Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2020 Tuuli Innolan tutkielmalle ulkonäkökokemusten affekteista

Sukupuolentutkimuksen seura on myöntänyt vuoden 2020 gradupalkinnon YTM Tuuli Innolan Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppialaan tehdylle pro gradu -tutkielmalle ”Ulkonäkökokemuksen affektikokouma ruumiillisen subjektiviteetin, minuuden ja sukupuolen suhteissa.” Innola tutkii pro gradussaan ulkonäköön liittyvien kokemusten muotoutumista ruumiillisten, materiaalisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien risteymänä. Ulkonäön kokemusta tutkimalla saadaan tietoa ruumiillisen subjektiviteetin, minuuden ja sukupuolen suhteista. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu Turun yliopistossa vuonna 2016 tehdyn Suomi ulkonäköyhteiskuntana –tutkimusprojektin yhteydessä kerätyistä ulkonäköelämäntarinoista.

Gradupalkinnon saajan valitsi yhdeksän korkeatasoisen ehdokkaan joukosta Suomen Akatemian eläköitynyt johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki. Kurki luonnehtii Innolan palkittua tutkielmaa hyvin kirjoitetuksi sekä rakenteeltaan erinomaisen selkeäksi ja hallituksi kokonaisuudeksi, jonka teoreettinen argumentointi ja tutkimustulosten käyttömahdollisuuksien hahmottaminen ovat erityisen ansiokkaita. Valitsijan mukaan Innolan työssä erityisen kiitettävää on affektiteorioiden tuntemus ja soveltaminen valittuun tutkimusaiheeseen.

Sukupuolentutkimuksen seura myöntää vuosittain palkinnon ansioituneelle sukupuolentutkimukseen liittyvälle pro gradu -tutkielmalle. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Sukupuolentutkimuksen seura onnittelee lämpimästi voittajaa!

Innolan pro gradu -tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906111949

Kirjoituskutsu: Pakkomuuton sukupuoli 3/2021

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumerossa 3/2021 analysoidaan pakkomuuttoa su­kupuolittuneena ilmiönä. Pakkomuuton käsite viittaa muuttoliikkeisiin, joiden taustalla on sotia ja kon­flikteja, köyhyyttä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia ja muita pakottavia olosuhteita. Pakko­muutto ja vapaaehtoinen muutto esitetään usein toisensa poissulkevina kategorioina, mutta käytännössä vapaaehtoisuuden ja pakon välinen ero on häilyvä. Pakkomuuttajilla viitataan usein turvapaikanhakijoi­hin, pakolaisiin, kansalaisuudettomiin, maan sisäisiin pakolaisiin ja ihmiskaupan uhreihin. Teemanu­merossa tavoitteena on käsitellä myös muita muuttajien kategorioita, jos muuton taustalla olevat tai sen tuottamat olosuhteet ovat pakottavia.

Teemanumerossa käsitellään pakkomuuton sukupuolta eri aikoina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteis­sa. Konfliktit ja heikot elinolosuhteet ajavat ihmisiä liikkeelle, mutta ne vaikuttavat sukupuolen näkö­kulmasta eri yhteyksissä eri tavoin. Pakkomuuton sukupuolta määrittävät lisäksi eri tasot: kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö sekä niihin perustuvat rakenteet ja käytännöt, paikalliset viranomaiset sekä lähtö- ja vastaanottavan maan väestö. Teemanumero lähestyy pakkomuuton sukupuolta intersektionaa­lisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolen kategoria moninaistuu muiden eroavaisuuksien myötä. Pak­komuuton kokemus ja kokemus sukupuolesta muokkautuvat luokan, etnisyyden, “rodun”, seksuaalisuu­den, iän ja toimintakyvyn kautta.

Kutsumme teemanumeroon tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka pakkomuuton syyt, prosessit ja seuraukset ovat sukupuolittuneita? Millaisia sukupuolittuneita kokemuksia pakkomuuttoon liittyy? Miten sukupuoli määrittyy erilaisissa ajallisissa ja paikallisissa pak­komuuton konteksteissa? Miten pakkomuutto vaikuttaa perhesuhteisiin ylirajaisesti ja ylisukupolvisesti? Millaisena pakkomuutto representoituu intersektionaalisesti?

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Johanna Hiitola (johanna.hiitola@oulu.fi), yliopistonlehtori Sei­ja Jalagin (seija.jalagin@oulu.fi) sekä akatemiatutkija Johanna Leinonen (johanna.leinonen@oulu.fi) Oulun yliopistosta.

Tutkimusartikkeleista pyydetään lähettämään noin sivun mittainen abstrakti ja yhden kappaleen kirjoit­tajaesittely teemanumeron toimittajille 20.11.2020 mennessä. Voit myös ehdottaa kirja-arviota tai puheen­vuoroa, joiden osalta pyydetään lähettämään lyhyt kuvaus puheenvuorosta tai ehdotus arvioitavasta kir­jasta. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Tutkimusartikkeleiksi aiotut valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.2.2021 mennessä toimittajille, jotka tekevät lopullisen päätöksen vertaisarviointiin lähet­tämisestä. Muut tekstit tulee lähettää 1.5.2021 mennessä. Arvioijien hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 30.6. mennessä. Lehti ilmestyy syys–lokakuussa 2021.

Syyskokous 2020

Sukupuolentutkimuksen seuran syyskokous järjestetään perjantaina 13.11.2020 klo 16:30. Syyskokouksessa valitaan seuralle uusi hallitus sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään ainoastaan sähköisesti Zoomin välityksellä. Osallistumista koskevat tiedot löytyvät oheisesta kokouskutsusta. Mikäli sähköinen osallistuminen ei ole mahdollista, on jäsenten mahdollista osallistua kokoukseen tarpeen vaatiessa myös fyysisesti Jyväskylän yliopiston tiloissa (Educa-rakennus, D312). Lisätietoja osallistumisen suhteen voi tiedustella seuran sihteeriltä sähköpostitse osoitteesta sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Alla kokouksen asialista kokonaisuudessaan. Kaikki SUNSin jäsenet ovat erittäin lämpimästi tervetulleita kokoukseen!


Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN

Aika: 13.11.2020 klo 16:30–17:30 

Paikka: Zoom (https://jyufi.zoom.us/j/67410048211)

Meeting ID: 674 1004 8211

Passcode: 653412

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 tilinpäätös
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  7. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021
  8. Talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2021
  9. Hallituksen ja toimihenkilöiden valitseminen vuodelle 2021
  10. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2021
  11. Toimihenkilöiden palkkioiden vahvistaminen vuodelle 2021
  12. Ilmoitusasiat
  13. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Kriittistä tutkimusta miehistä -teemanumero 2/2020 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2020 – Kriittistä tutkimusta miehistä

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2020 on omistettu kriittiselle tutkimukselle miehistä. Teemanumeron päätoimituksesta ovat vastanneet vierailevina toimittajina Timo Aho, Petteri Eerola, Henri Hyvönen ja Toni Kosonen. Vierailevan toimituksen avoimesta saatavilla oleva pääkirjoitus avaa taustaa teemanumeron aiheepiiriin ja tutustuttaa lukijan samalla numeron monipuoliseen sisältöön.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Arttu Salo tarkastelee monitasoista ja joustavaa eroisyyttä, miehisyyttä ja alkoholia Lauri Ahtisen Eropäiväkirja-sarjakuvaromaania analysoimalla. Eropäiväkirjasta tulee Salon analyysissa ikkuna isien alkoholinkäytön sukupuolittuneisiin merkityksiin ja normeihin suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Teemanumeron toisessa artikkelissa Anne Laiho ja Annukka Jauhiainen tarkastelevat diskurssianalyysin keinoin miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja sukupuolesta ja mieheydestä opettajaksi opiskelun ja opettajana toimimisen konteksteissa. Laihon ja Jauhiaisen analyysissa muodostamat puhetavat ilmentävät miesopettajien halua kyseenalaistaa miesopetta­juuteen kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia ja pyrkimystä liittää itsensä osaksi ”uutta” sukupuoli­tietoisempaa opettajuutta.

Numeron puheenvuoroissa äänen saavat tuttuun tapaan SUNSin puheenjohtajat Sanna Karkulehto ja Tuija Saresma. Puheenvuoroista toinen vie lukijan teemanumeron ytimeen kun Henri Hyvönen pohtii poststrukturalismin ja hegemonisen maskuliniisuuden kytköksiä. Hyvönen keskustelee puheenvuorossaan miestutkimuksen ja feministisen teoretisoinnin vaikeasta suhteesta, ja jatkaa näin tehdessään myös Sukupuolentutkimus-lehden miestutkimuksellisissa teksteissä käytyjä keskusteluja.

Lektioita numerossa julkaistaan kaksi. Näistä ensimmäisessä Timo Aho esittelee rekka(työ)mieheyttä käsittelevää väitöstutkimustaan. Ahon etnografinen tutkimus osallistuu  feministisen työntutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen kentille avaamalla näköalan rekkamieheyden rakentumiseen tiekuljetusalan nopeasti muuttuvalla kentällä. Lektioista toisessa Maria Väkiparta esittelee tutkimustaan, jossa tarkastelun kohteena on nuorten miesten rooli tyttöjen sukuelinten silpomisen ja ympärileikkauksen vastaisessa työssä Somaliassa. Tutkimus valottaa erilaisia diskurssiivisia käytänteitä, joissa silpomisen haitallisuutta ja sen vastaista työtä neuvotellaan.

Numeron kolme kirja-arviota avaavat kukin ikkunan miestutkimuksen kentän ajankohtaiseen kirjalliseen tuotantoon. Tuija koivunen arvioi numerossa Timo Ahon väitöstutkimuksen, Jiri Nieminen pureutuu Lucas Gottzénin, Ulf Mellströmin ja Tamara Sheferin toimittaman miestutkimuksen kasainvälisen käsikirjan antiin ja Aino Isojärvi Sam deBoisen miehiä, maskuliinisuutta, muusiikkia ja tunteita käsittelevään teokseen.

Lisäksi numerossa julkaistaan SUNSin kevätkokouksessa myönnetyn Vuoden artikkeli -palkinnon perustelut.  Palkinnon valitsi tänä vuonna Tiina Rosenberg ja se myönnettiin lehden numerossa 2/2019 julkaistulle Ella Poutiaisen artikkelille ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus.

Numeron 2/2020 kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2020

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2020 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2019–2020 aikana eli aikavälillä 1.8.2019 – 31.7.2020.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 30.8.2020 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Kirjoituskutsu: tutkimushankkeiden puheenvuoro (Sukupuolentutkimus-lehti)

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti ryhtyy julkaisemaan puheenvuoroja tutkimushankkeista sukupuolentutkimuksen eri aloilta ja tutkimusalueilta. Täydentävän rahoituksen osuus ja merkitys tutkimuksessa on viime aikoina jatkuvasti lisääntynyt, ja myös suomalainen sukupuolentutkimus on saanut vuosien varrella merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoituksia. Sukupuolentutkimuksen tutkimushankkeissa on tartuttu rohkeasti ajankohtaisiin tutkimusteemoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Niissä rakennetaan lisäksi arvokkaita kotimaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia.

Kutsumme nyt tutkimushankkeiden vastuullisia toimijoita kirjoittamaan ajankohtaisia puheenvuoroja hankkeidensa pohjalta. Palstan tavoitteena on nostaa esiin ja antaa kasvot tulossa ja tekeillä olevalle korkeatasoiselle kotimaiselle sukupuolentutkimukselle.

Hankepuheenvuoro on sukupuolentutkimuksen tutkimus- tai kehittämishankkeesta kumpuava teksti, joka esittelee ytimekkäästi meneillään olevan hankkeen ja osallistuu ajankohtaiseen tutkimukselliseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoro nostaa esiin jonkin hankkeen sisällöllisistä, käsitteellisistä, teoreettisista tai metodologisista säikeistä tai viestii tutkimuksen uudesta havainnosta tai avauksesta kotimaiselle lukijakunnalle. Hankepuheenvuoroja työstetään yhdessä toimituksen kanssa ja niiden pituus on enintään 10 000 merkkiä lähteineen (sis. välilyönnit).

Tutkimushankkeiden puheenvuoropalsta käynnistyy kirjoituskutsun perusteella julkaistavilla hankepuheenvuoroilla numerossa 3/2020, jonka jälkeen kirjoituskutsu jatkuu avoimena. Ensimmäiset julkaistavaksi esitetyt tekstit tulee lähettää Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toimitukseen (st-lehti@oulu.fi ) 31.5.2020 mennessä. Tekstien yhteydessä tulee toimittaa kirjoittajan/-jien tiedot (nimi, yhteystiedot ja organisaatio). Esiteltävän hankkeen osalta on mainittava hankkeen nimi, rahoittaja, hankkeen toteuttava organisaatio sekä vastuullinen johtaja.

Kirjoituskutsu: Sukupuoli, väkivalta, tunteet ja affektit (Sukupuolentutkimus 4/2020)

*Kirjoituskutsua jatkettu: artikkelikäsikirjoitukset pyydetään lähettämään vierailevalle toimitukselle 15.6.2020 mennessä, muut tekstit 1.9.2020 mennessä.

Jatkamme aiempaa kirjoituskutsua Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden sukupuolta, väkivaltaa, tunteita ja affekteja käsittelevään teemanumeroon 4/2020, jossa tarkastellaan väkivaltaa niin yksilöiden välisessä kanssakäymisessä ja institutionaalisissa käytänteissä, yhteiskunnan rakenteissa, ideologioissa, kulttuurin diskursseissa ja representaatioissa.

Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä väkivaltaa sukupuolen, tunteiden ja affektien näkökulmista monitieteisesti ja tieteidenvälisesti, uusia näkökulmia avaten. Haluamme käydä keskustelua sukupuolitetun ja/tai sukupuolittuneen väkivallan tekemisen, kokemisen ja välittämisen affektiivisuudesta sekä nykyisin yhä uusille alueille levittäytyvästä väkivallasta – väkivaltatutkimuksen historiaakaan unohtamatta: Miten väkivallan perintö on läsnä muuttuvissa kulttuureissa? Miten menneisyys vaikuttaa nykykulttuurin väkivaltaan ja väkivallan kulttuureihin? Mikä väkivallassa muuttuu ja mikä pysyy samana?

Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja esimerkiksi seuraavista väkivaltaa sukupuolen, tunteiden sekä affektien kehyksissä tarkastelevista aiheista:

– Teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähestymistavat väkivaltaan
– Väkivalta instituutioissa
– Väkivalta kulttuurissa, taiteessa ja mediassa
– Naisviha ja väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus, affektit ja väkivalta
– Seksuaalinen väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus ja väkivalta
– Väkivaltainen kieli
– Digitaalinen väkivalta
– Hidas väkivalta
– Väkivalta ja ei-inhimilliset toiset
– Väkivaltaan puuttuminen, vastuullisuus, affektiivisuus ja eettinen kestävyys

Teemanumeron toimittavat apulaisprofessori Marita Husso (Tampereen yliopisto), professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistotutkija Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto), jotka myös vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Pyydämme lähettämään artikkelikäsikirjoitukset toimittajille (marita.husso@jyu.fi, sanna.karkulehto@jyu.fi, tuija.saresma@jyu.fi) viimeistään 15.6.2020 mennessä. Artikkelien lisäksi toivomme teemaan liittyviä haastatteluja, esseitä, puheenvuoroja ja arvosteluja, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2020 mennessä.

Sukupuolentutkimus-lehden vuoden 2019 artikkelipalkinto Ella Poutiaiselle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 1.4.2020. Artikkelipalkinnon voitti tänä vuonna Ella Poutiaisen artikkeli ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus” (2/2019).

Palkinnonsaajan valitsija, professori Tiina Rosenberg perustelee valintaansa muun muassa seuraavasti: ”Artikkelissa kartoitetaan vakuuttavasti joogan sukupuolittuneisuutta ja joogan naisellistamisen ilmiötä kysymällä, voiko jooga yhtäaikaisesti olla sekä naisia vapauttava ja voimaannutta feministinen metodi, että epätasa-arvoinen osa emotionaalista uusliberalismia. Vastaus on, että jooga voi olla kumpaakin.” Rosenbergin mukaan artikkeli osoittaa vakuuttavasti sen, miten joogatrendi kytkeytyy länsimaissa keskiluokkaisen naisellistamisen ja emotionaalisen uusliberalismin kehykseen. Kaiken kaikkiaan Poutiaisen artikkeli ilmentää Rosenbergin mukaan käsiteltävän ilmiön kiitettävän monipuolista ymmärtämistä sekä toimii toivon mukaan innoittajana myös tulevalle feministiselle joogatutkimukselle Suomessa.

Palkinnon valintaa koskevat laajemmat perustelut ilmestyvät Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2020.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNSin johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

Kevätkokous 2020

Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 1.4.2020 klo 14:30. Sääntömääräisten käsittelyn lisäksi kevätkokouksessa jaetaan myös palkinto Sukupuolentutkimus-lehden parhaasta viime vuoden artikkelista.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään poikkeuksellisesti ainoastaan sähköisesti Skypen välityksellä. Lisätietoja osallistumisen suhteen voi tiedustella seuran sihteeriltä sähköpostitse osoitteesta sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Alla kokouksen asialista kokonaisuudessaan. Kaikki SUNSin jäsenet ovat erittäin lämpimästi tervetulleita kokoukseen!

***

Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2019

Paikka: Skype

Aika: ke 1.4.2020 kello 14:30

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 toimintakertomus
  6. Vuoden 2019 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Tieteellisten seurojen merkitys tutkijalle

Tieteellisten seurain valtuuskunnan Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa juhlistetaan tieteellisiä seuroja ja tuodaan esiin niiden merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja seurojen jäsenille.

Uusimmassa kirjoituksessa TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen nostaa esille Sukupuolentutkimuksen seuran edeltäjän Naistutkimuksen seuran ja sen julkaiseman lehden merkityksen omalla tutkijanurallaan. Lue Ryynänen-Karjalaisen kirjoitus täällä.