Vaihdevuodet moninaisten kokemusten, kulttuuristen ymmärrysten ja poliittisten kiistojen kenttänä
Vaihdevuodet – jotka tunnetaan Suomessa myös englanninkielisellä nimellä menopaussi – ovat osa pitkää aikuisuuden elämänvaihetta. Ne vaikuttavat yksilöiden kehoihin, identiteetteihin, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisiin asemiin. Tyypillisesti vaihdevuosia tarkastellaan lääketieteellisin keinoin, jolloin ne jaetaan esivaihdevuosiin, varsinaisiin vaihdevuosiin ja jälkivaihdevuosiin. Myös yhteiskunnallinen keskustelu vaihdevuosista painottuu biologisiin prosesseihin sekä niiden hoitoon.
Viime aikoina vaihdevuosia koskeva ymmärrys on lisääntynyt merkittävästi globaalisti. Suomessakin aihetta käsitellään yhä avoimemmin esimerkiksi podcasteissa, lehtiartikkeleissa ja populaarissa asiantuntijakirjallisuudessa. Keskustelut kuitenkin toistavat kahta rinnakkaista puhetapaa. Vaihdevuodet esitetään yhtäältä kehollisena ja luonnollisena elämänvaiheena, toisaalta lääketieteen keinoin hoidettavana ongelmana. Molemmat näkökulmat tarjoavat puutteellisen kuvan vaihdevuosista, sillä ne sivuuttavat vaihdevuosien sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia ulottuvuuksia.
Vaihdevuodet sijoittuvat kulttuuristen normien, kehon politisoitumisen, työelämän odotusten ja markkinavoimien risteykseen. Media, mainonta ja terveysviestintä rakentavat vaihdevuodet ensisijaisesti valkoisten cisnaisten elämänvaiheeksi. Tämä rajaus sivuuttaa monet muut vaihdevuosia kokevat ryhmät, kuten queer-, trans- ja intersukupuoliset ihmiset sekä rodullistetut henkilöt. Lisäksi esimerkiksi neurovähemmistöihin kuuluvien kokemukset jäävät marginaaliin niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussa.
Vaihdevuosi-ikäisille markkinoidaan laajasti liikunta- ja valmennuspalveluita, luontaistuotteita, lääkkeitä sekä itsehoitokirjallisuutta. Ne tarjoavat ohjeita ja malleja ”oikeanlaisesta” tavasta elää vaihdevuosia. Samaan aikaan dataistuminen muuttaa vaihdevuodet mitattaviksi ja hallittaviksi prosesseiksi, jossa kehosta kerätty terveysdata toimii myös kaupallisten sovellusten ja palvelujen voimavarana. Tämä kaikki vahvistaa ihannetta aktiivisesta, toimintakykyisestä ja suorituskykyisestä naisesta, jonka odotetaan selviytyvän vaihdevuosista tehokkaasti ja hallitusti. Ihanne kietoutuu aktiivisen vanhuuden ideaaleihin, uusliberaalin hyvinvointikansalaisuuden vaatimuksiin ja kehojen biopoliittisen hallintaan.
Kutsumme teemanumeroon tekstejä, jotka tarkastelevat vaihdevuosia moninaisten, elettyjen kokemusten, kulttuuristen ymmärrysten ja poliittisten kiistojen kenttänä. Tavoitteenamme on käsitellä, jatkaa ja monipuolistaa vaihdevuosia koskevaa keskustelua kriittisesti ja yhteiskunnallisesti – huomioiden niin biologiset, sosiaaliset kuin kulttuuriset ulottuvuudet sekä niiden risteymät.
Kutsumme kirjoittajia käsittelemään vaihdevuosia esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Vaihdevuodet sukupuolen moninaisuuden ja queer-teorian näkökulmasta
- Vaihdevuosien medikalisaatio, lääketieteelliset käytännöt ja hoitopolitiikat sukupuolentutkimuksellisesta näkökulmasta
- Mediatekstit, mainonta ja vaihdevuosien kulttuuriset representaatiot
- Vaihdevuosien biopolitiikka
- Kokemukselliset ja etnografiset lähestymistavat vaihdevuosiin
- Vaihdevuodet ja työelämä: asiantuntemus, ikäsyrjintä ja urapolut
- Vaihdevuodet ja dataistuminen (datafikaatio)
Vaihdevuodet ja talous: markkinoiden muotoutuminen, hyvinvointibisnes ja kuluttajuus .
Kehollisuus, affektit ja arkiset materiaalit vaihdevuosien tutkimuksessa
Lähetä abstraktisi (max. 300 sanaa) 31.10.2026 mennessä teemanumeron toimittajille (osoitteet alla).
Alustava aikataulu
31.10.2026 Abstraktit
31.1.2027 Artikkelikäsikirjoitukset
31.3.2027 Vertaisarvioimattomat tekstit
Kesä 2027 Refereelausunnot ja artikkelien korjaukset
Syksy 2027: Toimituksen kommentit ja lopulliset tekstit
Teemanumero on suunniteltu julkaistavaksi numerona 3/2027
Abstraktit ja lisätietoa:
katja.laakkonen[at]uef.fi; erja.laakkonen[at]uef.fi; iiris.lehto[at]uef.fi & pauliina.lukinmaa[at]uef.fi