Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2017 ensimmäinen numero pureutuu transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Numero tuo esille niin kotimaista kuin ulkomaistakin alan tutkimusta ja pyrkii siten osaltaan vakiinnuttamaan vielä suhteellisen nuorta tutkimusalaa.

Suomalainen julkinen keskustelu sukupuolen moninaisuudesta on suurimmaksi osaksi keskittynyt lääketieteen ja osittain myös lainsäädännön konteksteihin: eniten puhuttavat translain uudistus ja intersukupuolisten lasten hoitokäytännöt.

Tämänhetkisessä, vuonna 2003 voimaan astuneessa translaissa juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoiksi on asetettu täysi-ikäisyys, kansalaisuus tai vakituinen asuinpaikka Suomessa, naimattomuusvaatimus sekä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus. Lakia ovat arvostelleet niin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kuin Yhdistyneiden Kansakuntien edustajatkin. Transaktivistit ovat huomauttaneet, että juridisen sukupuolen sääntelyn lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös hoitojärjestelmän ongelmiin.

Intersukupuolisuus on pitkään ollut vielä transsukupuolisuuttakin vaietumpi ilmiö. Suomessa julkinen keskustelu intersukupuolisuudesta on alkanut vasta 2010-luvun aikana, kun yhä useammat nuoret ja aikuiset intersukupuoliset ihmiset ovat alkaneet tiedostaa kohtaamansa vääryydet ja halunneet tuoda kokemuksensa julki. Merkittävimpänä kritiikin kohteena ovat olleet sukuelinten ulkonäköä muokkaavat kirurgiset operaatiot, joihin viitataan intersukupuolisten sukuelinten silpomisena (intersex genital mutilation, IGM).

Transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus on monitieteinen ja kriittinen tutkimusala, joka osallistuu monipuolisesti ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun trans- ja intersukupuolisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Muiden kriittisten tutkimusalojen tavoin transtutkimuksen kriittisyys kohdistuu lähtökohtaisesti myös sen itsensä piirissä muodostuviin oletuksiin ja käytäntöihin. Tutkimus kehittyy tiiviissä yhteydessä aktivismiin ja taiteeseen, joilla on merkittävä rooli sekä alan sisäisessä että sen ulkopuolelle kohdistuvassa kritiikissä.

Numeron kolme vertaisarvioitua artikkelia lähestyvät teemaa eri näkökulmista ja erilaisten aineistojen kautta. Roosa Torisevan artikkeli tarttuu intersukupuolisuuden lääketieteellisiin ymmärryksiin cripteoreettisen eli kriittisen vammaistutkimuksen tutkimusotteen avulla. Toriseva analysoi suomalaisten intersukupuolisten lasten hoidosta vastaavien lääkärien näkemyksiä, jotka pitkälti määrittävät intersukupuolisten lasten hoitoa Käypä hoito -suositusten puuttuessa.

Alexis Ranckenin artikkeli tarkastelee sosio-onomastiikkaa, eli nimiin liittyvien sosiaalisten merkitysten ja valtasuhteiden tutkimusta, transinklusiivisuuden näkökulmasta. Artikkeli havainnollistaa empiirisen aineiston avulla, kuinka Suomen ja Ruotsin sukupuolittuneet etunimikäytännöt ja niitä koskeva lainsäädäntö vaikuttavat monin eri tavoin sukupuoleltaan ei-normatiivisten ihmisten kokemuksiin omasta nimestään ja sen käytöstä.

Emmi Vähäpassin artikkeli käsittelee vammaistutkimuksen ja transtutkimuksen yhteyksiä sekä tapoja, joilla vammaistutkimuksen alalla tehdyt teoretisoinnit voivat hyödyttää ja edistää transpolitiikkaa ja -teoriaa. Erityisesti Vähäpassi pohtii vammaisuuden sosiaalisen mallin ja sen jälkeen kehiteltyjen ruumiillisuuden, kivun ja hoidontarpeen huomioivien mallien – kuten Alison Kaferin poliittis-relationaalisen mallin – tuomia mahdollisuuksia transtutkimukselle.

Numerossa julkaistaan myös neljä puheenvuorotekstiä, joista ensimmäisessä Lotta Kähkönen ja Joy Ladin käyvät dialogia transpoetiikan käsitteestä. Varpu Alasuutari tuo puheenvuorossaan hyvän elämän, elämänkulun ja queerin ajan teemoja transtutkimuksen, leskeyden tutkimuksen ja ikääntymisen tutkimuksen kentille. Jukka Lehtonen taas tarkastelee metodologisessa puheenvuorossaan niitä haasteita, jotka liittyvät intersukupuolisten koulu- ja työelämäkokemusten tutkimukseen. Teeman ulkopuolisena puheenvuorona numerossa julkaistaan myös Satu Venäläisen kommenttiteksti, joka on saanut inspiraationsa Sukupuolentutkimus-lehden uusmaterialistisia feminismejä käsitelleestä teemanumerosta 3/2016.

Teemanumeron ovat toimittaneet Turun yliopiston Science, Embodiment and Transformation -tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjantekijät, Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva ja Emmi Vähäpassi,  lehden vastaavan päätoimittajan, Sari Irnin, ohjauksessa. Numeron kuvituksesta vastaa tamperelainen Jiipu Uusitalo.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva & Emmi Vähäpassi:
Transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (pdf)

ARTIKKELIT
Roosa Toriseva: Intersukupuolisuus suomalaisten lääkäreiden käytännöissä ja puheessa
Alexis Rancken: Namn bortom normerna. Förhållandet mellan förnamn och icke-normenliga könsidentiteter
Emmi Vähäpassi: Transsukupuolisuuden poliittis-relationaalinen malli

PUHEENVUOROT
Lotta Kähkönen & Joy Ladin: Experience, Embodiment, and Poetics. A Dialogue on Trans Poetics
Jukka Lehtonen: Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa
Varpu Alasuutari: Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu. Normatiivisuuden karisma, menetys ja muutos (pdf)
Satu Venäläinen: Affektiivisuus ja diskursiivisuus. Identiteettityötä ja kevytkenkäisyyttä eri suuntausten rajapinnoilla

KIRJA-ARVIOT
Leena-Maija Rossi: Katariina Kyrölä: The Weight of Images: Affect, Body Image, and Fat in the Media.
Touko Vaahtera Alison Kafer: Feminist, Queer, Crip.
Mari Lindman: Kristiina Rolin, Olli-Pekka Moisio, Martina Reuter & Miira Tuominen (toim.) Sukupuoli ja filosofia.