Tyttötutkimuksen teemanumero on ilmestynyt!

3/2017: Tyttötutkimus

Monitieteinen tyttötutkimus on kiinnostunut tutkimaan tyttöjä ja tyttöyttä moniäänisesti. Viime vuosina erityisesti humanistisessa ja sosiologis-yhteiskunnallisessa tyttötutkimuksessa on keskusteltu tytöistä ja tyttöydestä suhteessa sosiaaliseen muutokseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, feminismiin, postfeminismiin sekä seksuaalisuuteen ja seksualisoimiseen. Tyttötutkimuksen teoreettisessa ja metodologisessa kentässä tytön, tyttöyden ja sukupuolen käsitteet mielletään liikkeessä olevina, performatiivisina, historiallisina ja neuvoteltavina, mutta silti yhteenkietoutuneina materiaalisen todellisuuden kanssa.

Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kantaviksi teemoiksi valikoituivat tyttöruumiillisuus sekä tieteen ja taiteen välinen vuoropuhelu. Teemanumeron tekstit keskittyvät kukin osaltaan kriittisesti tarkastelemaan, kuinka yhteiskunnan rakenteet muuntuvat tyttöruumiillisuutta tuottaviksi ja muokkaaviksi, valtaan sitoutuviksi teoiksi. Teksteissä pohditaan myös, millä tavoin tyttötutkimuksen kautta voi pureutua kysymyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja liikkuvuudesta.

Teemanumeron avaa Mari Käyhkön artikkeli, joka seuraa suomalaisen tyttötutkimuksen sosiologista perinnettä ja samalla haastaa sen painottumista kaupunkilaistyttöyteen ja urbaaneihin tyttökulttuureihin. Artikkeli tarkastelee yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja heidän kokemuksiaan elämästä syrjäseuduilla. Riikka Lauttamus ja Sanna Karkulehto käsittelevät artikkelissaan sukupuolijärjestystä murtavaa vahvaa tyttöyttä Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade (2012) -teoksissa. Leena-Maija Rossi taas analysoi artikkelissaan Gilmoren tytöt -televisiosarjan jatko-osaa A Year in Life (2016). Tarkastelun keskiöön nousevat lisääntyminen, vakiintuneen heteroparisuhteen solmiminen sekä luokan ja työn vakiintumisen ja vakiintumattomuuden välinen ristiveto sarjan päähenkilöiden elämässä.

Teemanumeron puheenvuoroteksteissä pureudutaan digitaalisen ja materiaalisen sekä tieteen ja taiteen välisiin neuvotteluihin. Karoliina Sjö käsittelee puheenvuorossaan Kirsti Teräsvuoren 1910-luvulta 1980-luvulle kirjoittamia päiväkirjoja, naisten ja tyttöjen kirjoittamisen historian sekä omaelämäkerrallisuuden ja itsensä kertomisen näkökulmista, yhdistäen spoken word -runouden historiantutkimukseen. Kia Andellin puheenvuorotekstissä tarkastellaan, kuinka tytöt tuottavat aktiivisesti sukupuolitetun ruumiin esittämisen normeja Hey Girls Did You Know (HGDYK) -internetmeemien välityksellä. Lisäksi teemanumerossa on kolme kirja-arviota.

Numeron tekemiseen ovat osallistuneet niin tutkijat kuin sarjakuvataiteilijat. Tieteen ja taiteen vuoropuhelu näkyy erityisesti Myry Voipion suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitystä käsittelevässä lektiossa. Voipio avaa tekstin ja piirtämiensä (tyttö)kuvien kautta aikaikkunoita tyttökirjallisuuteen, lajin piirteisiin sekä teosten tyttöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa. Numeron muita taiteilijoita ovat Pii Anttonen, Aiju Salminen, Anna Vuorinen ja Katja Tukiainen. Tyttötutkimuksen teemanumeron tieteellinen, taiteellinen, kaunokirjallinen ja näiden rajapinnoilla liikkuva sisältö kaikkinensa etsii vastauksia kysymykseen: mitä kaikkea on olla tyttö?

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Heta Mulari Nuorisotutkimusverkostosta ja FT, tutkija, Myry Voipio.

Sukupuolentutkimus 3/2017 kansi

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heta Mulari & Myry Voipio: Tyttöruumiillisuuden askelia ja menetelmällisiä kokeiluja (pdf)

ARTIKKELIT
Mari Käyhkö: ”Vähän niinku metän keskellä ja silleen.” Syrjäseutu, yläkouluikäiset tytöt ja tutuksi eletty paikka
Riikka Lauttamus & Sanna Karkulehto: Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Leena-Maija Rossi: Ikuiset tytöt? Tytöttämisestä, joustavuudesta ja uhmakkuudesta Gilmoren tyttöjen jatko-osassa A Year in the Life

PUHEENVUOROT
Karoliina Sjö: Tyttöydestä ja itsensä kertomisesta. Menneen päiväkirja-aineiston äärellä tieteen ja taiteen keinoin
Kia Andell: Hey Girls Did You Know? Seksualisoidun tyttöruumiin neuvottelua internetmeemissä

LEKTIO
Myry Voipio: Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT:
Karla Malm: Claudia Mitchell & Carrie Rentschler (toim.) Girlhood and the Politics of Place.
Ann-Charlotte Palmgren: Hannele Harjunen: Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body.
Anna Elomäki &
Hanna Ylöstalo: Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen & Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

Mainokset

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2017

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän  sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2017 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2016–2017 aikana eli aikavälillä 1.8.2016 – 31.7.2017.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 11.9.2017 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaali tulee toimittaa sekä printattuna että sähköisessä muodossa.

Hanna Etholén
Sukupuolentutkimus
PL 59
00014 Helsingin yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten  jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Sukupuolentutkimuslehti 2/2017 käsittelee luontokulttuureita

Ihmisen yhteydet toisiin lajeihin ja elinympäristöönsä ovat viime aikoina nousseet yhä voimakkaammin esille feministisessä tutkimuksessa. Lähtökohta on tällöin, että puhuttaessa eroista ja eriarvoisuuksista on puhuttava myös muista kuin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä hierarkkisista suhteista. Luontokulttuurien tutkimuksessa ihminen on laji muiden joukossa – elinympäristönsä ja ei-inhimillisten toisten kanssa kasvava ja muuttuva.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2017 esittelee uutta feminististä luontokulttuurien tutkimusta Suomessa. Luontokulttuurien käsite kiinnittää huomion materiaalis-semioottisiin ontologioihin, joissa luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Luontokulttuureilla on juuria feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sekä ekofeminismissä eli lähestymistavassa, jossa sukupuolitettu sorto ja ei-inhimillisen luonnon hyväksikäyttö nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.

Ihmisen, kumppanuuslajien ja ympäristön yhteyksien laajuuden ja syvyyden tunnistaminen ei ole ollut länsimaisen ajattelun tai toiminnan vahvoja puolia. Ilmaston lämpenemisen, kuudennen sukupuuttoaallon sekä muiden peruuttamattomien ympäristömuutosten maailmassa on kuitenkin ilmeistä, ettei ihminen ole yksi, riippumaton subjekti vaan elää ja hengittää yhdessä toisten kanssa.

Teemanumero sisältää viisi artikkelia, ja niiden myötä sen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaaminen ja yhteismuotoutuminen. Kirjallisuudentutkija Päivi Koponen käsittelee naiseläimen toimijuutta ja naiskertojan muodonmuutosta emakoksi Marie Darrieussecqin dystooppisessa romaanissa Sikatotta (Truismes, 1996). Elli Lehikoinen, myös kirjallisuudentutkija, pohtii ihmisen lajiuteen havahtumista suomalaisessa lisääntymistä käsittelevässä kirjallisuudessa. Pieta Hyvärisen artikkelissa ei-inhimilliset toimijat ovat lähinnä kasveja, erityisesti rikkakasveja, sekä kasvien seassa liikkuvia selkärangattomia kuten kastematoja. Taija Kaarlenkasken artikkeli analysoi sukupuolittuneen lypsykarjatyön, lypsykoneteknologian ja lehmän keskinäistä muotoutumista historiallisesta näkökulmasta, ja Kirsi Laurén ja Noora Schuurman kirjoittavat lemmikkieläinten toimijuudesta kuolemaa koskevissa kertomuksissa.

Lisäksi numero sisältää kaksi kirja-arviota sekä Raija Sollamon perustelupuheen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 artikkelipalkinnosta.

Teemanumeron ovat toimittaneet Pieta Hyvärinen ja Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta yhdessä lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kanssa. Numeron kuvituksesta vastaa helsinkiläinen Maija Repo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Pieta Hyvärinen, Sari Irni, Katariina Kyrölä & Marja Vehviläinen:
Luontokulttuurit feministisessä tutkimuksessa (pdf)

ARTIKKELIT
Päivi Koponen: Naiseläimen toimijuus Marie Darrieussecqin
romaanissa Sikatotta
Elli Lehikoinen: ”Olen nisäkäs. Tuotan maitoa.” Ihmisen lajius ja lisääntymisprosessi 2000-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa
Pieta Hyvärinen: Ruoantuotannon ristiriitoja rikkaruohonjuuritasolla. Kitkeminen työnä, tiedontuotantona ja tulevaisuuksien tekemisenä
Taija Kaarenkaski: Lypsäjät, lehmät ja lypsykoneet. Lypsykarjanhoidon teknologisoituminen ja sukupuolittunut työnjako 1800-luvun lopulta 1950-luvulle
Kirsi Laurén & Nora Schuurman: Viimeinen katse ja kuonon hipaisu. Lemmikkieläimen toimijuus kuolemaa koskevissa kertomuksissa

ARTIKKELIPALKINTO
Raija Sollamo: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2016

KIRJA-ARVIOT
Anna Rastas: Patricia Hill Collins & Sirma Bilge: Intersectionality
Lea Rojola: Donna J. Haraway: Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene (pdf)

Työryhmäkutsu – DL 7.9.2017

SUNS järjestää sukupuolentutkimuksen päivät Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden Jyväskylän yliopistossa 23.–25. marraskuuta 2017.

Päivien verkkosivut

Kutsu työryhmiin!

Työryhmälistaus

Työryhmäesitelmien abstrakteja otetaan vastaan 7.9.2017 asti. Abstraktit lähetetään sähköpostilla suoraan työryhmien vetäjille. Otsikoi esityksesi. Abstraktien pituus noin 250–300 sanaa. Liitä mukaan nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä yliopistosi tai muun organisaatiosi nimi. Työryhmään hyväksymisestä ilmoitetaan 9.10.2017 mennessä.

Työryhmät pidetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Työryhmätiloissa on käytössä audiotekniikka, joten toivomme, että esiintyjät valmistavat esityksestään muutaman dian, joilla esittelevät keskeisimmät ajatuksesta ja helpottavat näin esitysten seuraamista. Keskustelupuheenvuorot ja kysymykset voi esittää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Sukupuolentutkimuksen päivät – Työryhmäkutsu DL 31.3.2017 / Call for Workshops DL March 31st 2017

Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden

Suomen sukupuolentutkimuksen seura (SUNS ry) järjestää 23.–25. marraskuuta 2017 sukupuolentutkimuksen päivät Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden Jyväskylän yliopistossa.

Päivien verkkosivut

Päivien teema

Ajan ja ajallisuuden sekä muutoksen ja pysyvyyden kysymykset ovat ajankohtaisia sukupuolten tarkastelun näkökulmasta. Suomen täyttäessä 100 vuotta vuonna 2017 keskustelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden suhteista saa erityistä painoa.

Sukupuolentutkimuksen päivillä pohditaan, kuinka aika ja ajallisuus jäsentävät ymmärrystä ja ajattelua sukupuolesta. Miten sukupuolet saavat merkityksensä eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa eri aikoina? Miten sukupuoli ja käsitykset sukupuolesta elävät ajassa? Miten sukupuolen/sukupuolten merkityksiä ja käytäntöjä on rakennettu ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt ja tulevaisuudessa? Miten ja miksi sukupuoli muuttuu? Miten aika ja sukupuoli kietoutuvat yhteen esimerkiksi politiikassa ja taloudessa, koulutuksessa ja kasvatuksessa, tutkimuksessa ja tieteessä, kielessä ja kirjallisuudessa, taiteessa ja mediassa?

Entä millaisena näyttäytyvät feministisen liikkeen ja aktivismin ja sukupuolentutkimuksen ajat ja sukupolvet? Aika ja ajallisuus teemana nostavat esiin ja mahdollistavat esimerkiksi sukupuolen historiallisuuden, kontekstuaalisuuden, intersektionaalisuuden, superdiversiteetin ja kriittiseen nationalismin tutkimuksen.

Päivien pääpuhujina ovat apulaisprofessori Sirma Bilge Montrealin yliopistosta (CAN) ja professori John Tosh Roehamptonin yliopistosta (UK). Lisäksi ohjelmassa on kotimaisia puhujia, kansainvälisiä vieraita, temaattisia paneeleita sekä suomalaisen feminismin aikoja ja sukupolvia pohtiva paneeli.

Päivien järjestelyistä vastaavat Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine ja sukupuolentutkimuksen monitieteinen verkosto Kantti, joka toimii Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Työryhmät / Call for Workshops DL 31.3.2017

Sukupuolentutkimuksen päivien 2017 työryhmien haku on nyt auki! Työryhmiä toivotaan sukupuolentutkimuksen kaikilta aloilta sekä laaja-alaisesti erityisesti ajan ja ajallisuuden teemoihin liittyen mutta ei niihin rajoittuen.  Työryhmäesityksissä (150–300 sanaa) tulee käydä ilmi työryhmän teema sekä puheenjohtaja(t) yhteystietoineen (organisaatio ja sähköposti).

Työryhmien kieli voi olla suomi, englanti tai ruotsi.

Työryhmäehdotukset pyydetään lähettämään 31.3.2017 mennessä osoitteeseen:
spt2017@jyu.fi

Lisätietoja konferenssisihteeriltä: spt2017@jyu.fi

Genders through time

The annual Finnish gender studies conference Genders through time will be organized at the University of Jyväskylä on 23rd- 25th of November 2017 in collaboration between the University of Jyväskylä and the Association for Gender Studies in Finland (SUNS).

Enquiries that relate to time, temporality, change and permanence have become topical in gender studies. As Finland celebrates its 100th anniversary in 2017, discussions on the relationships between past, present and future hold also a more general interest.

The conference Genders through time will focus on how time and temporality organize our understanding of gender. For example, how are gender(s) conceptualized in different cultures and in different times? How do conceptions of gender(s) shift and change in time? How have gender and genders been given meaning in the past and how will these concepts be constructed in the future? How are time, temporality and gender tied together in politics and economics, education, research and science, language and literature, arts and media?

Feminism, feminist movements and activisms as well as gender research are also bound in time. Perceiving gender, feminism and gender studies through the lens of time and temporality enables and encourages explorations of historicalness and contextuality of gender that uses conceptual frameworks such as intersectionality, superdiversity and critical study of nationalism.

Invited international keynote speakers are Associate Professor Sirma Bilge from the Université de Montréal (CAN) and Professor John Tosh from the University of Roehampton (UK).  In addition, there will domestic and international guest speakers, thematic panels and a grand panel on the times and generations of feminism.

Call for session proposals is now open!

The general theme of the conference is times and temporality of gender. We encourage submissions from a wide variety of perspectives and from all disciplines. Session proposals (150-300 words) should include following information: the topic of the proposed session, short abstract, the chair(s) and their contact information (affiliation and e-mail address).

Session proposals should be send to the address spt2017@jyu.fi by 31st of March 2017.

Further information:
Conference secretary spt2017@jyu.fi
Conference Website

Sukupuolentutkimus-lehden Vuoden artikkeli 2016 -palkinto Jenny Säilävaaralle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin naistenpäivänä 8.3.2017 kymmenettä kertaa. Artikkelipalkinnon voitti YTM Jenny Säilävaara artikkelillaan “Imettämässä kaapissa? Pitkään imettäneet äidit ja normatiiviset tilat“. Säilävaara tekee pitkään imettäneitä äitejä ja suomalaista imetyskulttuuria tutkivaa väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Artikkeli ilmestyi Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2016.

Palkinnonsaajan valitsi tänä vuonna professori emerita Raija Sollamo. Sollamo perustelee valintaansa muun muassa seuraavasti: ”Säilävaara osoittaa, että imetyksellä on vahvoja kulttuurisia merkityksiä ja normeja. Hänen artikkelissaan on potentiaalia edistää asennemuutosta sekä tavallisten ihmisten että terveydenhoitohenkilökunnan keskuudessa.”

Perustelut ilmestyvät kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2017.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNS:n johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

Sukupuolentutkimus-lehden numero 4/2016 on ilmestynyt

st-kansi_042016_etukansi

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan myötäilemisen ja vastarinnan mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Henri Hyvönen tarkastelee artikkelissaan syömishäiriöön sairastuneiden miesten kokemuksia, ruumiillisuutta ja ymmärrystä omasta itsestä suhteessa maskuliinisuuden normeihin. Näin Hyvösen tutkimus tuo uuden näkökulman myös feministisiin syömishäiriötutkimuksiin, jotka ovat usein keskittyneet naisiin ja feminiinisyyteen. Hyvönen pohtii, miten syömishäiriöksi ymmärretty toiminta voi mieheksi identifioituvilla henkilöillä yhtäältä myötäillä hegemonisen maskuliinisuuden vaatimuksia vahvuudesta ja urheilullisesta ulkonäöstä. Toisaalta se voi myös olla tapa kyseenalaistaa hegemonisen maskuliinisuuden tavoiteltavuus ja hakea toisenlaisia tapoja elää sukupuolittuneessa ruumiissa.

Anu Isotalo käsittelee artikkelissaan somalialaistaustaisten naisten kokemuksia rasismista kaupunkitilassa ja pohtii naisten mahdollisuuksia vastarintaan. Isotalon mukaan voidaan puhua tilallisesta valkoisuusnormista eli sukupuolittuneesta, epävirallisesta sosiotilallisesta kontrollista, joka rajoittaa rodullistettujen – tässä tapauksessa naisten – kaupunkitilassa liikkumista. Yksi keskeinen huomio Isotalon artikkelissa koskee sivusta seuranneiden valkoisten kanssaihmisten suhtautumista: yhdessäkään hänen tutkimuksessaan esille tulleessa tapauksessa paikalla olleet eivät puuttuneet näkemäänsä rasismiin.

Numeron kaksi lektiota ovat syksyn 2016 väitöstilaisuuksista. Elina Ikävalkon väitös käsittelee oppilaitosten tasa-arvotyötä ja Paula Koskinen Sandbergin palkkojen sukupuolittumisen politiikkaa. Vuosittain jaettava Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto myönnettiin 2016 Kaisa-Riitta Aholle tutkielmasta “Lihas on laiska kaveri. Tarkasteluja Fit-lehden kehollisuusparadigmasta”. Lehdestä löytyy valinnan tehneen professori Päivi Lappalaisen perustelulausunto.

Numeron upeasta kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Johanna Naukkarinen.

Lehden toimitus haluaa kiittää kaikkia lehteen kirjoittaneita ja lehden toimituskuntalaisia lämpimästi työstänne ja onnistuneesta yhteistyöstä kanssamme Turun toimituskunnan ensimmäisenä vuonna. Haluamme myös kiittää nimettöminä säilyviä refereitä arvokkaasta panoksestanne, jota ilman lehteä ei olisi olemassa.

Vuonna 2017 lehdessä ilmestyy kolme teemanumeroa: vuoden ensimmäinen numero käsittelee trans- ja intersukupuolisuuden tutkimusta, toinen numero luontokulttuureja ja kolmas numero tyttötutkimusta. Teemanumeroissakin voidaan julkaista teemojen ulkopuolisia artikkeleja ja muita tekstejä, mikäli niiden sivuilla on tilaa, ja vuoden 2017 viimeinen numero on avoin kaikille aiheille. Haluamme siis kannustaa tarjoamaan lehteen monenlaisia ja monipuolisia sukupuolentutkimuksellisia ja feministisiä tekstejä jatkossakin!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: EI

ARTIKKELIT
Anu Isotalo: Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta
Henri Hyvönen: Syömisen ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa

PALKINTO
Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto 2016 (pdf)

LEKTIOT
Elina Ikävalo: Oppaisiin sidottu ja kokoushuoneisiin suljettu tasa-arvotyö? (pdf)
Paula Koskinen Sandberg: Palkkojen sukupuolittunut politiikka

KIRJA-ARVIOT
Salla Tuori: Marita Husso & Risto Heiskala (toim.): Sukupuolikysymys.
Jenny Jarlsdotter Wikström: Kristina Malmio & Mia Österlund (red.): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm.
Sara Nyman: Ulrika Dahl: Skamgrepp

Sukupuolentutkimus-lehden Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kirjoituskutsu

Numeron 03/2017 teemana on Tyttötutkimuksen nykysuuntia punomassa – Huomio tyttöruumiillisuuteen.

Numeron tematiikka ponnistaa viime vuosina länsimaissa nousseesta kulttuurisesta, poliittisesta ja tutkimuksellisesta ”tyttöbuumista”, jonka kautta tyttöys ja tytöt ovat nousseet keskiöön niin populaarikulttuurissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Kulttuurinen ja poliittinen huomio on selkeimmin näkynyt esimerkiksi YK:n vuosittaisen Tyttöjen päivän lanseerauksena 11.10.2011.

Teemanumeron toimittavat FT Heta Mulari (Nuorisotutkimusverkosto) ja FT Myry Voipio (Jyväskylän yliopisto).

Lähetä abstraktisi (korkeintaan 300 sanaa) teemanumeron toimittajille (heta.mulari(at)nuorisotutkimus.fi; myry.voipio(at)gmail.com) 15.12.2016 mennessä.

Call for Papers (pdf, suomi)

Sukupuolentutkimus-lehden 03/2016 teemana uusmaterialistiset feminismit

st-kansi_032016_etukansi_webTeemanumero keskittyy tutkimusmetodologioihin ja feministisen tutkimuksen poliittisuuteen ja muutosvoimaisuuteen. Keskeisenä toimii kysymys siitä, miten tarttua sukupuolittuviin, rodullistettuihin, seksuaalisiin ja muihin valtasuhteisiin sekä taiteen, kulttuurin, luonnon, ympäristön, ihmisen ja ei-ihmisen suhteisiin tavoilla, jotka eivät jähmetä tarkastelun kohteita ennalta-arvattaviin kaavoihin vaan avaavat niitä yllättäviinkin suuntiin. Tavanomaista pidempi, lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kirjoittama johdanto luo katsauksen päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin materiaalisuuden näkökulmasta sekä uusmaterialistisista feminismeistä käytyihin keskusteluihin ja metodologisiin mahdollisuuksiin.

Tuija Huukin artikkeli tarkastelee alle kouluikäisten lasten sukupuolistuvaa pussaus- ja puserrusleikkiä affektiivisina sommitelmina. Feministinen uusmaterialistinen lähestymistapa konkretisoituu Huukin etnografisessa tutkimuksessa materiaalisten objektien, lasten kehollisen toiminnan, tilojen, tuntemusten sekä historian yhteen punoutumisessa ilman, että minkään yhden ulottuvuuden ajateltaisiin determinoivan muita.

Taru Leppäsen ja Milla Tiaisen artikkelissa pohditaan uusmaterialismin ja feministisen, taiteen- ja kulttuurintutkimuksellisen etnografian kohtauttamisen hyötyjä. Empiirisinä esimerkkeinä Leppäsellä ja Tiaisella ovat Leväooppera (2012), jossa laulajan hengitysilman hiilidioksidi ohjataan levätankkeihin, joissa kasvavista levistä valmistetaan esityksen aikana sushia, sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin musiikin tekemisen prosessi, jossa kyseenalaistuu oletus muusikon omasta äänen tuottamisesta ja kuulemisen välttämättömyydestä. Näiden esimerkkien avulla Leppänen ja Tiainen avaavat uusia ulottuvuuksia musikoinnin ymmärtämiseen materiaalisena, ajallis-tilallisena prosessina.

Numeron puheenvuorotekstit visioivat uusmaterialistisen ajattelu- ja tarttumistavan mahdollisuuksia ja sitä, millaisia valta-asetelmia sen avulla voitaisiin liikuttaa. Asta Kihlman ja Katve-Kaisa Kontturi pohtivat feministisen craftivismin eli käsityöaktivismin viimeaikaisia muotoja Australiassa ja Suomessa sekä sitä, mitä craftivismi ja uusmaterialistinen ajattelu tuovat toisistaan esiin. Toisena puheenvuorotekstinä on Mel Y. Chenin suomeksi käännetty haastattelu, joka julkaistiin alun perin vuonna 2015 TSQ: Transgender Studies Quarterly -lehdessä. Eva Haywardin tekemä haastattelu tuo esiin uusia, ehkä vasta tulossa tai nousemassa olevia yhteyksiä, suuntauksia ja termiehdotuksia, jotka haastavat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja ja hierarkioita muun muassa transruumiillisuuksia pohtimalla.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Jessica Koivistonen, jonka kollaasit jatkavat sen kuvittelua, kuinka ihmisten ja muiden eläinten ruumiillisuudet sukupuolittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa ja erilaisiin ympäristöihin.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Feministiset sommitelmat, uusmaterialistiset politiikat ja äärimmäisyyksien materiat (pdf)

ARTIKKELIT
Tuija Huuki: Pinoa, pusua ja puserrusta. Vallan sukupuolistuneet virtaukset lasten leikissä
Taru Leppänen & Milla Tiainen: Feministisiä uusmaterialismeja paikantamassa. Materian toimijuus etnografisessa taiteen- ja kulttuurintutkimuksessa

PUHEENVUOROT
Asta Kihlman & Katve-Kaisa Kontturi: Craftivismi feministisenä aktivismina ja uusmaterialistisen tutkimuksen kohteena
Eva Hayward: Haastattelussa Mel Y. Chen

LEKTIOT
Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty?

KIRJA-ARVIOT
Elina Valovirta: Jaana Saarinen, Hanna Ojala & Tarja Palmu (toim.): Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Tiia Sudenkaarne: Sarah Franklin: Biological Relatives: IVF, Stem Cells and the Future of Kinship
Minna Seikkula: Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus
Sanna Karhu: Judith Butler: Notes Toward a Performative Theory of
Assembly

Kutsu työryhmiin / Call for Abstracts – NEW deadline 25.9.2016

Liikkuvuus ja sukupuoli – Gendered Mobilities 2016

Sukupuolentutkimuksen päivät ja ETMU-päivät yhteistyössä 25.–26.11.2016 Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus

The Society for the Study of Ethnic Relations and International Migration (ETMU) and The Association for Gender Studies in Finland (SUNS), 25-26 November 2016, University of Eastern Finland, Joensuu Campus

Instructions in Finnish and English below.

Vielä on aikaa ilmoittautua Liikkuvuus ja sukupuoli – Gendered Mobilities konferenssin työryhmiin. Myös konferenssiin rekisteröityminen avattu verkkosivuilla (etmudays.etmu.fi)

You have still some time for submit your paper proposal into the conference Liikkuvuus ja sukupuoli – Gendered Mobilities. Note that you  also may register now (etmudays.etmu.fi).

Jatka lukemista Kutsu työryhmiin / Call for Abstracts – NEW deadline 25.9.2016