Sukupuolentutkimus-lehden vuoden 2019 artikkelipalkinto Ella Poutiaiselle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 1.4.2020. Artikkelipalkinnon voitti tänä vuonna Ella Poutiaisen artikkeli ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus” (2/2019).

Palkinnonsaajan valitsija, professori Tiina Rosenberg perustelee valintaansa muun muassa seuraavasti: ”Artikkelissa kartoitetaan vakuuttavasti joogan sukupuolittuneisuutta ja joogan naisellistamisen ilmiötä kysymällä, voiko jooga yhtäaikaisesti olla sekä naisia vapauttava ja voimaannutta feministinen metodi, että epätasa-arvoinen osa emotionaalista uusliberalismia. Vastaus on, että jooga voi olla kumpaakin.” Rosenbergin mukaan artikkeli osoittaa vakuuttavasti sen, miten joogatrendi kytkeytyy länsimaissa keskiluokkaisen naisellistamisen ja emotionaalisen uusliberalismin kehykseen. Kaiken kaikkiaan Poutiaisen artikkeli ilmentää Rosenbergin mukaan käsiteltävän ilmiön kiitettävän monipuolista ymmärtämistä sekä toimii toivon mukaan innoittajana myös tulevalle feministiselle joogatutkimukselle Suomessa.

Palkinnon valintaa koskevat laajemmat perustelut ilmestyvät Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2020.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNSin johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

Kevätkokous 2020

Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 1.4.2020 klo 14:30. Sääntömääräisten käsittelyn lisäksi kevätkokouksessa jaetaan myös palkinto Sukupuolentutkimus-lehden parhaasta viime vuoden artikkelista.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään poikkeuksellisesti ainoastaan sähköisesti Skypen välityksellä. Lisätietoja osallistumisen suhteen voi tiedustella seuran sihteeriltä sähköpostitse osoitteesta sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Alla kokouksen asialista kokonaisuudessaan. Kaikki SUNSin jäsenet ovat erittäin lämpimästi tervetulleita kokoukseen!

***

Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2019

Paikka: Skype

Aika: ke 1.4.2020 kello 14:30

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 toimintakertomus
  6. Vuoden 2019 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Tieteellisten seurojen merkitys tutkijalle

Tieteellisten seurain valtuuskunnan Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa juhlistetaan tieteellisiä seuroja ja tuodaan esiin niiden merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja seurojen jäsenille.

Uusimmassa kirjoituksessa TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen nostaa esille Sukupuolentutkimuksen seuran edeltäjän Naistutkimuksen seuran ja sen julkaiseman lehden merkityksen omalla tutkijanurallaan. Lue Ryynänen-Karjalaisen kirjoitus täällä.

Kasvatus-teemanumero 3/2019 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2019
Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 3/2019, ”Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa”, kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteita ja ilmentymiä niin kouluarjen mikrotasolla ja koulutuksen rakenteissa kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin. Numeron toimittamisesta vastaavat vierailevat päätoimittajat Vappu SunnariTuija HuukiIlmari Leppihalme ja Anna Mikkola sekä valtakunnallinen SETSTOP-hanke. Lue pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisessä artikkelissa kirjoittajat Liisa TainioPilvi HeinonenUlla Karvonen ja Sara Routarinne tarkastelevat opettajien käsityksiä sopivan koskettamisen rajoista peruskoulussa. Analyysi perustuu opettajahaastatteluihin. Niiden pohjalta nousee esiin, että opettajat orientoituvat niin oppilaiden ikään, sukupuoleen kuin etniseen taustaan koskettamisen normeja pohtiessaan. Samalla he heijastavat vallitsevia sukupuolinäkemyksiä ja heteroseksististä ideologiaa.

Toisessa artikkelissa Päivi Naskali ja Sofia Kari analysoivat kasvatusalalla toimivien kirjoittajien eri medioissa julkaistuja tekstejä. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluun feministisen tiedon häiritsevyydestä. Teksteissä puolustetaan luonnolliseksi väitettyä sukupuolijakoa niin lasten identiteetissä kuin oppiaineissa ja opettajuudessa. Tasa-arvo puolestaan näyttäytyy yksilöllisenä valinnanvapautena. Feministisen tiedon arvon sivuuttaminen kasvatustieteen sisällä vaikeuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun siirtymistä opettajankoulutukseen.

Teemanumero sisältää teemaa kommentoivia puheenvuoroja peräti neljä kappaletta:

Ensimmäisessä Mari-Anne OkkolinSaara Pyykkönen ja Elisa Kaartinen kysyvät, olisiko yhteiskunnallinen ilmapiiri jo kypsä siihen, että opettajankoulutuksissa nähtäisiin välttämättömäksi käsitellä sukupuolen kysymyksiä ja että opettajaopiskelijat hahmottaisivat maailmaa sukupuolitietoisesti. Kirjoittajat havainnoivat, että opiskelijoiden suhtautumisessa sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin on suurta vaihtelua eri yksiköiden välillä.

Toisessa puheenvuorossa Aino-Maija Elonheimo esittelee intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja sen toimintatapoja TASOVA-hankkeen valossa. Samalla hän luotaa laajemminkin feministisen pedagogiikan jatkumoa vanhemmasta naiserityisyyttä korostavasta suuntauksesta kohti feminististä intersektionaalisesti virittynyttä pedagogiikkaa.

Kolmannessa puheenvuorossa Vappu Sunnari ja Ilmari Leppihalme tarttuvat valtakysymysten sivuuttamiseen ja yksilökeskeisyyteen koulutusta ja kasvatusta koskevissa keskusteluisa. Pohdinnan kohteena on koulussa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Opetushallituksen aiheesta laatiman oppaan sekä Oulun opettajankoulutuksessa syksyllä 2018 tuotetun tutkimusaineiston valossa.

Viimeisessä puheenvuorossa Mari KäyhköVille Pöysä ja Päivi Armila tarkastelevat harvaan asuttua syrjäseutua nuorten sukupuolittuneena asuinympäristönä. Puheenvuoro pohjautuu Nuoret ajassa -tutkimushankkeen aineistoihin ja sen pohjalla on ollut havainto, jonka mukaan alueellisuus usein sivuutetaan sukupuolen merkitystä pohtivassa suomalaisessa tutkimuksessa.

Numerossa on mukana myös Tuuli Kurjen immigrantisaatiota (immigrantisation) tarkasteleva lektio sekä kolme kirja-arviota. Niissä Heidi Kosonen arvioi Liv Strömquistin Einsteinin vaimoaTaija Roiha Arla Kanervan Taiteen mustaa kirjaa ja Suvi Kouri Anni Tsokkisen toimittamaa Taantuvan tasa-arvon kirkkoa.

Numeron 3/2019 on kuvittanut kuva- ja yhteisötaiteilija sekä lumenveistäjä Anna Koivukangas.

Kirjoituskutsu: Kriittisen mies- ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teemanumero (Sukupuolentutkimus–Genusforskning 2/2020)

Etsimme käsikirjoituksia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumeroon 2/2020. Lehteen toivotaan aikaisemmin julkaisemattomia artikkeleita ja tekstejä, jotka käsittelevät poikia, miehiä ja maskuliinisuuksia laaja-alaisesti ja erilaisista lähtökohdista. Viimeaikainen kriittisessä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksessa käyty teoreettinen keskustelu on suuntautunut poikia ja miehiä koskevien odotusten nopeaan muutokseen ja seurauksiin miesten toiminnalle ja tavoille ilmaista sukupuoltaan. Teemanumero kokoaa yksiin kansiin suomalaista tutkimusta, joka kommentoi, kyseenalaistaa, riitauttaa tai myötäilee tätä uutta keskustelun suuntaa. Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Kuka tai mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen ”mies” tai ”poika”?
  • Hegemonisen maskuliinisuuden käsite on hallinnut pojista ja miehistä käytyjä keskusteluja 1980-luvulta alkaen. Mihin suuntaan miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teoriaa tulisi kehittää jatkossa? Tarjoavatko esimerkiksi ”inklusiivinen maskuliinisuus” ja ”hybridimaskuliinisuus” vastauksia hegemonisen maskuliinisuuden teorian kohtaamaan kritiikkiin? Vai olisiko maskuliinisuuden käsitteen aika tehdä tilaa muille käsitteille?
  • Kriittinen miestutkimus syntyi naistutkimuksen rinnalle tarkastelemaan miehiä ja maskuliinisuuksia pitkälti naistutkimuksen menetelmin. Nyt kun sukupuolentutkimus on korvannut naistutkimuksen, mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen tehtävä osana sukupuolentutkimusta?
  • Mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen suhde miesten ja poikien valta-asemien horjuttamiseen?
  • Miten käsitykset sukupuolesta, poikuudesta, mieheydestä ja maskuliinisuuksista muovaavat yhteiskunnallisia instituutioita, kulttuureja sekä poikien ja miesten arkisia käytäntöjä?
  • Kuinka sukupuoli yhdessä muiden erojen kanssa jäsentää erilaisten miesten ja poikien elämää?

Teemanumeron toimittavat Timo Aho (Itä-Suomen yliopisto, timo.aho[at]uef.fi), Petteri Eerola (Tampereen yliopisto, petteri.eerola[at]tuni.fi), Henri Hyvönen (Helsingin yliopisto, henri.t.hyvonen[at]helsinki.fi) ja Toni Kosonen (Itä-Suomen yliopisto, toni.kosonen[at]uef.fi).

Teemanumeroon voi tarjota sekä tutkimusartikkeleita että lyhyempiä puheenvuorotekstejä ja kirja-arvioita.

Artikkelien kirjoittajat lähettävät noin kahden sivun mittaisen laajennetun abstraktin teemanumeron kaikille toimittajille 30.8.2019 mennessä. Teemanumeron toimittajat valitsevat abstraktien pohjalta vertaisarviointiin lähetettävät käsikirjoitukset ja ilmoittavat päätöksistä kirjoittajille 6.9.2019 mennessä. Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää toimittajille 1.12.2019 mennessä, jonka jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Vertaisarvioijien ja toimittajien hyväksymien artikkelikäsikirjoitusten lopullisten versioiden tulee olla valmiina 24.4.2020.

Puheenvuoroja ja kirja-arviota voi lähettää toimittajille 6.3.2020 saakka.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita/

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2019

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun?

Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2019 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn
tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2018–2019 aikana eli aikavälillä 1.8.2018 – 31.7.2019. Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai
kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 31.8.2019 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä lokakuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaalin voi toimittaa joko printattuna tai sähköisessä muodossa.

Mari Lehto
Mediatutkimus
Kaivokatu 12
20014 Turun yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Sukupuolentutkimus-lehden Vuoden artikkeli 2018 -palkinto Suomalaisen feminismin historia -teemanumerolle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 29.3.2019. Artikkelipalkinnon voitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisen artikkelin sijaan kokonainen teemanumero, Heidi Kurvisen ja Arja Turusen toimittama Suomalaisen feminismin historia (3/2018).

Palkinnonsaajan valitsija, professori Merja Kinnunen perustelee poikkeuksellista valintaansa muun muassa seuraavasti: ”feministiselle tutkimukselle ja –liikkeelle on hyvin arvokasta analysoida toimintansa perustoja ja sitä, miten käsitteet ja tutkimus ovat muodostuneet ja muodostuvat aina tietyssä ajassa ja paikassa, kulttuurisessa, historiallisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa”. Kinnusen mukaan teemanumero tekee oivallisella tavalla näkyväksi sen, miten valitut käsitteet ja teoriat muokkaavat tulkintoja todellisuudesta, siitä mitä nähdään ja kysytään. Valinnallaan Kinnunen haluaa myös muistuttaa, että jokainen tutkimus ja jokainen lehti syntyy todella monien toimijoiden kollektiivisen toiminnan tuloksena.

Perustelut ilmestyvät kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2019.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNS:n johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2018.

Paikka: Åbo Akademi, Arken, Voltaire, Tehtaankatu 2, Turku

Aika: pe 29.3.2019 kello 15.30-16

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2018 toimintakertomus
  6. Vuoden 2018 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2020
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Salla Tuori
puheenjohtaja
stuori@abo.fi

Mari Lehto
sihteeri
mari.t.lehto@utu.fi

Sukupuolentutkimuksen päivät 2019: Työryhmäkutsu

Työryhmäkutsu

7.1.–15.2.2019

Sukupuolentutkimuksen päivät 2019: Väkivallasta

24.10.–26.10.2019

Helsingin yliopisto

Mitä on väkivalta? Millä tavoilla väkivaltaa normalisoidaan? Miten sukupuoli, seksuaalisuus, rotu ja luokka sekä muut valtarakenteet risteävät niin, että jotkut ovat erityisen alttiita väkivallan kokemiselle? Miten kyseenalaistaa ja haastaa väkivallan eri muotoja? Mitkä ovat sellaisia kunnioittavia ja monivivahteisia solidaarisuuden ja aktivismin muotoja, jotka pystyvät huomioimaan ihmisten kokemusten erityisyyden?

Kutsumme tutkijoita laajasti globaalista pohjoisesta ja etelästä osallistumaan keskusteluun väkivallasta. Helsingissä järjestettävä konferenssi käsittelee monipuolisesti väkivaltaa monitieteisen sukupuolen-, seksuaalisuuden-, queer-, trans-, vammais-, jälkikolonialistisen ja kriittisen rodun tutkimuksen kautta. Konferenssin järjestää Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tieteenala yhdessä Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS), Haavoittuvuuden haltuunotto ja WeAll -projektien kanssa.

Työryhmäkutsu on avoinna 7.1.–15.2.2019. Työryhmäehdotuksia otetaan vastaan englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Perinteisten työryhmien lisäksi toivomme myös muita ehdotuksia luovasta yhteistoiminnasta, esityksistä tai performansseista.

Toivomme työryhmäehdotuksia erityisesti (mutta ei ainoastaan) alla olevista teemoista:

* Millä tavalla väkivaltaa analysoidaan ja ymmärretään feministisessä, queer-, trans-, jälkikolonialistisessa, vammais- ja kriittisessä rodun tutkimuksessa

* Keskustelua siitä, mikä lasketaan väkivallaksi feministisessä ja monitieteisessä sukupuolentutkimuksessa

* Metodologia, metodit ja etiikka väkivallan ja haavoittuvien ryhmien tutkimuksessa

* Lähestymistavat ja metodit väkivallan kohtaamiseen, vastustamiseen sekä muutokseen

* Sukupuolen, väkivallan ja toimijuuden käsitteet ja käsitteellistäminen

* Valta/tieto –väkivalta

* Väkivalta feminististen liikkeiden ja tieteenalan sisällä

* Normatiivinen väkivalta ja normien tuottama väkivalta

* Rakenteellinen väkivalta, koloniaalinen ja rotuväkivalta, mukaan lukien mikroaggressiot

* Institutionaalinen ja institutionalisoitunut väkivalta, esimerkiksi organisaatioissa, kouluissa, korkeakouluissa, sairaaloissa, armeijassa, vankiloissa

* Väkivalta ja loukkaukset syrjintänä työelämässä ja organisaatioissa

* Vihapuhe ja verkkoväkivalta

* Väkivallan kertomukset ja kuvaukset kirjallisuudessa, elokuvassa, kuvataiteessa, mediassa

* Poliittinen väkivalta, kansanliikkeet ja väkivalta

* Väkivaltaan liittyvät linjaukset ja politiikka

* Liikkuvuus, muuttoliike, rajat

* Väkivallan kokemukset

* Myötätunto ja väkivallan todistaminen

* Tutkijan myötätuntouupumus ja itsestä huolehtiminen

* Väkivalta ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen kontekstissa

* Eläimiin kohdistuva väkivalta

* Väkivaltatutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: miten vaikuttaa myönteiseen muutokseen

Ohjeita työryhmien järjestäjille:

Järjestäjät ovat vastuussa työryhmänsä suunnittelemisesta, järjestämisestä sekä esitelmien valitsemisesta. Järjestäjät ovat yhteydessä konferenssitoimikuntaan sekä työryhmän osallistujiin kaikissa työryhmään liittyvissä asioissa. Jokainen sessio kestää 90 minuuttia, joka voidaan jakaa kolmesta neljään esitykseen sekä yhteiskeskusteluun, tai vaihtoehtoisesti järjestäjät voivat käyttää ajan työryhmäänsä sopivaksi katsomallaan tavalla. Esitelmäehdotukset lähetetään suoraan työryhmien järjestäjille, ilmoittautumislomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Järjestäjät valitsevat esitelmät työryhmäänsä ja ilmoittavat päätöksistään konferenssitoimikunnalle ja osallistujille.

Konferenssin hakuvaiheet:

1) Työryhmien järjestäjät jättävät työryhmäehdotuksensa 15.2.2019 mennessä. Hyväksymisestä ilmoitetaan 21.2.2019 mennessä.

2) Hyväksyttyjen työryhmien tiedot julkaistaan konferenssin nettisivuilla 28.2.2019. Esitelmäkutsu on avoinna 1.3.2019–31.3.2019. Konferenssitoimikunta vastaa esitelmäkutsun jakamisesta ja konferenssin tiedottamisesta.

3) Esitelmäehdotukset lähetetään suoraan työryhmien järjestäjille, jotka ilmoittavat valinnoistaan ehdotusten lähettäjille ja konferenssitoimikunnalle 17.4.2019 mennessä. Hyväksyttyjen esitysten abstraktit lähetetään konferenssitoimikunnalle abstraktikirjaa varten.

Työryhmähaun ohjeet:

Työryhmän abstrakti (enintään 2000 merkkiä välilyönteineen), otsikko, avainsanat, lyhyt biografia (enintään 1000 merkkiä välilyönteineen), puheenjohtaja/-johtajat, diskussantti ja lista teemoista esitelmäkutsua varten lähetetään konferenssitoimikunnalle täyttämällä hakulomake konferenssin nettisivuilla: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/94401/lomake.html

Tärkeitä päivämääriä:

* Työryhmäehdotusten viimeinen jättöpäivä: 15.2.2019

* Ilmoitus hyväksytyistä työryhmistä: 21.2.2019

* Esitelmäkutsu: 1.3.2019–31.3.2019

* Ilmoitus hyväksytyistä esitelmistä osallistujille ja konferenssitoimikunnalle 17.4.2019

Lisätietoa konferenssista: https://www.helsinki.fi/en/conferences/gender-studies-2019-conference

Seksuaalirikokset ja poliittisten pisteiden keräily

Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin ja tuomittavaa – tekijästä riippumatta. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi joutuu ympäri maailmaa joka päivä tuhansia lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia, miehiä ja muunsukupuolisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa valtavasti kärsimystä globaalisti. Siksi aiheesta Suomessa virinnyt julkinen keskustelu on erittäin tärkeä. Samaan aikaan on valitettavaa,
että keskustelu on ollut hyvin yksiulotteista ja leimaavaa. Keskustelussa väkivaltaa kokeneiden äänet ovat jääneet huomiotta eikä hyväksikäytön arkipäiväistä ja rakenteellista luonnetta ole käsitelty riittävästi. Haluamme kirjoituksellamme osoittaa tukemme kaikille seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreille ja kannustaa kaikkia vastuulliseen ja väkivallan kokemuksia kunnioittavaan keskusteluun.

Hyväksikäyttö ei ole uusi ilmiö. Lapsiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta ja heidän kehojensa seksualisointi on ollut aina osa suomalaista yhteiskuntaa, paljon ennen internetiä ja kansalaisuudesta riippumatta. Alamme myös aiempaa paremmin tunnistaa, ettei seksuaalinen väkivalta kohdistu vain naisoletettuihin ja kuinka erilaiset häirinnät muodot kasautuvat esimerkiksi LHBTIQ-ihmisille. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta ei edelleenkään puhuta tarpeeksi – ei perheissä, yhteisöissä tai yhteiskunnassa.

Suomessa tapahtuu vuosittain lähes tuhat raiskausta ja suunnilleen saman verran lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia – ja tässä luvussa mukana ovat vain tapaukset, jotka ilmoitetaan poliisille . Tiettyjen kansallisuuksien korostuminen tilastoissa on tosiasia, mutta väkivaltatilastojen selittäminen kulttuurilla patologisoi yksilön kulttuurinsa vankina toimivaksi jäseneksi ja esittää sen jäsenet automaattisena turvallisuusuhkana ja potentiaalisena raiskaajana. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kytkeminen ainoastaan maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin estää käsittelemästä sitä, että nämä ilmiöt ovat rakenteellisia yhteiskuntamme osia. Suomi on tunnetusti kärkipaikoilla myös sukupuolittuneen väkivallan EU-laajuisissa tilastoissa.

Yhteiskunnan syvärakenteet eivät ole muuttuneet, vaikka vaikenemisen kulttuuria on viime aikoina ryhdytty aktiivisesti murtamaan. #metoo on ollut väylä tehdä näkyväksi sitä, kuinka moni on kokenut lähentelyä ja pahimmillaan törkeää seksuaalista väkivaltaa. Hyväksikäyttöä vastaan olisi voitu ottaa vakavasti ja äänekkäästi kantaa juuri #metoo-kampanjan yhteydessä. Vaatimukset raiskaustuomioiden koventamisesta, tuki- ja turvapalvelujen lisäämisestä  ja lainsäädännön muuttamisesta uhria suojaavaksi ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville vuosikymmeniä.

Tämänhetkisen keskustelun pinnallisuus ja sen muukalaisvihamielinen pohjavire eivät jää epäselväksi kenellekään, joka on kuluneina vuosina tai vuosikymmeninä pohtinut sitä, miksi seksuaaliseen väkivaltaan ei tässä yhteiskunnassa suhtauduta vakavasti. On oireellista, että jo pitkään vaaditun seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisen käynnistämiseksi tarvittiin rasistissävytteinen spektaakkeli, jossa hyväksikäyttäjäksi on nimetty ja mielletty ulkopuolinen.

Hyväksikäytetyillä ja haavoittuvassa asemassa olevilla ei edelleenkään ole ääntä tässä keskustelussa. Heidän puolestaan puhuvat nyt poliittisia irtopisteitä hakevat tahot, joita sukupuolten tasa-arvon edistäminen, seksuaalinen väkivalta ja sitä ylläpitävien rakenteiden purkaminen ei muissa yhteyksissä kiinnosta. Nämä tahot ovat myös torpanneet niitä toimenpideyrityksiä, joilla on pyritty edistämään koulutus- ja työllistymispolkuja ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta, eli rakentaa maahanmuuttaneiden edellytyksiä olla osa tätä yhteiskuntaa.

Kollektiivisen hysterian lietsomisesta ovat vastuussa poliitikot läpi poliittisen kentän, samoin kuin media, joka on levittänyt osin sensaatiohakuisesti rakennettuja uutisia ilman riittävää taustoitusta. Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön nouseminen valtakunnan puheenaiheeksi voi kuitenkin myös versoa hyvää. Oikeusministeri on vihdoin käynnistämässä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, jonka keskeisiä elementtejä ovat kauan vaadittu suostumusperiaate sekä alle 16-vuotiaiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen katsominen raiskauksiksi.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua illuusioon siitä, että kysymykset tasa-arvosta ja oikeudesta koskemattomuuteen otettaisiin nyt vakavasti. Jos näihin asioihin reagoidaan ainoastaan maahanmuutosta käytävän keskustelun yhteydessä, tulee aihe painumaan maan alle jälleen, kun tekijät ovat valkoisia suomalaisia. Meidän on pidettävä huoli siitä, että sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi tehdään konkreettisia toimia. Istanbulin sopimuksen täysimääräinen toteuttaminen ja sille riittävien resurssien jakaminen olisi ensimmäinen askel. Emme voi enää antaa erinäisten poliittisten tahojen kaapata keskustelua naisten asemasta. Silloin se nousee pinnalle vain, kun väkivaltaa kokeneiden kärsimykset hyödyttävät rasistista nationalistista agendaa.

Anti-Racism Media Activist Alliance (ARMA)

ARF (Anti-Racist Forum)

Critical Race Studies Network Finland

Fem-R (Feministinen ja antirasistinen kansalaisjärjestö)

ETMU ry (Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen
seura)

Heseta ry

Kotimajoitusverkosto

Miehet ry

Monika-Naiset liitto ry

Rasisminvastainen tutkijaverkosto Raster

SahWira Africa international ry

Seta ry

Siitä viis – tutkijakollektiivi

Sopu ja Bahar -työ / Loisto setlementti ry

Sukupuolentutkimuksen seura

Suostumus2018

Tutu ry (turvapaikanhakijoiden tuki ry)

Vapaa Liikkuvuus verkosto

We see you ry