Kaikki tekstit toimitetaan .rtf/.doc/.docx-tiedostoina journal.fi-alustan kautta: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/about/submissions. Tätä varten sinun tulee rekisteröityä julkaisun käyttäjäksi ennen lähettämistä tai, jo rekisteröidyttyäsi, kirjautua sisään aloittaaksesi julkaisuprosessin.

Sukupuolentutkimus-Genusforskning on monitieteinen vertaisarvioitu aikakauslehti, jota julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusforskning ry. Lehti julkaisee eri oppiainetaustoista lähtöisin olevaa tutkimusta, joka voi käsitellä esimerkiksi sukupuolta, seksuaalisuutta, rodullistamista ja muita yhteiskunnallisia erontekoja ja valtarakenteita kulttuurin ja yhteiskunnan eri alueilla. Tekstien tulee kytkeytyä feministisiin tai sukupuolentutkimuksen teoreettisiin tai metodologisiin keskusteluihin.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa sähköisessä muodossa. Lisäksi julkaisemme tekstejä ennen numeron ilmestymistä (online first).

Lehteen voi tarjota tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia, yhteiskunnallisia keskustelupuheenvuoroja, lektioita, sekä kirja-arvioita. Lisäksi lehdessä julkaistaan sekä visuaalista että kirjallista feminististä taidetta. Otamme vastaan sisältöjä suomeksi, ruotsiksi ja harkinnan mukaan englanniksi.

Lehti ei sitoudu ennalta julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa, ei edes tilattua. Kaikkien kirjoitusten julkaisemisesta päätetään toimituksessa ja tekstiä toimitetaan yhdessä kirjoittajan kanssa. Emme valitettavasti voi maksaa kirjoituspalkkioita.

Kirjoittaja liittää kaikkiin teksteihin kansisivun, jonka tulee sisältää seuraavat tiedot: otsikko, kirjoittajien lyhyt esittely (nimet, oppiarvot ja esimerkiksi ammatti, työpaikka), yhteystiedot (puhelinnumero ja posti- ja sähköpostiosoite), sekä tekstin kokonaismerkkimäärä (ks. tarkemmat ohjeet alla). Kaikkia juttutyyppejä koskevat samat tekniset ohjeet (ks. alla).

Kirjoitusohjeet:

Tieteelliset artikkelit

Sukupuolentutkimus – Genusforskning julkaisee artikkeleita sukupuolentutkimuksen alalta. Koska ala on luonteeltaan monitieteinen, on artikkelien hyvä avautua eri tutkimuksellisista perinteistä tuleville lukijoille. Tärkeää on, että kirjoittaja keskustelee aiemman sukupuolentutkimuksen tai feministisen tutkimuksen kanssa. Myös artikkelien arvioitsijoita pyydetään kiinnittämään tähän erityistä huomiota. Tieteellinen artikkeli koostuu yleensä johdannosta, analyysiosasta ja johtopäätöksistä. Artikkelit väliotsikoidaan kuitenkin mieluummin sisällön kuin rakenteen mukaan. Hyvä artikkeli on kieliasultaan viimeistelty ja mahdollisimman yleistajuinen.

Käsikirjoituksen ensimmäiselle sivulle, kansisivun jälkeen ja ennen leipätekstiä, liitetään seuraavat tiedot: otsikko, enintään 100 sanan suomenkielinen tiivistelmä ja 3–5 suomenkielistä avainsanaa aakkosjärjestyksessä. Tiivistelmässä tuodaan selkeästi esiin artikkelin ydinkohdat.

Artikkelien enimmäispituus on 40–50 000 merkkiä sisältäen välilyönnit, kirjallisuuslistan, suomenkielisen tiivistelmän ja avainsanat). Artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää anonymisoituina. Tällöin kirjoituksesta poistetaan kirjoittajan nimi, viittaukset omiin aiempiin julkaisuihin ja mahdolliset kytköksiä ilmaisevat kiitokset.

150 sanan mittainen englanninkielinen tiivistelmä liitetään artikkelin loppuun, lähdeluettelon jälkeen. Kirjoittajan vastuulla on tarkistuttaa tiivistelmän kieliasu.

Artikkelin vertaisarviointi- ja toimitusprosessi

Sukupuolentutkimus–Genusforskning noudattaa tieteellisen vertaisarvioinnin käytäntöä. Lehti käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. (www.tsv.fi/tunnus)

Lehden toimitus tekee sekä ennen lausuntokierroksia että niiden jälkeen tarkkaa toimituksellista työtä käsikirjoitusten laadun varmentamiseksi.

Artikkelikäsikirjoitukset lukee ensin lehden toimitus. Jos teksti ei ole vielä valmis arviointiin, kirjoittajaa pyydetään tekemään siihen korjauksia. Kirjoittajia kehotetaan jo alkuvaiheessa kiinnittämään huomiota artikkelin pääargumenttien selkeyteen ja esitystapaan sekä tekstin luettavuuteen ja kieliasuun, jotta arvioijat voivat keskittyä itse sisältöön. Anonymisoidussa vertaisarviointiprosessissa jokaiselle tekstille nimetään kaksi tai kolme aihepiiriin ja/tai käytettyyn metodologiaan perehtynyttä arvioijaa. Yksityiskohtaisen kirjallisen palautteen lisäksi arvioitsijat antavat arvionsa käsikirjoituksen julkaisuvalmiudesta:

1. Voidaan julkaista sellaisenaan
2. Pyydetään tarjoamaan uutta, korjattua versiota
3. Ei suositella artikkelin julkaisemista

Valtaosaa toimitukseen lähetetyistä käsikirjoituksista pyydetään korjaamaan. Päätoimittajat ohjeistavat vertaisarvioiden nojalla kirjoittajia uuden luonnoksen työstämiseksi. Kirjoittajia pyydetään dokumentoimaan käsikirjoitukseen tekemänsä muutokset. Päätoimittajat tarkistavat palautetuista käsikirjoituksista niiltä edellytettyjen muutosten kattavuuden, lähettävät tekstin uudelleen vertaisarviointiin tai tekevät julkaisupäätöksen ja laativat ohjeistuksen tekstin viimeistelemiseksi. Päätoimittajien lisäksi lehden toimitusneuvosto osallistuu toimitusprosessin aikana tekstien kommentointiin. Taiton jälkeen kirjoittaja saa tarkistettavaksi oikolukuversion.

Puheenvuorot

Artikkelien ohella Sukupuolentutkimus – Genusforskning julkaisee lyhyempiä ja vapaamuotoisempia tieteellisiä tekstejä. Puheenvuorot-tekstit ovat luonteeltaan tieteellisiä katsauksia tai keskustelupuheenvuoroja.

Katsaukset ovat tutkimuskysymyksen ympärille rakentuvia analyyttisia pohdintoja, eivät pelkästään jotakin teemaa tai tutkimussuuntausta esitteleviä kirjoituksia. Katsaus voi olla lähtökohdiltaan empiirinen, teoreettinen, metodologinen tai taiteellinen. Katsaus perustuu keskustelulle aiemmin julkaistun tutkimuksen ja kirjallisuuden kanssa. Keskustelupuheenvuoro on näkemyksellinen ja kantaa ottava kirjoitus johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.

Puheenvuorot-tekstien enimmäispituus on 15 000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Tekstit otsikoidaan ja pidempiin teksteihin on suositeltavaa laittaa väliotsikkoja. Tekstin loppuun liitetään tarpeen mukaan lähdeluettelo.

Lektiot

Sukupuolentutkimus – Genusforskning julkaisee väitöskirjatutkimusten lectio praecursoria -esitelmiin perustuvia kirjoitelmia. Lektio on väittelijän puheenvuoro, jossa hän kiteyttää väitöskirjan keskeisen sisällön ja väitteen. Julkaisemista varten puheenomainen lektio on muokattava sujuvaksi kirjoitelmaksi. Julkaistavaksi tarjottavan tekstin ei siis tarvitse olla identtinen lektio-esitelmän kanssa. Väitöskirjatutkimuksen ei tarvitse olla sukupuolentutkimuksen oppiaineen opinnäyte, mutta tällöin lektiota tulee muokata niin, että tutkimuksen anti alalle tulee selvästi ilmi.

Lektiolle annetaan sen sisältöä kuvaava nimi ja teksti väliotsikoidaan. Tekstissä voidaan käyttää muutamia lähdeviitteitä. Tekstin loppuun liitetään mahdollinen lähdeluettelo sekä perustiedot kirjoittajasta, väitöskirjan otsikosta sekä tarkastusaika ja -paikka.

Lektion enimmäispituus on noin 15 000 merkkiä sisältäen välilyönnit.

Kirja-arviot

Sukupuolentutkimus – Genusforskning seuraa ennen muuta suomalaista sukupuolentutkimusta. Myös alan keskeisestä kansainvälisestä kirjallisuudesta toivotaan arvioita. Arvioita voi kirjoittaa myös sellaisista muiden alojen teoksista, joiden analyysi sukupuolentutkimuksen näkökulmasta on perusteltua.

Arvio esittelee, avaa ja punnitsee teosta ja sen kontribuutiota sukupuolentutkimuksen alalla. Arvion ei tule olla yksinomaan referoiva kirjoitus.

Kirja-arvio on syytä kirjoittaa vuoden sisällä teoksen julkaisemisesta, mieluusti nopeammin. Uutuusjulkaisuja voi seurata esimerkiksi kustantajien luetteloista ja ehdottaa itse arviota toimitukselle. Kustantajat toimittavat tekijälle arvioitavan teoksen joko suoraan tai toimituksen kautta.

Kirja-arvioiden enimmäispituus on 10 000 merkkiä sisältäen välilyönnit. Napakka arvio on usein pitkää parempi. Kirja-arviot otsikoidaan ja pidempiin arvioihin (4–5 sivua) on suositeltavaa laittaa myös väliotsikkoja.

Arvioitavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: teoksen kirjoittajan nimi (suomennetuista myös suomentaja), julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja, julkaisupaikka ja teoksen sivumäärä.

Esim. Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa (2024) Feminismiä talouteen: opas kriittiseen talouslukutaitoon. Helsinki: Gaudeamus. 231 sivua.

Tekniset ohjeet

Kielenhuolto

Käsikirjoitusten tulee olla rakenteeltaan, kieleltään ja tyyliltään viimeisteltyjä, ja on erittäin tärkeää, että kirjoittaja käyttää kaikissa käsikirjoituksen vaiheissa tätä teknistä ohjeistoa. Apua kielenhuoltoon löytyy myös Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulta.

Sukupuolentutkimus – Genusforskning ei tarjoa copy-editointipalvelua, vaan kielenhuolto on kirjoittajan vastuulla. Toimitusprosessin loppuvaiheessa lehden toimitus kuitenkin merkitsee käsikirjoitukseen keskeisiä kielenhuollollisia seikkoja. Sen jälkeen, ennen taittovaihetta, toimitussihteeri tekee oikolukukierroksen. Taittoversioon on mahdollista tehdä vielä pienimuotoisia viimeistelykorjauksia.

Käsikirjoitusten ulkoasu

1. Lyöntivirheiden ja ylimääräisten välilyöntien karsimiseksi kehotetaan käyttämään tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoimintoa.

2. Kaikki tekstit kirjoitetaan 1,5-rivivälillä, fonttikoko 12 Calibri tai Arial.

3. Teksti tallennetaan perusmuodossa ilman tavutusta ja ilman reunojen tasauksia. Ylä- ja sivumarginaalien on oltava normaalin väljät.

4. Kappaleet erotetaan toisistaan ilman sisennyksiä ja mielellään ilman ylimääräistä kappaleen vaihtoa. Leipätekstin kappaleiden väliin tuleva tyhjä tila eli välistys voidaan kuitenkin määritellä tekstinkäsittelyohjelman kappaleenmuotoilulla.

5. Sivut numeroidaan ja sivunumero asemoidaan alas keskelle.

6. Korostukset ja ei-suomenkieliset sanat merkitään kursiivilla. Tekstissä ei käytetä lihavointeja tai alleviivauksia.

7. Lainaukset merkitään lainausmerkein (”). Puolilainausmerkkejä (’) käytetään vain toisen lainauksen sisällä tai lähinnä kielitieteellisissä teksteissä osoittamaan sanan merkitystä. Pitkät, yli kolmen rivin pituiset lainaukset erotetaan omaksi kappaleekseen ylimääräisillä rivinvaihdoilla. Poistot lainauksen sisällä merkitään kahdella ajatusviivalla (– –).

8. Väliotsikot erotetaan selvästi muusta tekstistä omille riveilleen. Väliotsikot ovat aina yksitasoisia ja ne lihavoidaan.

9. Vuosilukujen ja sivunumeroiden välissä olevat viivat merkitään ajatusviivalla (–).

10. Liitetaulukot sijoitetaan tekstin loppuun ja niiden sijainti merkitään tekstiin.

11. Alaviitteitä tulee välttää kokonaan tai käyttää vain tapauksissa, joissa asiaa ei voida ilmaista leipätekstin sisällä. Kirja-arvioissa ei käytetä alaviitteitä.

12. Kirjoittaja huolehtii siitä, että lähdeluettelo ja viitteet vastaavat toisiaan. Lähteisiin merkitään mahdollinen DOI-tunnus muodossa: https://doi.org/10.1080/00064246.2014.11413690. Tunnusten etsimiseen voi käyttää apuna tätä sivua: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery. DOI-tunnuksen oikeellisuus on kirjoittajan vastuulla.

13. Käsikirjoitus tulee toimittaa .rtf/.docx-muotoon tallennettuna.

Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

Tekstissä olevat lähdeviitteet sijoitetaan sulkeisiin siten, että ensin tulee kirjoittajan sukunimi, sitten lähteen painovuosi ja lopuksi sivut (Braidotti 1992, 4–9). Mikäli lähteellä on yli kolme kirjoittajaa, merkitään viitteisiin vain ensimmäinen ja käytetään lyhennettä ym. Kaikki kirjoittajat on kuitenkin merkittävä lähdeluetteloon.

Useat lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä ja ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä.

Kun samaan lähteeseen viitataan useita kertoja peräkkäin, voidaan käyttää lyhenteitä emt. (edellä mainittu teos) ja ema. (edellä mainittu artikkeli). Viitattaessa saman lähteen eri sivulle käytetään lyhenteitä sivunumeron kanssa.

Lähdeluettelo liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kaikkiin niihin lähteisiin, joilla on oma DOI-tunnus, lisätään se loppuun muodossa https://doi.org/10.1080/00064246.2014.11413690.

Mikäli kirjoittajalla on useita julkaisuja, merkitään ne aikajärjestykseen uusin ensin. Vanhempien julkaisujen yhteydessä kirjoittajan nimi korvataan kahdella ajatusviivalla. Saman kirjoittajan samalta vuodelta olevat julkaisut merkitään järjestykseen pikkuaakkosilla siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä (esim. 2010a, 2010b).

Lähteestä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Lehdissä ja kirjoissa julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan myös sivunumerot.

Englanninkielisten teosten ja artikkelien nimet merkitään artikkeleja ja prepositioita lukuun ottamatta isoilla alkukirjaimilla.

1. Kun on kyse monografiasta: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Teoksen nimi kursivoituna. Teoksen alaotsikko. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Tarvittaessa ilmoitetaan myös suomentaja ja painoksen tiedot. Jos alkuperäisteos on ilmestynyt huomattavan kauan aikaa sitten, merkitään alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi hakasulkeissa, esim. (2008 [1945]). Huom! Katso englanninkielisen teoksen merkitseminen ao. esimerkistä.

Butler, Judith (2006) Hankala sukupuoli. Feminismi ja identiteetin kumous. Helsinki: Gaudeamus. Suomentaneet Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi.

Mol, Annemarie (2002) The Body Multiple. Ontology in Medical Practice. Durham: Duke University Press.

Woolf, Virginia (1990 [1929]) Oma huone. 2. painos. Helsinki: Kirjayhtymä. Suomentanut Kirsti Simonsuuri.

2. Kun on kyse kokonaisesta toimitetusta teoksesta ja useammasta toimittajasta: Sukunimi, Etunimi, Sukunimi, Etunimi & Sukunimi, Etunimi (toim.) (julkaisuvuosi) Teoksen nimi kursivoituna. Teoksen alaotsikko. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Huom! Katso englanninkielisen toimitetun teoksen merkitseminen ao. esimerkistä.

Anttonen, Anneli, Henriksson, Lea & Nätkin, Ritva (toim.) (1994) Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino.

Smelik, Anneke & Lykke, Nina (toim.) (2008) Bits of Life: Feminism at the Intersections of Media, Bioscience, and Technology. Seattle: University of Washington Press.

3. Kun kysymyksessä on artikkeli toimitetussa teoksessa: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Artikkelin nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.) Teoksen nimi kursivoituna. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna.

Keskinen, Suvi (2008) Näkyvissä ja näkymättömissä. Väkivalta perheammattilaisten työskentelyssä. Teoksessa Näre, Sari & Ronkainen, Suvi (toim.) Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 311–343.

4. Kun on kyse artikkelista lehdessä tai aikakauskirjassa: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi) Artikkelin nimi. Lehden nimi kursivoituna Vuosikerta: Numero, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna. Huom! Katso englanninkielisen artikkelin merkitseminen ao. esimerkistä.

Kari, Irmeli (2009) Naistoimijuuden sulkeumia ja avaumia alueella ja työssä. Naistutkimus–Kvinnoforskning 22:4, 43–54.

Martin, Emily (1991) The Egg and the Sperm. How Science Has Constructed a Romance Based on Stereotypical Male-Female Roles. Signs 16:3, 485–501.

Nousiainen, Anu (2016) Ei tyttö eikä poika – moni suomalaislapsi
syntyy ilman sukupuolta. Helsingin Sanomat 2.1.2016. http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-
2000002876933.html (haettu 13.2.2017).

5. Internet-lähteisiin ja sähköisiin julkaisuihin viitataan tekstissä samalla periaatteella kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Ensi sijassa viitataan tekijään, mutta jos tekijää ei käy ilmi, viitteenä käytetään sivun julkaisijaa. Lähdeluetteloon laitetaan viitetietojen lisäksi verkkosivun osoite sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on hakenut viitteen materiaalin.

Tilastokeskus (2007) Tieteenalaluokitus. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2007/index.html (haettu 25.1.2010).

Valtioneuvosto (2012) Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=4987634&name=DLFE-20726.pdf (haettu 18.11.2013).

Väestöliitto (2013) Hedelmöityshoidot. http://www.vaestoliitto.fi/lapsettomuusklinikka/lapsettomuushoidot/hedelmoityshoidot/ (haettu 5.9.2013).

Ohje tekoälyn käytöstä tutkimuksessa ja käsikirjoituksissa

Tekoälysovelluksia on sallittua käyttää apuvälineenä tutkimuksessa, mutta vain seuraavin ehdoin. Tekoälyn käyttö tulee olla linjassa TENKin listaamien Hyvän Tieteellisen Käytännön (HTK) periaatteiden kanssa.

Jos tutkimuksen aikana tai kirjoitusprosessissa on hyödynnetty generatiivista, eli sisältöä tuottavaa tekoälyä (esim. ChatGPT), asiasta täytyy kertoa käsikirjoituksessa. Maininta on hyvä tehdä esimerkiksi tutkimusmenetelmien kuvauksen tai tutkimuseettisten seikkojen analyysin yhteydessä. Mainitse selvästi, mitä sovelluksia ja kielimallia tutkimuksessa tai käsikirjoituksessa on hyödynnetty. Kuvaile myös, miten ja miksi sitä on käytetty. Avustavaa tekoälyä voi käyttää artikkelin kielenhuollossa ilman erillistä mainintaa, mutta tällöinkin kirjoittajan on itse huolellisesti tarkistettava tekstinsä ennen artikkelin lähettämistä.

Kirjoittaja on aina täysin vastuussa paitsi tutkimuksestaan ja väitteistään, myös viittauskäytännöistään. Esimerkiksi ChatGPT:n kaltaisia tekoälybotteja ei voi listata lähteeksi. Tarkista huolellisesti alkuperäislähteet plagioimisen ja virheellisten väittämien välttämiseksi. Käsikirjoituksessa on lisäksi hyvä korostaa kielimallien rajoituksia, kuten esimerkiksi niiden käyttöön liittyvien virheiden, kapea-alaisuuden ja puolueellisuuden riskiä. Tekoälyn tuottamassa tekstissä voi esiintyä esimerkiksi seksistisiä ja rasistisia ilmauksia tai vähemmistöt sivuuttavia näkökulmia, joita tulee tarkastella kriittisesti. Päätoimittajat tekevät päätöksen generatiivista tekoälyä hyödyntävien artikkelien hyväksymisestä toimitusprosessiin aina tapauskohtaisesti.

Arviointiprosessin luottamuksellisuuden varmistamiseksi lehden toimittajat eivät käytä generatiivista tekoälyä artikkelikäsikirjoituksia ja arviointilausuntoja käsitellessään. Vertaisarvioijat eivät saa käyttää generatiivista tekoälyä arviointilausuntojen laatimisessa.

Artikkelin vertaisarviointi- ja toimitusprosessi

Sukupuolentutkimus–Genusforskning noudattaa tieteellisen vertaisarvioinnin käytäntöä ja ja edistää omassa toiminnassaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita. Lehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta, joka kertoo, että julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. Lehti on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. (www.tsv.fi/tunnus)

Julkaisun avoimuus, lisenssit ja rinnakkaistallennus

Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin. Lisäksi 16.12.2024 eteenpäin käsikirjoituksen jättäessään kirjoittajat hyväksyvät sen, että julkaistua tekstiä koskee käyttölisenssi CC-BY-SA (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen/Attribution-ShareAlike 4.0 International). Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Esimerkiksi väitöskirja-artikkelien kohdalla näistä rajauksista voidaan tarvittaessa neuvotella kirjoittajan kanssa erikseen.

Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden sisällön käyttölisenssi on 16.12. 2024 eteenpäin julkaistun sisällön osalta CC-BY-SA. Myös ennen 16.12.2024 julkaistujen tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja rinnakkaistallennus on sallittua. Kaikissa tapauksissa, jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, on kuitenkin mainittava, että se on alun perin julkaistu Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehdessä.

Julkaistujen artikkeleiden metadataa koskeva käyttölisenssi on CC0 1.0 Universal.

Tietosuojaseloste 

Antamiasi tietoja käytetään ainoastaan tämän julkaisun tarpeisiin, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille. Ks.Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste. Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.