitiikan F-versio NYT! (lataa PDF)
ARTIKKELIT
Tuija Koivunen ja Hanna Ojala:  Joogaopettajat. Sukupuolistunutta työtä talouden laitamilla
Maria Laakso: Brändimarkkinoiden mannekiinit ja kulutushyödykenaiset. Tuomas Vimman Helsinki 12 -romaanin naiskuva, taloudellinen tematiikka ja kysymys kertovan tekstin etiikasta

PUHEENVUOROT
Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närvi: Perhevapaat, talous ja sukupuolten tasa-arvo (lataa PDF)
Niklas Bruun: Talouskriisin sukupuolivaikutukset Euroopan unionin kriisimaissa (lataa PDF)
Johanna Kantola: ”Resistir es existir” – Feministinen poliittinen toiminta Espanjan talouskriisissä (lataa PDF)
Meri Koivusalo: Kansainväliset kauppa- ja investointineuvottelut ja naisten asema
Janne Tienari: Feministinen johtamisen ja organisaatioiden tutkimus globaalissa taloudessa
Eliisa Kylkilahti: Sukupuoli, tunteet ja valta markkinoilla. Sukupuolentutkimuksen päivät 2014

LEKTIO
Johanna Hiitola: Lastensuojelun asiantuntijuus, riskilaskelmat ja eroavaisuuksien politiikka

KIRJA-ARVIO
Pieta Hyvärinen Sari Irni, Mianna Meskus ja Venla Oikkonen (toim.) (2014): Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus

1/2015

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numeron 1/2015 kirjoittajat tekevät näkyväksi eriarvoistavia käytäntöjä, marginalisoivia puhetapoja sekä länsimaisen ja globaalin pohjoisen näkökulman ongelmallisia oletuksia.

Suvi Nipulin artikkeli valottaa itsellisten naisten ja äitien asemaa hedelmöityshoitojen heteronormatiivisella kentällä ja hedelmöityshoitoihin liittyviä eriarvoistavia käytäntöjä. Maarit Sireni käsittelee maaseudun naisia koskevia puhetapojen muutosta 1980-luvun alusta 2010-luvun alkuun ja osoittaa artikkelissaan, miten naisia marginalisoiva perheviljelmädiskurssi, joka kuvaa naiset isännän puolisona ja kumppanina, on korvautunut lehdessä kuvauksilla naisesta yrittäjänä. Kolmannessa artikkelissa Nana Blomqvist tarkastelee sitä, millaisia näkökulmia sukupuoleen, toimijuuteen ja intiimiyteen tarjotaan japanilaista host club -ilmiötä käsittelevässä dokumentissa The Great Happiness Space, Tale of an Osaka Love Thief.

Numeron kolmessa puheenvuoroteksteissä pohditaan naisten poliittista edustusta, jatketaan numerossa 3/2014 aloitettua keskustelua talouden ja rahan sukupuolesta sekä avataan keskustelua naisfilosofien asemasta.

Jaana Kuusipalon puheenvuoro palauttaa eduskuntavaalien alla mieliin, minkälaisia ongelmia naiset ovat Suomessa politiikassa kohdanneet ja kohtaavat edelleen. Suvi Keskinen ja Salla Tuori peräänkuuluttavat suomalaiseen sukupuolentutkimukseen tutkimusotetta, joka ei rajoitu sukupuolen tarkasteluun, vaan ottaa huomioon globaalit valtasuhteet ja rodullistamisen. Martina Reuterin puheenvuoro avaa keskustelua naisfilosofien ammatillisesta asemasta Suomessa.

kansi 1 2015

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
”Poisvalintoja”, politiikkaa ja politisointia 2

ARTIKKELIT
Suvi Nipuli: Itselliset naiset hedelmöityshoidoissa. Taistelua asemasta heteronormatiivisissa rakenteissa
Maarit Sireni: Emännästä yrittäjäksi. Maaseudun naista koskevien puhetapojen muutos
Nana Blomqvist: Kommodifierad intimitet i dokumentären The Great Happiness Space: Tale of an Osaka Love Thief

PUHEENVUOROT
Jaana Kuusipalo: Naisten edustaminen ja esittäminen suomalaisessa politiikassa
Suvi Keskinen ja Salla Tuori: Taloudesta, globaaleista valtasuhteista ja jälkikoloniaalista näkökulmasta
Martina Reuter: Naisten asema filosofiassa

LEKTIOT
Saara Särmä: Kollaasimetodologiaa sukupuolittuneesta maailmanpolitiikasta
Viola Parente-Čapková: L. Onervan dekadentti uusi nainen

KIRJA-ARVIOT
Minna Leinonen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta ja Hanna Ylöstalo: Kirsti Lempiäinen ja Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa
Pirjo Pöllänen Pasi Saarimäki, Kirsi-Maria Hytönen ja Heli Niskanen (toim.): Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään

4/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numero 4/2014 keskittyy feministiseen kasvatuksen ja koulutuksen tutkimukseen. Koulutus, kasvatus ja sukupuoli -teemanumeron neljä artikkelia kokoavat yhteen alan metodologisia, käsitteellisiä ja tutkimusasetelmiin liittyviä keskusteluja yllättävänkin erilaisista näkökulmista.

Hanna Ylöstalo tarkastelee yliopisto-opetusta hallinnan analytiikan lähestymistapaa soveltaen. Hän pohtii opiskelijoiden kasvattamista työelämää varten ja opetuksen tavoitteiden määrittymistä uusliberalistisen koulutuspolitiikan kautta.

Elina Ikävalko erittelee ammatillisen oppilaitoksen tasa-arvotyöryhmän toimintaa ja omaa osallisuuttaan siinä tutkijana, tulkiten havaintojaan nomadisen ajattelun ja valtasuhteiden rihmastollisen järjestymisen teoreettisista näkökulmista.

Yhteisartikkelissa, jonka ovat laatineet Elina Paju, Ulla-Maija Salo, Hanna Guttorm, Riikka Hohti, Sirpa Lappalainen, Reetta Mietola ja Anna-Maija Niemi, eritellään kieleen ja sanallistamiseen keskittyvän tutkimusprosessin mahdollisuuksia ja rajoja tutkittaessa etnografisesti erityisesti lasten ja nuorten kasvatusta.

Numeron neljännessä artikkelissa kollektiivinimellä Jaanahannatarja Palmusaarinenojala kirjoittavat tutkijat kokeilevat kollektiivisen biografian menetelmää ja pohtivat, miten se auttaa analysoimaan kollektiivin paikantumista nyky-yliopistolla tutkijoina ja opettajina.

Maria Svanströmin ja Kirsti Lempiäisen puheenvuorot käsittelevät feministisen pedagogiikan mahdollisuuksia houkutella nykypäivän yliopisto-opiskelijoita ulos suorituspaineisen työelämäorientaation kehästä. Jukka Lehtosen puheenvuoro käsittelee tasa-arvoisen kasvatuksen haasteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.

Numeron kuvituksesta vastaa Niina Lehtonen Braun.

kansi neljä 2014

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Kasvatus feministisestä näkökulmasta

ARTIKKELIT
Hanna Ylöstalo: Työntekijäkansalaisia vai maailman muuttajia? Opiskelijat uusliberalistisessa yliopistossa
Elina Ikävalko: Valta ja nomadinen tutkijuus tasa-arvotyöryhmässä
Elina Paju, Ulla-Maija Salo, Hanna Guttorm, Riikka Hohti, Sirpa Lappalainen, Reetta Mietola ja Anna-Maija Niemi: Feministinen etnografia. Tietämistä ja tutkimista kasvatuksen kentillä
Jaanahannatarja Palmusaarinenojala: Kollektiivinen biografia feministisen tutkimuksen menetelmänä

PUHEENVUOROT
Maria Svanström: Oppimisen aika
Kirsti Lempiäinen: Emansipaatio ja pedagogiikka
Jukka Lehtonen: Sukupuolittuneita valintoja? Ei-heteroseksuaaliset ja transnuoret koulutuksessa

LEKTIOT
Minna Maunula: Perheellisten naistohtoriopiskelijoiden arki, elämänkulku ja tulevaisuusajattelu

KIRJA-ARVIOT
Katariina Mäkinen: Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma ja Antti Teittinen (2013): Ammatillinen koulutus ja
yhteiskunnalliset eronteot

3/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 3/2014 Vilma Hänninen ja Anne-Maarit Turunen tarttuvat hyvän naisen ideaalin ja masennuksen yhtymäkohtiin. He tarkastelevat, miten naiseuteen liitetyt ideaalit näkyvät helsinkiläisten ja eteläkarjalaisten naisten masennuskertomuksissa.

Sanna Lipposen artikkelissa puolestaan sukelletaan vedenalaisiin maisemiin. Lipponen pohtii feminiinisen peilautumisen mahdollisuuksia Susanna Majurin valokuvien ja Luce Irigarayn feministisen ajattelun vuoropuhelun kautta.

Tämän numeron puheenvuoroissa ruoditaan sukupuolen ja talouspolitiikan yhteyksiä.

Leena Eräsaaren, Eeva Jokisen sekä Anita Haatajan ja Elina Pylkkäsen puheenvuorot vahvistavat keskustelua hallituksen rakenneuudistustusohjelman ja Euroopan talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista.

Talousteema jatkuu marraskuussa Sukupuolentutkimuksen päivillä sekä Sukupuolentutkimus-lehden teemanumerossa 2/2015.

Numeron kuvituksesta vastaa Hannele Majaniemi.

kannet numero 3 2014

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Naiseuden monet kasvot

ARTIKKELIT
Vilma Hänninen ja Anne-Maarit Turunen: Naiseusideaali ja masennus
Sanna Lipponen: Feminiininen itsen rakastaminen. Peilautuminen ja kahdentuminen Susanna Majurin valokuvissa

PUHEENVUOROT
Leena Eräsaari: Julkisten palveluiden muutokset ja naisten asema
Anita Haataja ja Elina Pylkkänen: Verotus ja sukupuolten tasa-arvo – ei suomalainen ongelma?
Eeva Jokinen: Avoin talous, lukittu sukupuoli

LEKTIOT
Ann-Charlotte Palmgren: Att blogga det ätstörda
Mari-Anne Okkolin: Mahdollisuuksien tasa-arvo? Korkeasti koulutetut tansanialaisnaiset kertovat

KIRJA-ARVIOT
Petteri Eerola: Barbara Pini & Bob Pease (toim.): Men, Masculinities and Methodologies
Sarri Vuorisalo-Tiitinen: Rogers Brubaker: Etnisyys ilman ryhmiä
Arto Jokinen: Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg (toim.): Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia

2/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2014 käsitellyt teemat ulottuvat henkilökohtaisen ruumiillisuuden tasolta aina yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja sukupuolta koskevien tosiasioiden tuottamiseen.

Lehden kolmea artikkelia yhdistävät neuvottelut yhteiskunnallisten ihanteiden ja oletusten ja henkilökohtaisten elämänkäytäntöjen ja -valintojen välillä.

Reetta Eiranen käsittelee J.V. Snellmanin ja tämän puolison Jeanette Snellmanin välistä, kirjeissä käytyä neuvottelua fennomaanisten ihanteiden toteuttamisesta perhe-elämässä. Nina Nymanin artikkelissa pohditaan naisten toimijuutta ja halua tatuoimisen kontekstissa. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan puolestaan miesten tietoisuutta sukupuolestaan. Petteri Eerola tarttuu yhden tapaustutkimuksen kautta maskuliinisuuteen kohdistuviin jännitteisiin odotuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tässä numerossa julkaistavat puheenvuorot ovat aivan erityisen kiinnostavia sukupuolentutkimuksen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Tuija Saresma tarttuu kirjoituksessaan blogijulkisuudessa esitettyyn feministisen tutkimuksen kritiikkiin. Jaana Vuoren puheenvuoro tarjoaa sukupuolentutkimuksellisen näkökulman kotiäitiyttä, lapsen etua ja tasa-arvoa koskevaan yhteiskunnalliseen kiistelyyn. Kolmannen puheenvuoron ovat laatineet tamperelaiset sukupuolentutkimuksen opiskelijat Anni Granat ja Ella Paija. Se käsittelee alan opiskelijoiden ainejärjestötoimintaa ja feminististä aktivismia laajemminkin.

Kiehtovien artikkelien ja ajatuksia herättävien puheenvuorojen lisäksi lehdessä on tuttuun tapaan lektioita ja kirja-arvioita.

Numeron kuvituksesta vastaa Laia Riera Sanjaume.

Sukupuolentutkimus 2/2014 kansi

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Ihanteet, todellisuus ja aika

ARTIKKELIT
Reetta Eiranen: Kirjeet kohtauspaikkoina. Ihanne ja eletty todellisuus Jeanette ja J. V. Snellmanin välisessä kirjeenvaihdossa
Nina Nyman: Kvinnor, tatueringar och begär
Petteri Eerola Maskuliinisuuden myötä- ja vastakerronta haastattelupuheessa

PUHEENVUOROT
Tuija Saresma: Sukupuolipopulismi ja maskulinistinen standpoint-empirismi
Jaana Vuori: Kotiäidin kulttuuriset kuvat ja sukupuolten tasa-arvo
Anni Granat ja Ella Paija: Oppiaine ja opiskelu murroksessa. Sukupuolentutkimuksen opiskelijat luomassa yhteyksiä feministisen aktivismin ja akatemian välillä

LEKTIOT
Jasmine Westerlund: Äitiys ja taiteilijuus. Naistaiteilijaromaanien mahdottoman yhtälön jäljillä
Hanna-Mari Husu: Luokka ja ruumillisuus yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnassa
Jenni Simonen: Lähentyvätkö naisten ja miesten juomatavat?

KIRJA-ARVIOT
Tiina Vaittinen: Imogen Tyler: Revolting Subjects
Kirsi Hasanen: Maija Korhonen: Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä kaikille?
Merja Leppälahti: Sanna Lehtonen: Girls Transforming
Johanna Lammi-Taskula: Marja Känsälä: Työura ja parisuhde – erilliset yhdessä & Kirsi Eräranta: Taloudellinen, sukupuolittunut ja transnationaali sosiaalinen
Jorma Hänninen: Hanna Ojala & Ilkka Pietilä: Miehistä puhetta

——

1/2014

Sukupuolentutkimus–Genusforskning 1/2014 on historiallinen numero kahdessa mielessä.

Numero avaa uuden luvun kotimaisen nais- ja sukupuolentutkimuksen tarinassa: 25-vuotias Naistutkimus-lehti on saanut uuden nimen, ja lehden ulkoasu on muuttunut radikaalisti.

Historiallisten uudistusten ohella numero 1/2014 tarjoaa laajan, temaattisen lukupaketin historiallisesta teemasta. Kyseessä on Sukupuolihistoria-teemanumero, jonka ovat toimittaneet Ilana Aalto ja Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Lehden kuvituksesta vastaa valokuvaaja Mari Hokkanen.

Numero 1:2014 kannet

Pääkirjoitukset

Anna Elomäki, Marjaana Jauhola & Mianna Meskus: Naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseen

Ilana Aalto & Maarit Leskelä-Kärki: Jatkumoita ja uusia käänteitä: Sukupuolihistoria 2010-luvulla

Artikkelit

Visa Immonen: Esineiden houkutus. Aineellinen käänne myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun sukupuolihistoriassa

Antti Harmainen Kuinka lemmen tulta hallitaan?J. H. Erkko, sukupuoli ja uskonto 1800-luvun lopulla

Annukka Jauhiainen Tapaus Kaino Oksanen ja sukupuolihistorian merkitys. Diskursiivinen valta 1900-luvun alun suomalaisessa yliopistomaailmassa

Pirjo Markkola & Ann-Catrin Östman: Historian ja naistutkimuksen välissä. Naishistoria Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin

Puheenvuorot

Anders Ahlbäck, Matias Kaihovirta & Hanna Lindberg: Att synliggöra det osynliga könet. Tre genushistorikers erfarenheter av manlighet som analytisk kategori

Marianne Liljeström: Akateemisen feminismin historiallistamisesta

Riikka Taavetti: Kuka säilyttää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen menneisyyden?

Haastattelu

Anu Salmela: Valtavirtaa radikaalimpi. Haastateltavana Irma Sulkunen

Lektiot

Heidi Kurvinen: Sukupuolen hankaluus ja suomalaiset 1960- ja 1970-luvun toimittajat

Teija Försti: Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa

Kirja-arviot

Satu Lidman: Faramerz Dabhoiwala: The Origins of Sex

Kati Launis: Marja Jalava, Tiina Kinnunen & Irma Sulkunen (toim.): Kirjoitettu kansakunta

Minna Uimonen: Joan Wallach Scott: The Fantasy of Feminist History