Kannen kuva on toteutettu tekoälyllä (Midjourney) antamalla määrittelyksi “three young men lacking masculine characteristics playing computer game in the dark room black and white photo — v 5.2 — style raw”.

3‒4/2023

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 3‒4/2023

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/10887

Käsillä oleva tuplanumero 3‒4/2023 päättää lehtemme osalta ”Tampereen toimituksen” kauden vuosina 2022‒2023. Pääkirjoituksessaan Elina Helosvuori ja Maria Temmes kertovat tuntemuksista ja näkymistä luovuttaessaan lehden uusien päätoimittajien haltuun.

Tuplanumeron ensimmäisessä artikkelissa Katariina Kotila tutkii haastattelu- ja kirjoitelma-aineiston pohjalta, miten nuoret aikuiset tuottavat sukupuolta tehdessään kodistaan kotia. Tuija Koivunen puolestaan toteuttaa artikkelissaan integroivan kirjallisuuskatsauksen jäljittämällä ja analysoimalla kriittisesti maskuliinisuus-käsitteen käyttöä vuosina 1988–2021 julkaistuissa Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Numeron kolmannessa artikkelissa Mikko Meriläinen, Jonne Arjoranta ja Emilia Lounela tarkastelevat maskuliinisuutta ja antifeminismiä digitaalisessa pelikulttuurissa. Heidän analyysinsä kohteena on Ylilauta-keskustelualustan eräs viestinvaihto.

Leena-Maija Rossi tarttuu Puheenjohtajalta-kirjoituksessaan Suomen Akatemiaan, tutkijoihin ja opettajiin kohdistuvaan häirintään ja kuormittamiseen. Hankepuheenvuorossaan Outi Autti, Seija Jalagin, Hanna-Leena Määttä, Tiina Lempinen ja Ilmari Leppihalme esittelevät kansakunnan ”muistin marginaaleihin” jäänyttä Lapin sotaa ja uudelleen rakentamista ja tarkentavat katseen tutkimuksessa sivuun jääneiden ryhmien kokemuksiin.

Lisäksi numerossa julkaistaan lektio sekä kolme kirja-arviota. Lektiossaan Iida Kauhanen johdattelee väitöskirjaansa, joka tarkastelee ilman huoltajia maahan tulleiden turvapaikanhakijanuorten elämää ja yhdenvertaisen osallisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Kirja-arvioissa Daniil Zhaivoronok katsastaa Pauliina Lukinmaan väitöskirjan LGBTIQ+ Activists in St Petersburg: Forming Practices, Identifying as Activists and Creating Their Own Places (2022), Paju Kettunen Touko Vaahteran tutkimuksen Biopolitics of Swimming and the Re-Articulation of Able-Bodiedness: Bodies of Latent Potential (2022) ja Salla Aldrin Salskov Aino-Maija Elonheimon, Sari Miettisen, Hanna Ojalan ja Tuija Saresman toimittaman teoksen Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka (2022).

Lopuksi Eila Rantonen esittelee valintansa Sukupuolentutkimuksen seuran vuoden 2023 pro gradu -palkinnon saajaksi ja lehden tuleva toimitus julkaisee kirjoituskutsun lehden kuolema-aiheiseen teemanumeroon 4/2024.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Elina Helosvuori & Maria Temmes: Ajattelun vaiva

ARTIKKELIT
Katariina Kotila: ”Mä en koe että sukupuoli ois siinä ohjaava tekijä” – nuorten aikuisten kodin tekemisen käytännöt

Tuija Koivunen: Maskuliinisuuden käsite Sukupuolentutkimus– Genusforskning-lehdessä – integroiva kirjallisuuskatsaus

Mikko Meriläinen, Jonne Arjoranta & Emilia Lounela: Syrjityt soijapojat ja pilattu pelaaminen: maskuliinisuus ja antifeminismi Ylilaudan pelikulttuurikeskustelussa

PUHEENJOHTAJALTA
Leena-Maija Rossi: Moninkertainen pelko uhkaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta

HANKEPUHEENVUORO
Outi Autti, Seija Jalagin, Hanna-Leena Määttä,Tiina Lempinen & Ilmari Leppihalme: Muistin marginaalista -hankkeessa tutkitaan sota-ajan ja jälleenrakennuksen merkityksiä ja ylisukupolvisia selviytymisen keinoja Lapissa

LEKTIO
Iida Kauhanen: Rakkaista erotettu, vertaisista eristetty, turvallisen paikan etsijä. Yksin tulleiden nuorten kokemuksia institutionaalisesta elämästä Suomessa

KIRJA-ARVIOT
Daniil Zhaivoronok: Pauliina Lukinmaa (2022) LGBTIQ+ Activists in St Petersburg: Forming Practices, Identifying as Activists and Creating Their Own Places

Paju Kettunen: Touko Vaahtera (2022) Biopolitics of Swimming and the Re-Articulation of Able-Bodiedness: Bodies of Latent Potential

Salla Aldrin Salskov: Elonheimo, Aino-Maija, Miettinen, Sari, Ojala, Hanna & Saresma, Tuija (2022) Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka

VUODEN 2023 PRO GRADU -PALKINTO

KIRJOITUSKUTSU

Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ”female werewolf cubist painting”.

2/2023

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 2/2023

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/10461

Numerossa 2/2023 luodaan katse lajien välisiin suhteisiin, virtuaaliyhteisön naiskäyttäjien nautinnon kuvauksiin, feministiseen utopistiseen ajatteluun, suomalaisen hoivatutkimuksen vaiheisiin sekä saamenmaalaisten tyttöjen historiatietoisuuteen.

Milka Siponkoski tarkastelee artikkelissaan ei-inhimillisen ja inhimillisen toimijuuden suhdetta kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa, jotka kaikki voidaan tulkita uudelleenkirjoituksiksi Aino Kallaksen myyttisestä kronikasta Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina. Hän hyödyntää analyysissaan diffraktiivista luentaa, joka auttaa lukemaan kohdeteoksia teoreettisten ekofeminististen ja posthumanististen tekstien rinnalla. Maria Vihlman puolestaan analysoi artikkelissaan Alastonsuomi.com-alustan naiskäyttäjien nautinnon kuvauksia. Hän tähdentää, että tällaisten alustojen sukupuolittavia valta-asetelmia tarkastellessa on huomioitava myös naiskäyttäjien nautinnon kokemusten muotoutuminen.

Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS) puheenjohtaja Leena-Maija Rossi peräänkuuluttaa puheenvuorossaan korjaavaa – utopistista – feminististä ajattelua, jossa nykytilanteen analysoinnin lisäksi pohditaan, millainen maailma voisi parhaimmillaan olla. Leena Eräsaari ja Ritva Nätkin esittelevät puheenvuorossaan vuoden 2022 lopulla järjestettyä juhlaseminaaria, jossa luotiin katsaus paitsi uudempaan hoivatutkimukseen myös kartoitettiin vuosina 1989–1995 toteutettua Hyvinvointivaltion sukupuolijärjestelmä -sateenvarjoprojektia. Helena Ristaniemi kartoittaa lektiossaan historiatietoisuuden vaikutuksia saamenmaalaisten yläkouluikäisten tyttöjen elämään ja tulevaisuudenkuvailuihin.

Numerossa julkaistaan myös Kaiju Harisen arvio Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoksesta Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (2022) sekä Kaisa Ilmosen arvio Audre Lorden teoksesta Sister Outsider (2022). Numeron päättää Marja Vehviläisen ”Ehdotus Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2022 artikkelipalkinnoksi”.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Maria Temmes & Elina Helosvuori: Tulevaisuuden hahmottamista nyt ja ennen

ARTIKKELIT
Milka Siponkoski: Susien tekoja – toiseus, muodonmuutos ja ei-inhimillinen toimijuus kolmessa suomalaisessa nykyromaanissa

Maria Vihlman: ”Mä koen että naisellehan se on taivas.” Alastoman Suomen sukupuolittuneet nautinnot

PUHEENJOHTAJALTA
Leena-Maija Rossi: Feministisiä utopioita

PUHEENVUOROT
Leena Eräsaari & Ritva Nätkin: Päivä hoivan, hyvinvointivaltion ja sukupuolen pohdintaan

LEKTIOT
Helena Ristaniemi: Tapoja, tarinoita ja toimintaa: Suomen saamelaisalueen tytöt ja yhteismuotoutuva historiatietoisuus

KIRJA-ARVIOT
Kaiju Harinen: Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen (2022) Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaisa Ilmonen: Audre Lorde (2022) Sister Outsider

MUUTA
Marja Vehviläinen: Ehdotus Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2022 artikkelipalkinnoksi

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty määrittelyksi ”create a cubist painting of gendered robots”.

1/2023

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 1/2023: FEMINISTINEN TIETEEN- JA TEKNOLOGIANTUTKIMUS

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/9597

Lehden päätoimittajien Elina Helosvuoren ja Maria Temmeksen mukaan feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen kotimaiselta kentältä nousee empiirisesti sidoksellista tutkimusta, jota Marianne Mäkelin ja Lotta Hautamäki (2021) ovat luonnehtineet ”maailmaan kiinnittyneeksi”. Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus -teemanumerossa 1/2023 käsitellään niin tieteen tekemistä tietyissä paikallisissa yhteyksissään, teknologisten sovellusten käyttöönottoa ja siihen liittyvää ruumiillista kitkaisuutta, olemassaolomme monilajisia sidoksia kuin ihmisten ja eläintenvälisten valtasuhteiden tilanteisuutta. Numeron tekstit ovat otteeltaan etnografisesti virittyneitä – siis varsin empiirisesti sidoksellisia.

Katriina Huttusen ja Elina Oinaksen artikkeli on tutkimuseettinen avaus, jossa kiinnitetään huomio tieteenteon sukupuolittaviin ja rodullistaviin käytäntöihin. Analysoitavana on suomalainen ripulirokotetutkimus, joka toteutettiin merkittäviltä osin Länsi-Afrikan Beninissä. Joni Jaakola puolestaan keskittyy artikkelissaan suomalaisen hoivapolitiikan pyrkimyksiin käyttää hoivateknologiaa osana hoivakotien iäkkäiden asukkaiden arkea. Jaakola kuvaa hankausta teknologiauskoisen optimismin ja hauraiden ruumiiden edustamien realiteettien välillä kitkaisen ruumiillisuuden käsitteellä.

Puheenjohtajalta-palstalla Leena-Maija Rossi kirjoittaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen ja lehtemme merkityksestä kotimaisen sukupuolentutkimuksen näyteikkunana. Pieta Savinotkon väitöstutkimukseen perustuva lektio liittää monilajisuuden teeman osaksi teemanumeroa. Hänen muotoilemansa keskinäisen toimeentulonkäsite havainnollistaa, miten omakätinen ruoantuotanto on osa harjoittajiensa toimeentuloa mutta edellyttää samalla kanssaelämistä moninaisten toimijoiden kesken. Myös Eeva Nikkilä esittelee erilajisia suhteita kirja-arviossaan tanskalaisen antropologin Mette N. Svendsenin teoksesta Near Human: Border Zones of Species, Life, and Belonging (2022). Teemanumeron päättää Ville Pöysän arvio Ulf Mellströmin ja Bob Peasen toimittamasta teoksesta Posthumanism and the Man Question. Beyond Anthropocentric Masculinities (2023).

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Elina Helosvuori & Maria Temmes: Maailmaan kiinnittynyt feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus

ARTIKKELIT
Katriina Huttunen & Elina Oinas: Rodullistavien ja sukupuolittavien käytäntöjen tulkintaa rokotetutkimushankkeen liepeillä

Joni Jaakola: Ikääntyvät kyborgit: hoivateknologiat ja kitkainen ruumiillisuus

PUHEENJOHTAJALTA
Leena-Maija Rossi: Sukupuolentutkimusta avoimesti verkossa

LEKTIO
Pieta Savinotko: Monilajisia talouksia ja keskinäistä toimeentuloa omakätisessä ruoantuotannossa

KIRJA-ARVIOT
Eeva Nikkilä: Mette N. Svendsen (2021) Near Human. Border Zones of Species, Life, and Belonging

Ville Pöysä: Ulf Mellström & Bob Pease (2023) Posthumanism and the Man Question. Beyond Anthropocentric Masculinities

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”non-binary gender cubist painting”.

3–4/2022

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 3–4/2022

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/9015

Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden tuplanumeron 3‒4/2022 kolmessa vertaisarvioidussa artikkelissa tarkastellaan sukupuolittamisen muotoja mediassa ja kulttuurisissa esityksissä. Katariina Mäkinen ja Eetu Mäkelä analysoivat äitien kansalaisuuden määrittelyä suhteessa kotihoidontukeen perinteisessä mediassa parin viime vuosikymmenen aikana. He kontekstualisoivat käytyä keskustelua osaksi laajempaa diskursiivista ja yhteiskunnallista siirtymää kohti kilpailukykyä painottavaa argumentointia 2010-luvulla. Kirsi Kainio ja Ari Sivenius puolestaan tutkivat, miten koko perheen Ice Age -animaatioelokuvissa inhimillistetään eläinhahmoja heteronormatiivisesti. Linkittämällä analyysin laajempaan teoreettiseen keskusteluun kulttuurisista sukupuolittamisen tavoista kirjoittajat korostavat, että on tärkeää huomioida, miten lapsille suunnattu sisältö normittaa tapoja ymmärtää sukupuolta ja seksuaalisuutta. Myös lehden kolmas artikkeli nostaa esille valtavirtakulttuurin binaarisen sukupuolen ja heteronormatiivisuuden mallin. Vilja Jaaksi  tarkastelee murrosteksti-käsitteen avulla haastatteluaineistonsa pohjalta kokemuksia sosiaalisen median sisältöjen merkityksestä muunsukupuolisten identiteetin muotoutumisessa. Lisäksi tuplanumerossa julkaistaan Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtajan kirjoitus, yksi hankepuheenvuoro, neljän tuoreen väitöstilaisuuden lektiot, kaksi kirja-arviota sekä perustelut pro gradu- ja artikkelipalkinnoille.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Maria Temmes & Elina Helosvuori: Konferenssiosallistumista eri muodoissa

ARTIKKELIT
Katariina Mäkinen & Eetu Mäkelä: Äitien kansalaisuuden murroksia: kotihoidontuki julkisessa keskustelussa

Kirsi Kainio & Ari Sivenius: Heteronormatiivisuus Ice Age -animaatioelokuvien eläinhahmojen dialogissa

Vilja Jaaksi: ”Mut mites tää sukupuoli. Et onks mulla sellasta?”: sosiaalinen media ja murrostekstit muunsukupuolisten identiteettityössä

PUHEENJOHTAJALTA
Leena-Maija Rossi: Materialisoituva yhteisöllisyys kriisien ajassa

HANKKEET
Mervi Heikkinen, Netta Iivari & Tuija Lämsä: Sukupuolten tasa-arvo ja tieteellinen huippuosaaminen uudelleen määriteltävänä RESET-hankkeessa

LEKTIOT
Salla Aldrin Salskov: Epistemiska vanor i queer och feministisk teori

Ville Pöysä: Paikka, materia ja maskuliinisuus syrjäseudulla aikuistuvien poikien elämässä

Silja Kukka: Halua tutkimassa: seikkailu fanifiktiotutkimuksen maailmassa

Aira Huttunen: Transihmisten kokemuksia kehollisesta tiedosta ja tietokäytännöistä

KIRJA-ARVIOT
Heta Rundgren: Rama Salla Dieng (2021) Féminismes africains. Une histoire décoloniale – Recueil d’entretiens

Henri Hyvönen: Marja Peltola & Ann Phoenix (2022) Nuancing Young Masculinities: Helsinki Boys’ Intersectional Relationships in New Times

MUUTA
Päivi Naskali: Pro gradu -palkinto 2022

Elina Lahelma: Vuoden artikkeli -palkinto 2021

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Kannen kuva on tehty Dalle2-tekoälysovelluksella, johon on syötetty  määrittelyksi ”an expressionistic painting of an orange tabby cat playing jazz trumpet, depicted as an explosion of nebula”.

2/2022

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 2/2022

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/8685

Vuoden 2022 Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toinen numero tuo esille sukupuolittuneita koreografioita tasa-arvopolitiikan professionalisoitumisessa, animaatioelokuvien isyysrepresentaatioissa ja seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Numeron avaa Hanna Ylöstalon ja Emma Lambergin artikkeli, jossa he tarkastelevat professionalisoitumisen tuomia muutoksia tasa-arvopolitiikkaan Suomessa. Aino A. T. Isojärven artikkeli puolestaan tutkii populaarikulttuurin ja politiikan suhdetta 1960-luvun Yhdysvalloissa keskittyen valkoisen maskuliinisuuden ja isyyden ihanteiden analyysiin neljässä Disneyn animaatioelokuvassa. Julia Nummi analysoi puheenvuorossaan sukupuolittuneita representaatioita seksuaalista häirintää käsittelevissä video-oppimateriaaleissa. Sanna Erdoğanin ja Amanda Hekkalan laatimassa juhlahaastattelussa Lapin yliopiston professorit Kirsti Lempiäinen, Leena-Maija Rossi ja Suvi Ronkainen käyvät läpi ura- ja tutkimuspolkujaan, avaavat tutkimuksellisia intressejään sekä raottavat toiveitaan yhteiskunnallisen kehityksen suhteen.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Elina Helosvuori & Maria Temmes: Sukupuolittuneet koreografiat

ARTIKKELIT
Hanna Ylöstalo & Emma Lamberg: Taistelusta teknokratiaan? Tasa-arvopolitiikan professionaalistuminen Suomessa

Aino A. T. Isojärvi: Gettin’ mad baby – maskuliinisuus ja isyys sekä liikekielen, rytmin ja seksuaalisen vapautumisen estetiikka Walt Disneyn 1960-luvun kokopitkissä piirrosanimaatioelokuvissa

PUHEENVUORO
Julia Nummi: Sukupuolittunut seksuaalikasvatus. Tarkastelussa seksuaalista häirintää kuvaavat video-oppimateriaalit

HAASTATTELU
Sanna Erdoğan & Amanda Hekkala: Lapin yliopiston professoreiden Kirsti Lempiäisen, Leena-Maija Rossin ja Suvi Ronkaisen 60-vuotisjuhlahaastattelu

KIRJA-ARVIOT
Tuija Koivunen: Timo Aho, Jiri Nieminen & Arttu Salo (toim.) (2021) Miestutkimuksen metodologiaa

Sampo Bergman: Kaisa Pulakka (2021) Kurittomat: Jumalattaria, nykynaisia ja muita kauheita akkoja

Suvi Salmenniemi: Elina Helosvuori (2021) Procreative entanglements: Embryos, clinical practices and experiences of childlessness in the age of assisted reproduction

Ohjeita kirjoittajille

Kannen kuva: Helsingin Kätilöopiston sairaalan lastenhuone vuonna 1971. Kuvaaja Eeva Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

1/2022

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 1/2022 – SYNNYTYSTEEMANUMERO

Lue lehti täällä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/8284

Kuten Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden uudet päätoimittajat Elina Helosvuori ja Maria Temmes toteavat, synnytysteemanumero 1/2022 on muodostunut orgaanisesti, ilman erityistä kirjoituskutsua. Vaikuttaisikin, että todistamme suoranaista ilmiötä ‒ käynnissä on synnytyskulttuurin murros. Teemanumeron vertaisarvioiduissa artikkeleissa Keiju Vihreäsalo tarkastelee synnyttäjien kokemusta muutosvoimana, Hanna-Mari Ikonen ja Jenna Siivonen osoittavat, miten syntyvyyden vähenemistä käsittelevä kantaaottava sanomalehtikirjoittelu tuottaa nuorista naisista ennakoivia toimijoita, ja Tiia Sudenkaarne tarttuu viimeaikaisiin vaatimuksiin sijaissynnyttämisen laillistamisesta ja uudenlaisesta säätelystä. SUNSin puheenjohtaja Leena-Maija Rossi tuo palstallaan esiin sukupuolentutkimuksen sitkeyden, vahvuuden ja vaikuttavuuden viime vuosikymmeninä. Hankepuheenvuorossaan Kaisa Kuurne ja Mirjam Raudasoja taustoittavat mainittua synnytyskulttuurin murrosta, ja Astrid Joutsenon sekä Elina Helosvuoren lektiot perustuvat heidän tuoreisiin lisääntymisaiheisiin väitöskirjoihinsa.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Elina Helosvuori & Maria Temmes: Kokemus, kieli ja poliittisuus synnytyksessä

ARTIKKELIT
Keiju Vihreäsalo: Häpeä, objektivointi ja vastarinta synnytysväkivaltatarinoissa

Jenna Siivonen & Hanna-Mari Ikonen: Ennakoivien toimijoiden diskursiivinen tuottaminen syntyvyyden vähenemistä käsittelevissä kantaaottavissa kirjoituksissa

Tiia Sudenkaarne: Kohtuuttomuuksia: miksi sijaissynnyttämistä ei tule säädellä lapsettomuushoitona

PUHEENJOHTAJALTA
Leena-Maija Rossi: Sukupuolentutkimuksen voima

HANKKEET
Kaisa Kuurne & Mirjam Raudasoja: Synnytys, lisääntyminen ja sukupuoli

LEKTIOT
Astrid Joutseno: Online Life Writing and the Production of Maternal Knowledge

Elina Helosvuori: Lisääntymisteknologia, alkioiden elinvoima ja lapsettomaksi tuleminen hedelmöityshoidoissa

Kutsu vuosikokoukseen
Uudistettu kirjoituskutsu
Ohjeita kirjoittajille

Kannen kuva: Victoria Aleksandrova

4/2021

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 4/2021 – KARVANUMERO

Sukupuolentutkimus-Genusforskning-lehden vuoden 2021 viimeinen numero on Hannele Harjusen ja Leena-Maija Rossin toimittama ”Karvanumero”. Teeman historiaan ja ajankohtaisuuteen sukelletaan vierailevien toimittajien pääkirjoituksessa, joka johdattelee samalla numeron sisältöihin.

Yhteensä neljällä vertaisarvioidulla artikkelillaan teemanumero tarjoaa monipuolisen näkökulman tutkimukseen karvoista. Ensimmäisessä artikkelissa Johanna Latva paneutuu siihen, kuinka naisten hiuksettomuudesta on kir­joitettu vuosituhannen vaihteen suomenkielisessä lehdistössä. Laura Piippo tarkastelee artikkelissaan puolestaan iho­karvojen roolia joko niiden pakotettuna poissaolo­na tai hulmuavina hiuksina Anu Kaajan romaanissa Katie-Kate (2020). Numeron kolmannessa artikkelissa Erica Åberg ja Laura Salonen tarttuvat naisiin kohdistuvan karvattomuuden nor­min haastamiseen sosiaalisessa mediassa. Neljännessä artikkelissa Kanerva Lehtonen nostaa esiin karvoihin liittyvän ku­mouksellisen muutosvoiman, kun tarkastelussa on Eurovision laulukilpai­lun vuonna 2014 voittanut drag queen Conchita Wurst (Thomas Neuwirth).

Puheenvuorotekstissään Susanna Paasonen ja Annamari Vänskä luovat katsauksen siihen, kuinka karvat toimivat pornon ja muodin maailmoissa. Kirja-arviot pysyttelevät niin ikään kiinni nume­ron teemassa ja esittelevät kansainvälistä karvoihin liittyvää kirjallisuutta. Joel Kuortin arviossa teokses­ta Don’t Touch My Hair fokuksessa ovat rodullistet­tujen naisten hiukset ja Heidi Kososen arviossa kir­jasta Plucked koko karvoituksen kulttuurihistoria.

* * *

Vuoden viimeisen numeron myötä Oulun päätoimittajat Tuija Huuki, Suvi Pihkala ja Outi Ylitapio-Mäntylä  kiittävät lukijoita antoisasta kaksivuotiskaudesta ja toivottaa mielenkiintoisia hetkiä Karvanumeron parissa. Iloisina voimme myös toivottaa lukijakuntamme runsain joukon juuri tämän numeron ääreen, sillä Sukupuolentutkimus-Genusforskning on astunut nyt avoimen julkaisemisen aikakaudelle osoitteessa journal.fi/sukupuolentutkimus, mistä löydät luettavaksi koko numeron!

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Hannele Harjunen & Leena-Maija Rossi: Karvoihin kannattaa katsoa

ARTIKKELIT
Johanna Latva: Kalju nainen ja naiseuden normi – hiuksettomuuskeskustelu suomenkielisessä lehdistössä 1990–2018

Laura Piippo: ”Kärventyvä soraääni, poltettu hius.” Kurittomat, absurdit ja liioittelevat karvat Anu Kaajan romaanissa Katie-Kate

Erica Åberg & Laura Salonen: Karvan verran kauniimpi? Karvattomuuden normin haastamista Instagram-keskusteluissa

Kanerva Lehtonen: Conchita Wurstin parrakkaan dragin muutosvoima nomadisena ja performatiivisena tulemisena

PUHEENJOHTAJILTA
Sanna Karkulehto & Tuija Saresma: Tunnustuksia, kannatusilmoituksia ja keräys – karvan verran lisää sukupuolentutkimusta tukevaa toimintaa

PUHEENVUOROT
Suvi Pihkala, Outi Ylitapio-Mäntylä & Tuija Huuki: Uuden kynnyksellä – Oulun toimitus kiittää

Susanna Paasonen & Annamari Vänskä: Pornon karvat ja karvan muodit

KIRJA-ARVIOT
Joel Kuortti: Emma Dabiri (2019) Don’t Touch My Hair

Heidi Kosonen: Rebecca M. Herzig (2015) Plucked. A History of Hair Removal

Kirjoituskutsu
Tiedote: Sukupuolentutkimuksen päivät 2022

3/2021

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 3/2021 – PAKKOMUUTON SUKUPUOLI

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumerossa 3/2021, Pakkomuuton sukupuoli, vierailevina toimittajina ovat Johanna Hiitola, Seija Jalagin ja Johanna Leinonen. 

Pakkomuuton sukupuolta tarkastellaan teemanumeron sivuilla kolmessa vertaisarvioidussa artikkelissa, kolmessa puheenvuorossa sekä kirja-arviossa. Vertaisarvioiduista artikkeleista ensimmäisessä Maija Ojala-Fulwood, Marko Lamberg ja Ann-Catrin Östman tarkastelevat naisia karkotuksen kohteina 1600-luvun Ruotsissa. Toisessa artikkelissa Tiina Sotkasiira analysoi pakkomuuttajien vastaanottamisen ehtoja maaseudulla. Kolmannessa artikkelissa tarkastelun kohteena on puolestaan sukupuolistunut väkivalta ja prekaarisuuden jatkumot pakkomuuttajien elämänkuluissa, kirjoittajina Johanna Hiitola, Zeinab Karimi ja Valtteri Vähä-Savo. 

Pakkomuuton sukupuoli -teemanumeron tekstit ovat yhdessä ajankohtainen avaus ja haaste kohdistaa katse pakkomuuton tutkimuksessa ”sukupuoleen ja muihin valtasuhteisiin vaikuttaviin eroavaisuuksiin sekä historian että nykypäivän näkökulmasta” ja siihen, ”millaisia jännitteitä sisältyy ihmisoikeuksien ja poliittisten, taloudellisten ja moraalisten arvovalintojen ja vallankäytön risteyksiin ajasta ja paikasta riippumatta”. Toivotamme antoisia hetkiä lehden tekstien parissa! Lehden koko sisältöön pääset tutustumaan tarkemmin alta.

SISÄLLYS

PÄÄKIRJOITUS
Johanna Leinonen, Johanna Hiitola ja Seija Jalagin: Pakkomuuton sukupuoli

ARTIKKELIT
Maija Ojala-Fulwood, Marko Lamberg & Ann-Catrin Östman: Sukupuolittuneet tuomiot? Naiset karkotusten kohteina 1600-luvun Ruotsissa

Tiina Sotkasiira: ”En haluaisi olla yksin tullut nuori mies.” Pakkomuuttajien vastaanottamisen ehdot maaseudulla

Johanna Hiitola, Zeinab Karimi & Valtteri Vähä-Savo: Epävarmuuden jatkumot: prekaarisuuden muodot ja sukupuolistunut väkivalta pakkomuuttajien elämänkuluissa

PUHEENJOHTAJILTA
Tuija Saresma & Sanna Karkulehto: Stoalaisella asenteella?

PUHEENVUOROT
Heidi Lehtovaara & Jonna Säppi: Erillisiä työllistämispalveluja maahan muuttaneille naisille – yhdenvertaisuutta vai toiseuttamista?

Kati Turtiainen: Pakolaistaustaisten nuorten miesten tulevaisuuden suunnittelu sosiaalisen ja henkilökohtaisen identiteetin ristipaineissa

Shadia Rask, Mercédesz Czimbalmos & Hülya Yüksel: Muotisanoista tutkimustyön todeksi: miten tehdä inklusiivista ja intersektionaalista maahanmuutto- ja vähemmistötutkimusta?

KIRJA-ARVIO
Eeva Elfving Ström: Elina Penttinen ja Anitta Kynsilehto (2017) Gender and Mobility: A Critical Introduction

Kutsu syyskokoukseen
Jäsentiedote

2/2021

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 2/2021

Sukupuolentutkimus-Genusforskning-lehden vuoden 2021 kesän numeron aloittaa Suvi Pihkalan, Outi Ylitapio-Mäntylän ja Tuija Huukin akateemisen työn ilon mikrovirtauksia pohdiskeleva pääkirjoitus.

Numeron vertaisarvioitujen artikkelien kattauksen avaa Anna Pitkämäki, joka tarkastelee sukupuolistunutta väkivaltaa Aku Louhiniemen ja Antti J. Jokisen ohjaamissa pitkissä kotimaisissa elokuvissa, tarjoten kriittisen ja sukupuolitietoisen näkökulman sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioihin. Artikkelin ajankohtaisuus saa erityistä volyymia elokuva-alalla #Metoo-kampanjan käynnistämästä epäinhimillisiä ja seksualisoivia työtapoja koskeneesta keskustelusta.

Toinen vertaisarvioiduista artikkeleista osallistuu transihmisten perhe-elämää koskevaan tutkimukseen. Siinä Krista Huusko, Maija Korhonen ja Katri Komulainen käsittelevät viiden keski-ikäisen suomalaisen transfeminiinin henkilön teemahaastattelujen avulla parisuhteen ja vanhemmuuden normatiivisia vaateita transfeminiinien ihmisten elämänkulussa.  Retrospektiiviset kuvaukset ajalta ennen sukupuolenkorjausprosessia avaa vähälle huomiolle jääneen näkökulman ja valottaa transvanhemmuuden reunaehtoja uudella tavalla.

Lehden muissa teksteissä käsittelyyn tuodaan SUNSin kuulumiset Sanna Karkulehdon ja Tuija Saresman puheenjohtajien palstan voimin. Lehdessä julkaistaan myös vuoden 2020 artikkelipalkinnon perustelut. Palkinnon myöntäjänä oli tällä kertaa Emerita professori Marianne Liljeström. Hankepuheenvuoroissa Mervi Heikkinen, Leena Pääsky ja Sari Harmoinen kirjoittavat ensin STEM-alojen tasa-arvotyöstä arktisen tiedontuotannon näkökulmasta W-STEM -hankkeessa ja tämän jälkeen Maisa Anttila ja Taija Nöjd valottavat elämyspedagogiikan mahdollisuuksia tutkivaa Roolipeli-hanketta. Lektioissa esittelyssä ovat Jenny Säilävaaran ja Henri Hyvösen tuoreet väitöskirjat.

Lisäksi kirja-arviotoimituksemme on koonnut neljän kirja-arvion mielenkiintoisen paketin. Tämän numeron kirja-arvioissa tarkasteltavana on ensinnäkin sukupuolen moninaisuus, kun Satu Venäläinen arvostelee Susi Nousiaisen teoksen Sukupuoleen katsomatta. Kuinka kohdata moninaisuus. Tuuli Kurki puolestaan arvostelee Layla F. Saad’n teoksen Me and White Supremacy: How to Recognise Your Privilege, Combat Racism and Change the World, jossa haastetaan muutokseen ihmisiä, joilla on valkoista etuoikeutta. Kirja-arvioiden toisen parivaljakon muodostaa kaksi väitöskirjaa. Kuura Irni pureutuu Elli Lehikoisen tuoreeseen äitiyskirjallisuutta tarkastelevaan väitöskirjaan ja Riikka Homanen arvioi Jenny Säilävaraan niin ikään hiljattain ilmestynyttä väitöskirjaa pitkään imettävien äitien kokemuksista, josta julkaisemme tässä numerossa myös edellä mainitun lektion.

Antoisia hetkiä lehden parissa!

PÄÄKIRJOITUS
Suvi Pihkala, Outi Ylitapio-Mäntylä & Tuija Huuki: Ilon mikrovirtauksia uusliberalistisen yliopiston painekammiossa

ARTIKKELIT
Anna Pitkämäki: ”Mä oon kerran kännipäissäni pätkässyt Ilonaa turpaan.” Sukupuolistunut väkivalta Aku Louhimiehen ja Antti J. Jokisen elokuvissa

Krista Huusko, Maija Korhonen & Katri Komulainen: Parisuhteen ja vanhemmuuden normatiiviset vaateet transfeminiinien ihmisten elämänkulussa

HANKKEET
Mervi Heikkinen, Leena Pääsky & Sari Harmoinen: Kestävän kehityksen SAGA – sukupuoli ja muut erot korkeakoulujen STEM-alojen tieteellisen tiedon tuottamisessa

Maisa Anttila & Taija Nöjd: Ohjaajien ja opettajien tasa-arvokoulutusta elämyspedagogisesti

PUHEENJOHTAJILTA
Tuija Saresma & Sanna Karkulehto: Rakastu tieteelliseen seuraan – tue tieteen tulevaisuutta

LEKTIOT
Jenny Säilävaara: Äitien kokemukset pitkäkestoisesta imetyksestä

Henri Hyvönen: Masculinity Therapy for the Needs of the Contemporary Labor Market

KIRJA-ARVIOT
Satu Venäläinen: Susi Nousiainen (2020) Sukupuoleen katsomatta – Kuinka kohdata moninaisuus

Tuuli Kurki: Layla F. Saad (2020) Me and White Supremacy: How to Recognise Your Privilege, Combat Racism and Change the World

Kuura Irni: Lehikoinen, Elli (2020) Ihmisyyden äärellä. Lisääntymistä käsittelevä kotimainen nykykirjallisuus, lukeminen ja luontokulttuurit

Riikka Homanen: Jenny Säilävaara (2021) Pitkään imettäneet äidit. Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotionaalisesta tilasta

Marianne Liljeström: Vuoden artikkelipalkinto

Jäsentiedote: päivitä jäsentietosi!

1/2021

SUKUPUOLENTUTKIMUS-GENUSFORSKNING 1/2021

Sukupuolentutkimus-Genusforskning-lehden vuoden 2021 ensimmäinen numero tuo lukijoille jälleen monipuolisia ääniä sukupuolentutkimuksen kentiltä. Tämänkertaisen numeron avaa Outi Ylitapio-Mäntylän, Tuija Huukin ja Suvi Pihkalan pääkirjoitus, jossa muistutetaan sitkeästä tarpeesta periksiantamattomalle tasa-arvotyölle. Kasvatustieteellisen sukupuolentutkimuksen kentältä kirjoitettu pääkirjoitus on tuttuun tapaan avoimesti saatavilla.

Numeron vertaisarvioiduissa sisällöissä sukelletaan aluksi feministiseen pedagogiikkaan, jota Pieta Hyvärisen, Aino-Kaisa Koistisen ja Tuija Koivusen artikkeli paikantaa ja elävöittää ympäristökriisien aikakaudella. Kirjoittajien tarkastelussa ovat sekä tuottavan hämmennyksen pedagoginen potentiaali että sen äärelle hidastamisen institutionaaliset reunaehdot. Vertaisarvioiduista artikkeleista toisessa Aura Sévon pureutuu Hélène Cixous’n tuotantoon ja etsii usein essentialistiseksi mielletystä tuotannosta avauksia queer- ja transajatteluun. Analyysin kohteena on erityisesti Cixous’n teos Souffles, jota Sévon analysoi nyanttisella otteella Cixous’n tuotannon vakiintuneempia luentoja haastaen.

Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi lehdessä julkaistaan kolme puheenvuoroa. Ensimmäisen puheenvuoron saa Varpu Alasuutari. Hänen väitöstutkimuksestaan kumpuava kirjoituksensa tarkastelee kuolemaa osana sateenkaarevaa elämää. Puheenvuoron saa myös Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen pitkäaikaisena professorina toiminut Marianne Liljeström, jonka jäähyväispuheenvuoron pohjalta julkaistu teksti hahmottelee sukupuolentutkimuksen ja feministisen tutkimuksen ajallisuuksia ja ajoituksia ajatuksia herättelevällä otteella. Ajankohtaisuuksia käsitellään lopuksi Venla Oikkosen, Riikka Homasen, Marjo Kolehmaisen ja Paula Koskinen Sandbergin puheenvuorossa, jossa palataan Sukupuolentutkimuksen päivien kokemuksiin.

Sukupuolentutkimuksen hankemaailmasta äänen tuo Timo Aho, joka tarkastelee tekstissään suostumusta. Hankepuheenvuoro pohjautuu Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen Kiistelty suostumus. Läheisyyden sosiaalinen ja digitaalinen rajankäynti nuorten romanttisissa suhteissa. Oman paikkansa puheenvuoroissa saa lisäksi SUNSn puheenjohtajat Tuija Saresma ja Sanna Karkulehto, jotka pureutuvat tämän kertaisessa puheenvuorossaan tutkitun tiedon merkitykseen mutta myös sen joskus ahtaisiin tiloihin.

Kirja-arvioissa julkaisemme tällä kertaa neljä arviota. Johanna Hiitolan tekstissä saamme katsauksen teokseen Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia, Seppo Sivonen arvioi Trevoh Noahin teoksen Laiton lapsi. Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa ja Jenni Lares teoksen Historian jännät naiset. Lopuksi Mila Engelberg luo katsauksen pronominien politiikkaan teokseen What’s your pronoun? Beyond She and He perehtyen.

Toivomme lukijalle jälleen antoisia hetkiä lehden parissa!

Sisältö

PÄÄKIRJOITUS
Outi Ylitapio-Mäntylä,Tuija Huuki & Suvi Pihkala: Periksiantamatonta työtä sukupuolten tasa-arvon puolesta koulutuksessa

ARTIKKELIT
Pieta Hyvärinen, Aino-Kaisa Koistinen& Tuija Koivunen: Tuottavan hämmennyksen äärellä – Näkökulmia feministiseen pedagogiikkaan ympäristökriisien aikakaudella

Aura Sevón: TransGynesis Hélène Cixous’n teoksessa Souffles

PUHEENVUOROT
Varpu Alasuutari: Kuolema osana sateenkaarevaa elämää

Marianne Liljeström: Ajallisuuden, ajoitusten ja ajattelun silmukoita

Venla Oikkonen, Riikka Homanen, Marjo Kolehmainen & Paula Koskinen Sandberg: Vuoden 2020 Sukupuolentutkimuksen päivät feministisiä tulevaisuuksia kartoittamassa

HANKKEET
Timo Aho: Havaintoja seksuaalisen suostumuksen tutkimisesta nuorten parissa

PUHEENJOHTAJILTA
Tuija Saresma & Sanna Karkulehto: Tutkitun tiedon puolesta

KIRJA-ARVIOT
Johanna Hiitola: Johanna Kantola, Paula Koskinen-Sandberg & Hanna Alastalo (toim.) (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin

Seppo Sivonen: Trevor Noah (2020) Laiton Lapsi. Värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa

Jenni Lares: Maria Pettersson (2020) Historian jännät naiset

Mila Engelberg: Dennis Baron (2020) What’s Your Pronoun?Beyond He and She.

Kutsu kevätkokoukseen

4/2020

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 4/2020 – Väkivalta, sukupuoli, affekti ja tunteet

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2020 päättää Marita Husson, Sanna Karkulehdon ja Tuija Saresman toimittama teemanumero 4/2020 Väkivalta, sukupuoli, affekti ja tunteet. Vierailevan toimituksen avoimesti luettavissa oleva pääkirjoitus Väkivalta koskee ja koskettaa avaa taustaa teemanumeron aihepiiriin ja tutustuttaa lukijan samalla numeron monipuoliseen sisältöön.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Venla Korhonen lähestyy väkivallan, sukupuolen, affektin ja tunteiden teemoja analysoimalla tv-sarja Black Sailsin miespäähenkilössä yhteenkietoutuvaa queeria häpeää ja queeria raivoa. Näin tehdessään kirjoittaja avaa näkökulmia sarjassa avautuvaan heteronormativiisuuden kritiikkiin sekä siihen, miten väkivallan, häpeän ja raivon yhteenkietoumista voi kummuta myös tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tuottavaa voimaa.

Teemanumeron toisessa artikkelissa Tuija Saresma, Reeta Pöyhtäri, Heidi Kosonen, Paula Haara ja Aleksi Knuutila tarkastelevat vihapuhetta verbaalisena väkivaltana. Kirjoittajat keskittyvät vihapuheen sukupuolittuneeseen luonteeseen ja sen pyrkimyksiin vaientaa naisten ja muiden marginaalisten äänien kuuluminen. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen näkökulman väkivaltaan, joka kohdistuu sananvapauteen edustuksellisen demokratian kivijalkana.

Väkivallan, sukupuolen, affektin ja tunteiden teemaan tartutaan myös numerossa julkaistavissa puheenvuoroissa. Matleena Frisk ja Riikka Taavetti tarkastelevat suomalaisten seksielämää ja seksuaalisuutta kartoittaneita FINSEX-kyselytutkimuksia. Puheenvuorossaan he nostavat esiin kuinka kyselyt ja niiden analyysit ovat sivuuttaneet ja sitä myöten marginalisoineet seksuaalisen väkivallan keskusteluissa suomalaisesta seksuaalisuudesta.

Numeron toisessa puheenvuorossa emeritusprofessori ja sukupuolen ja väkivallan tutkimuksen pioneeri Jeff Hearn käsittelee miesten väki­valtojen, naisiin kohdistuvan väkivallan parissa työskentelyn ja väkivallan tutkimisen herättämiä “painavia” tunteita sekä tunteiden tiedostamisen ja huomioimisen keskeisyyttä väkivaltatutkimuksessa.

Väkivaltatutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin tartutaan myös numerossa julkaistavissa kahdessa hankeuheenvuorossa. Puheenvuoroissa esittäytyy kaksi käynnissä olevaa hanketta, joissa kummassakin pyrkimyksenä on eettisesti kestävien vaihtoehtojen ja toimijuuksien rakentaminen kasvatusympäristöissä tapahtuvaan väkivaltaan puuttumiseksi. Satu Lidman, Helena Päivinen ja Marita Husso esittelevät ensin EU:n rahoittamaa Suku­puolistunut väkivalta, vastuullisuus ja eettisesti kes­tävä toimijuus kouluissa ja kasvatusalalla (Erase GBV) -hanketta. Toisessa hankepuheenvuorossa äänen saavat Eveliina Puutio, Marian Tumanyan, Helena louhela, Suvi Pihkala ja Tuija Huuki, jotka avaavat taustoja ja tavoitteita Suomen Akatemian rahoittamalle hankkeelle Taideähtöiset menetelmät ja tutkimusaktivismi seksu­aalisen häirinnän käsittelemiseksi alakouluikäisten vertaissuhteissa.

Kirja-arvosteluissa keskitytään viimeaikaisiin sukupuolen, väkivallan ja affektien tutkimusta kä­sitteleviin teoksiin.  Maija Jäppinen kirjoittaa Satu Lidmanin teoksesta Taivas ja syli – kertomus pari­suhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perhees­sä (2020), Aino-Kaisa Koistinen arvioi Jenni Rinteen, Anna Kajanderin ja Riitta Haanpään toimittaman teoksen Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa (2020) ja Leena-Maija Rossi arvostelee Heidi Kososen taidehistorian alaan kuuluvan väitöskirjan Gendered and Contagious Suicide: Taboo and Biopower in Con­temporary Anglophone Cinematic Representations of Self-Willed Death (2020). Lisäksi Suvi Ronkainen esit­telee edesmenneen, suomalaisen kriittisen miestut­kimuksen uranuurtajan Arto Jokisen postuumisti julkaistua teosta Isänmaan miehet (2019).

***

Teemanumeron kuvaton kansi jää tuskin lukijoilta huomaamatta. Kannelta ja välilehdiltä puuttuvien kuvien taustalla olevia ajankohtaisia kysymyksiä puretaan SUNSin puheenjohtajien Sanna Karkulehdon ja Tuija Saresman puheenvuorossa, joka on sijoitettu tällä kertaa Taitelija(ttomuude)n esittelyn paikalle.

Lisäksi numerossa luodaan kurkistus sekä menneeseen että tulevaan kun lehdessä julkaistaan perustelut vuoden 2020 gradupalkinnolle, joka myönnettiin Tuuli Innolalle. Gradupalkinnon valitsijana toimi Hannele Kurki. Alkavaa vuotta puolestaan visioidaan numeron 4/2021 kirjoituskutsussa, johon voi perehtyä tarkemmin myös täällä.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Marita Husso, Sanna Karkulehto & Tuija Saresma: Väkivalta koskee ja koskettaa

ARTIKKELIT
Venla Korhonen: Queerin häpeän ja queerin raivon yhteenkietoutuma produktiivisena ja affektiivisena voimana televisiosarjassa Black Sails

Tuija Saresma, Reeta Pöyhtäri, Heidi Kosonen, Paula Haara & Aleksi Knuutila: Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana

PUHEENVUOROT
Matleena Frisk & Riikka Taavetti: FINSEX-tutkimusten sokea piste: ohitetun väkivallan yhteiskunnalliset seuraukset

Jeff Hearn: Painavat tunteet: Miesten väkivaltojen ja naisiin kohdistuvan väkivallan parissa työskentelyn herättämistä tunteista

HANKKEET
Satu Lidman, Helena Päivinen & Marita Husso: Miten puuttua nuoriin kohdistuvaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan?

Eveliina Puutio, Marian Tumanyan, Helena Louhela, Suvi Pihkala & Tuija Huuki: Taidelähtöiset menetelmät ja tutkimusaktivismi seksuaalisen häirinnän käsittelemiseksi alakouluikäisten vertaissuhteissa

KIRJA-ARVIOT
Maija Jäppinen: Satu Lidman (2020) Taivas ja syli – kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perheessä

Aino-Kaisa Koistinen: Jenni Rinne, Anna Kajander & Riitta Haanpää (toim. 2020) Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa

Leena-Maija Rossi: Heidi Kosonen (2020) Gendered and Contagious Suicide: Taboo and Biopower in Contemporary Anglophone Cinematic Representations of Self-Willed Death

Suvi Ronkainen: Arto Jokinen (2019) Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa

 Sanna Karkulehto & Tuija Saresma: Taiteilija(ttomuude)n esittely: Tältäkö näyttää kotimaisten tiedelehtien tulevaisuus?

Pro gradu -palkinto
Kirjoituskutsu 4/2021

3/2020

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2020

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 3/2020 on monipuolinen kokonaisuus sukupuolentutkimuksen ajankohtaista tutkimusta. Syksyn numeron avaa toimittajien korona-aikaa pohtiva pääkirjoitus, joka on tuttuun tapaan avoimesti saatavilla myös verkossa.

Numeron vertaisarvioiduista artikkeleista ensimmäisessä Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen ja Tuuli Kurki tarkastelevat PISA-arviointeja sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta. Kansallisena ylpeyden aiheena tunnettujen PISA-tulosten tarkastelussa esiin nousee erityisesti poikia koskeva huolipuhe, jonka marginaaliin ovat jääneet kysymykset muun muassa sosioekonomiseen asemaan liittyvästä ja rodullistamalla tuotetusta eriarvoisuudesta.

Artikkeleista toinen on Elina Laineen etnografinen tutkimus teini-ikäisten tansanialaisten tyttöjen toimijuudesta tansanialaisten sosiaalityöntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden sekä suomalaisten opiskelijoiden tulkitsemana. Artikkeli ehdottaa, että sosiaalityötä ja siihen liittyviä käytäntöjä ja rakenteita on tarkasteltava ylirajaisesti ja sukupuolivastuullisesti länsimaiset ja paikalliset näkökulmat ylittäen.

Kolmas artikkeli on Tuuli Innolan uusmaterialistisesti inspiroitunut tutkimus ulkonäkökokemuksista. Artikkelissaan Innola kehittää ulkonäkökokemuksen affektikokouman käsitettä, joka on keino tavoittaa materian ja ei-inhimillisen aktiivinen toimijuus ulkonäkökokemuksessa. Se on myös teoreettis-metodologinen kehys, joka mahdollistaa ulkonäön sellaisen suhteisuuden tarkastelun, joka on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt toistaiseksi vähemmälle huomiolle.

Vertaisarvioitujen artikkelien ohella numeroon sisältyy puheenvuoro SUNSin puheenjohtajilta sekä ensimmäiset hankepuheenvuorot. Irmeli Kari-Björkbacka pohtii Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Suo, susiraja ja segregaatio -hankkeen pohjalta tutkimuksen ja kehittämistyön yhteenkietoumia sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kentällä. Puheenvuoroista toisessa Katariina Kyrölä peräänkuuluttaa alkuperäiskansatutkimuksen ja dekolonisaation kysymysten aiempaa tiiviimpää läsnäoloa suomalaisessa ja pohjoismaisessa sukupuolentutkimuksessa ja esittelee samalla Koneen säätiön rahoittaman hankkeensa Pervo saamelaisuus: queer-näkökulmia alkuperäiskansojen kuvastoihin pohjoismaisessa nykykulttuurissa.

Numeron kirja-arvioissa on tarkastelussa tällä kertaa neljä tuoretta teosta. Laura Oulanne sukeltaa arviossaan ei-inhimillisen ja posthumanistisen maailmaan kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Numeron kolme seuraavaa kirja-arviota kurkistavat historiaan kun Tuula Juvonen arvioi Klaus Weckrothin ja Aiki Maakarin tuotantoja koostavaa ja Tuija Koivunen Konkordia-liiton historia käsittelevää teosta. Kirja-arviot päättää Annamari Konttisen arvio japanilaisten naisten historiaa käsittelevästä teoksesta Auringonjumalattaren tyttäret.

Numeron 3/2020 kuvituksesta vastaa Merja Aletta Ranttila

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Suvi Pihkala, Outi Ylitapio-Mäntylä & Tuija Huuki: Tervehdys!

ARTIKKELIT
Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen & Tuuli Kurki: PISA-arvioinneissa rakentuva tasa-arvo ja sukupuoli

Elina Laine: Tyttöjen toimijuus Tansaniassa sosiaalityöntekijöiden tulkitsemana

Tuuli Innola: Sukupuolen intensiteetit ja materiaalisuuden toiminta ulkonäkökokemuksen affektikokoumassa

PUHEENVUOROT
Tuija Saresma & Sanna Karkulehto: Vain muutos on pysyvää

HANKKEET
Irmeli Kari-Björkbacka: Suo, susiraja ja segregaatio – syrjäytymisen sukupuoli tutkimuksessa, kehittämisessä ja käytännöissä

Katariina Kyrölä: Dekolonisaatio ja queer-näkökulmia asuttajakolonialismiin

KIRJA-ARVIOT
Laura Oulanne: Sanna Karkulehto, Aino-Kaisa Koistinen ja Essi Varis (toim.) (2019) Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture

Tuula Juvonen: Klaus Weckroth ja Aiki Maakari (kuvat) (2020) Kaiken järjen mukaan

Tuija Koivunen: Laura Puro ja Hanna Lundell-Reinilä (2020) Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät. Suomalaisten naisten koulutuksen ja Konkordia-liiton historia

Annamari Konttinen: Raisa Porrasmaa (2019) Auringonjumalattaren tyttäret. Naiskohtaloita muinaisesta Japanista

Taiteilijan esittely
Kutsu syyskokoukseen
Kirjoituskutsu: Pakkomuutos sukupuoli (3/2021)

2/2020

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2020 – Kriittistä tutkimusta miehistä

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2020 on omistettu kriittiselle tutkimukselle miehistä. Teemanumeron vierailevina toimittajina ovat Timo Aho, Petteri Eerola, Henri Hyvönen ja Toni Kosonen. Vierailevan toimituksen avoimesti luettavissa oleva pääkirjoitus avaa taustaa teemanumeron aiheepiiriin ja tutustuttaa lukijan samalla numeron monipuoliseen sisältöön.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Arttu Salo tarkastelee monitasoista ja joustavaa eroisyyttä, miehisyyttä ja alkoholia Lauri Ahtisen Eropäiväkirja-sarjakuvaromaania analysoimalla. Eropäiväkirjasta tulee Salon analyysissa ikkuna isien alkoholinkäytön sukupuolittuneisiin merkityksiin ja normeihin suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Teemanumeron toisessa artikkelissa Anne Laiho ja Annukka Jauhiainen tarkastelevat diskurssianalyysin keinoin miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja sukupuolesta ja mieheydestä opettajaksi opiskelun ja opettajana toimimisen konteksteissa. Laihon ja Jauhiaisen analyysissa muodostamat puhetavat ilmentävät miesopettajien halua kyseenalaistaa miesopetta­juuteen kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia ja pyrkimystä liittää itsensä osaksi ”uutta” sukupuoli­tietoisempaa opettajuutta.

Numeron puheenvuoroissa äänen saavat tuttuun tapaan SUNSin puheenjohtajat Sanna Karkulehto ja Tuija Saresma. Puheenvuoroista toinen vie lukijan teemanumeron ytimeen kun Henri Hyvönen pohtii poststrukturalismin ja hegemonisen maskuliniisuuden kytköksiä. Hyvönen keskustelee puheenvuorossaan miestutkimuksen ja feministisen teoretisoinnin vaikeasta suhteesta, ja jatkaa näin tehdessään myös Sukupuolentutkimus-lehden miestutkimuksellisissa teksteissä käytyjä keskusteluja.

Lektioita numerossa julkaistaan kaksi. Näistä ensimmäisessä Timo Aho esittelee rekka(työ)mieheyttä käsittelevää väitöstutkimustaan. Ahon etnografinen tutkimus osallistuu  feministisen työntutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen kentille avaamalla näköalan rekkamieheyden rakentumiseen tiekuljetusalan nopeasti muuttuvalla kentällä. Lektioista toisessa Maria Väkiparta esittelee tutkimustaan, jossa tarkastelun kohteena on nuorten miesten rooli tyttöjen sukuelinten silpomisen ja ympärileikkauksen vastaisessa työssä Somaliassa. Tutkimus valottaa erilaisia diskurssiivisia käytänteitä, joissa silpomisen haitallisuutta ja sen vastaista työtä neuvotellaan.

Numeron kolme kirja-arviota avaavat kukin ikkunan miestutkimuksen kentän ajankohtaiseen kirjalliseen tuotantoon. Tuija koivunen arvioi numerossa Timo Ahon väitöstutkimuksen, Jiri Nieminen pureutuu Lucas Gottzénin, Ulf Mellströmin ja Tamara Sheferin toimittaman miestutkimuksen kasainvälisen käsikirjan antiin ja Aino Isojärvi Sam deBoisen miehiä, maskuliinisuutta, muusiikkia ja tunteita käsittelevään teokseen.

Lisäksi numerossa julkaistaan SUNSin kevätkokouksessa myönnetyn Vuoden artikkeli -palkinnon perustelut.  Palkinnon valitsi tänä vuonna Tiina Rosenberg ja se myönnettiin lehden numerossa 2/2019 julkaistulle Ella Poutiaisen artikkelille ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus.

Numeron 2/2020 kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Timo Aho, Petteri Eerola, Henri Hyvönen & Toni Kosonen: Miehet ja maskuliinisuudet – hankala yhtälö?

ARTIKKELIT

Arttu Salo: Monitasoinen ja joustava eroisyys, miehisyys ja alkoholi Lauri Ahtisen sarjakuvaromaanissa Eropäiväkirja

Anne Laiho & Annukka Jauhiainen: Miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja opettajuudesta, sukupuolesta ja mieheydestä

PUHEENVUOROT
Sanna Karkulehto & Tuija Saresma: Tulevaisuus on auki

Henri Hyvönen: Poststrukturalismi ja hegemoninen maskuliinisuus – hankala yhtälö kriittisen miestutkimuksen kentällä?

LEKTIOT

Maria Väkiparta: Young Men Against Female Genital Mutilation/Cutting in Somaliland – Discursively Negotiating Violence, Gender Norms and Gender Order

Timo Aho: Rekkamieheyden muutosta jäljittämässä

KIRJA-ARVIOT
Tuija Koivunen: Timo Aho (2019) Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä.

Jiri Nieminen: Lucas Gottzén, Ulf Mellström & Tamara Shefer (toim.) (2020) Routledge International Handbook of Masculinity Studies.

Aino Isojärvi: Sam de Boise (2015) Men, Masculinity, Music and Emotions.

Tiina Rosenberg: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2019

Taiteilijan esittely

1/2020

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 1/2020

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden uusin numero 1/2020 käynnistää Oulun yliopiston toimituskauden. Lehden päätoimittajina toimivat kaudella 2020-2021 Tuija Huuki, Suvi Pihkala ja Outi Ylitapio-Mäntylä, jotka kirjoittavat vuoden ensimmäisessä  pääkirjoituksessa lehden uusista avauksista.

Tämänkertainen numero pitää sisällään kolme vertaisarvioitua artikkelia. Näistä ensimmäisessä Taija Roiha tarkastelee siivojantyön luokkaistuneiden ja sukupuolittuneiden odotusten uhmaamista käsittelemällä sitä, mitä tapahtuu, kun siivooja ryhtyy varastamaan työnantajaltaan aikaa, tilaa ja tavaraa. Artikkelissa analyysin kohteena on kaksi novellia, Lucia Berlinin “Siivoojan käsikirja” ja Elizabeth Jolleyn “Viimeinen sato”, joita lähestytään Jacques Rancièren ajatuksia hyödyntäen. Analyysi havainnollistaa, kuinka novellit venyttävät ja pyrkivät uudelleenpaikantamaan sukupuolittuneen luokka-aseman sekä siihen sisältyvän toimijuuden ja autonomian rajoja.

Toisessa artikkelissa Helinä Ääri pureutuu siihen, miten feministiset standpoint-teoriat voivat auttaa kirjallisuudentutkijaa lukemaan esiin ei-inhimillisen eläimen näkökulmia kirjallisuuden eläinkuvauksissa. Artikkelissa Ääri tarkastelee Josephine Donovanin huolenpidon estetiikkaa ja feministisiä standpoint-teorioita ja rakentaa lukutapaa, jolla ei-inhimillisen eläimen intressit, kokemukset, kokemusperäinen tieto ja poliittinen kamppailu voidaan ottaa huomioon uudella tavalla. Ääri tarjoaa lukutavasta esimerkin soveltamalla sitä Veera Niemisen Avioliittosimulaattori-teoksen eläin- ja ruokakuvauksiin. Kirjoittaja esittää eettisen ja poliittisen haasteen tunnistaa tuotantoeläin ihmisyhteisön periferiassa elävänä, toisarvoistettuna, mutta silti aktiivisena subjektina ja poliittisena toimijana ja näin tehden osallistuu feministiseen tutkimukseen oleellisesti liittyvään kehotukseen kuunnella vaiennettuja ääniä ja tehdä niistä avautuvia näköaloja ymmärrettäväksi toisille.

Lehden kolmannessa artikkelissa Silja Kukka käsittelee fanifiktion keinoja venyttää sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä normeja. Artikkelin queer-teorioista ammentava analyysi keskittyy yhdysvaltalaisen tv-sarja Supernaturalin kink meme -yhteisöjen tarinoihin raskaaksi tulevista miehistä. Kukka osoittaa artikkelissaan, kuinka normeja venyttäessään tarinat raskaaksi tulevista miehistä osallistuvat keskusteluihin sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta ja antavat kink meme -yhteisöjen jäsenille mahdollisuuden tuottaa omaehtoista, valtavirrasta poikkeavaa eroottista materiaalia ja monipuolistaa siten sen kuvastoja.

Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi numerossa julkaistaan puheenvuoroja, lektioita ja kirja-arvioita. Puheenvuoroista ensimmäisessä Sukupuolentutkimuksen seuran uudet puheenjohtajat Tuija Saresma ja Sanna Karkulehto avaavat puheenjohtajakauteen liittyviä haasteita ja odotuksia. Toisessa puheenvuorossa Elina Penttinen, Marjut Jyrkinen, Kerttu Willamo ja Aino Hiltunen palaavat reflektoimaan lokakuisten sukupuolentutkimuksen päivien tunnelmia. Numerossa julkaistaan myös Päivi Korvajärven perustelut vuoden 2019 gradupalkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin sukupuolentutkimuksen päivillä Agnes Granrothille (Åbo Akademi).

Numerossa julkaistavat kaksi lektiota käsittelevät kumpikin väkivallan tematiikkaa. Tiina Qvist pohtii uhrin oikeusturvaa, etua ja tarpeita parisuhdeväkivallan sovittelussa ja nostaa esiin sovitteluinstituution ongelmallisuudet ja riittämättömyyden parisuhdeväkivaltatapausten käsittelyssä. Helena Louhela puolestaan käsittelee seksuaalisen väkivallan sanallistuksiin liittyviä moniäänisyyksiä ja ristiriitaisuuksia lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen tyttöjen kokemusten pohjalta. Yhdessä tässä numerossa julkaistavat lektiot esittelevät ajankohtaisia puheenvuoroja sukupuolivastuullisen väkivaltatutkimuksen kentältä.

Numeron monipuolisen lukupaketin viimeistelee Martina Reuterin kirja-arvio, jossa avataan sukupuolentutkimuksen näkökulmaa siihen, mitä oikeudet ovat, kun arvioinnin kohteena on oikeuksia filosofian ja oikeustieteen näkökulmista tarkasteleva tuore teos.

Numeron 1/2020 kuvituksesta vastaa Riikka Soininen

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Tuija Huuki, Suvi Pihkala & Outi Ylitapio-Mäntylä: Viestikapula vaihtuu – Oulun toimitus tervehtii

ARTIKKELIT
Taija Roiha: Varastamisen ja haltuunoton rajoilla. Siivoojat varkaina Lucia Berlinin ”Siivoojan käsikirjassa” ja Elizabeth Jolleyn ”Viimeisessä sadossa”

Helinä Ääri:  Kahden maailman rajalla. Tuotantoeläinten standpointit kirjallisuudentutkimuksessa

Silja Kukka: Kink meme -yhteisöjen raskaaksi tulevat miehet sukupuolia ylittämässä

PUHEENVUOROT
Tuija Saresma & Sanna Karkulehto: Jaettua johtajuutta, jaettua vastuuta, jaettua valtaa

Kutsu kevätkokoukseen

Elina Penttinen, Marjut Jyrkinen, Kerttu Willamo & Aino Hiltunen: Gender Studies Conference in Finland Went Global in 2019

SUNSin gradupalkinto 2019

LEKTIOT
Tiina Qvist: Uhrin oikeusturva, etu ja tarpeet parisuhdeväkivallan sovittelussa

Helena Louhela:  Seksuaalinen väkivalta moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana

KIRJA-ARVIOT
Martina Reuter: Maija Aalto-Heinilä & Visa Kurki (toim.) (2019) Mitä oikeudet ovat? Filosofian ja oikeustieteen näkökulmia

Taiteilijan esittely

Kirjoituskutsu: tutkimushankkeiden puheenvuoro

Jatkettu kirjoituskutsu: teemanumero 4/2020

4/2019

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 4/2019 Kieli ja sukupuoli

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 4/2019 tarkastelee kielen ja sukupuolen yhteen kietoutumisia. Lue vierailevien päätoimittajien Kati Dlasken ja Sari Sulkusen pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisen artikkelin kirjoittaja Hanna Hietikko tarkastelee tuotenimiä, joilla pyritään vetoamaan kuluttajien tunteisiin mutta myös tiedostamattomiin vietteihin. Funktionaalis-semanttisen menetelmän pohjalta Hietikko havaitsee, että elintarvikenimistö on sukupuolittunutta: maskuliiniset nimet ovat tavallisia leipä- ja lihatuotteiden nimissä, feminiinisiä nimiä taas annetaan jäätelölle, kekseille ja makeiselle. Mutta onko liha todella tärkeä osa miehen identiteettiä ja suklaa olennainen osa naiseutta? Sukupuolen representaatiot palautuvat kulttuurin valtajärjestelmiin ja sukupuolidiskursseihin.

Toisessa artikkelissa Anna Puhakka analysoi diskursiivisia strategioita, joilla suomalaiset kehopositiivisuusaktivistit vastaavat kehopositiivisuuden kritiikkiin. Analyysin tukena kirjoittaja käyttää Eve Kosofsky Sedgwickin korjaavan luennan teoriaa. Aineistosta erottuu neljä strategiaa: konfrontaatio, opastus, sopusoinnun tavoittelu ja introspektio. Aktivisitit käyttävät strategioita monipuolisesti kriitikoille vastineita antaessaan, ja tulevat samalla vakiinnuttaneeksi suomalaisen, suomenkielisen kehopositiivisuuden perusperiaatteet. Kirjoittaja väittääkin, että kehopositiivisuuden kritiikki on pikemminkin elinvoimaistanut liikettä.

Numerossa julkaistaan kaksi puheenvuoroa, jotka voit lukea myös verkkosivuilla. Leena-Maija Rossi erittelee tiedejulkaiseminen kielipolitiikkaa ja peräänkuuluttaa aikaa ajatella ja kirjoittaa. Martina Reuter puolestaan erittelee hiljattaisen ALSPS:n (Association of Learned and Professional Societies) konferenssin antia ja pohtii DORA-julistuksen ja avoimen vertaisarvioinnin kysymyksiä.

Numeron ensimmäisessä lektiossa Mari Kupiainen pohtii sukupuolen tunnistamista, merkitystä ja toisinaan myös sivuuttamista asiantuntijatehtävissä työskentelevien puheessa. Sukupuolineutraaliuden ihanteen takana neuvottelua käydään paitsi sukupuolen ja osaamisen saamista merkityksistä myös osaamisen ja siihen liitetyn sukupuolen paikasta.

Toisessa lektiossa Elina Kauppinen pohtii seksiskandaalia poliittisen keskustelun käymisen välineenä: kuninkaallisen rakastajan kautta on keskusteltu muun muassa päivän veropolitiikasta, sensuurista tai ulkopolitiikan päätöksistä. Skandaalia pidetään yleisesti merkityksettömänä juoruilun aiheena. Samalla kuitenkin jää näkyvistä, että skandaalien kautta meihin myös vaikutetaan, ja vallan käyttöön sisältyy myös sukupuolittuneita odotuksia.

Kirja-arvioissa Johanna Kalja-Voima arvioi suomen kielen seksismiä ja sen purkamista käsittelevän teoksen, Anna Moring erittelee affekteja ja tasa-arvoa ja Pauliina Lukinmaa haavoittuvuutta poliittisena kielenä median eri kentillä.

Numeron 4/2019 on kuvittanut Tiitu Takalo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Kati Dlaske & Sari Sulkunen: Kieli ja sukupuoli kietoutuvat yhteen moninaisin tavoin

ARTIKKELIT
Hanna Hietikko: Elintarvikenimistön sukupuolittuneisuudesta

Anna Puhakka: Suomalaisten kehopositiivisuusaktivistien vastineet kehopositiivusuuden kritiikkiin. Analyysi diskursiivisista strategioista

PUHEENVUOROT
Leena-Maija Rossi: Tutkimuskirjoittamisen (kieli)politiikkaa

Martina Reuter: Näkökulmia tiedetoimittamiseen

LEKTIOT
Mari Kupiainen: Sukupuoletonta asiantuntijuutta, sukupuolistunutta osaamista

Elina Kauppinen: Seksiskandaali avaa mahdollisuuden keskustella vallankäytön luonteesta

KIRJA-ARVIOT
Johanna Kalja-Voima: Suomi on sukupuolineutraali kieli… onko tosiaan? Mila Engelberg (2018), Miehiä ja naisihmisiä – suomen kielen seksismi ja sen purkaminen

Anna Moring: Affektit ja tasa-arvo – kuinka lähestyä mahdotonta. Tuula Juvonen & Marjo Kolehmainen (toim.) (2018), Affective Inequalities in Intimate Relationships

Pauliina Lukinmaa: Haavoittuvuus poliittisena kielenä median eri kentillä. Anu Koivunen, Katariina Kyrölä & Ingrid Ryberg (toim.) (2018), The Power of Vulnerability: Mobilizing Effect in Feminist, Queer and Anti-Racist Media Cultures

KUVITUS
Tiitu Takalo

3/2019

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2019
Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 3/2019, ”Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa”, kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteita ja ilmentymiä niin kouluarjen mikrotasolla ja koulutuksen rakenteissa kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin. Numeron toimittamisesta vastaavat vierailevat päätoimittajat Vappu Sunnari, Tuija Huuki, Ilmari Leppihalme ja Anna Mikkola sekä valtakunnallinen SETSTOP-hanke. Lue pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisessä artikkelissa kirjoittajat Liisa Tainio, Pilvi Heinonen, Ulla Karvonen ja Sara Routarinne tarkastelevat opettajien käsityksiä sopivan koskettamisen rajoista peruskoulussa. Analyysi perustuu opettajahaastatteluihin. Niiden pohjalta nousee esiin, että opettajat orientoituvat niin oppilaiden ikään, sukupuoleen kuin etniseen taustaan koskettamisen normeja pohtiessaan. Samalla he heijastavat vallitsevia sukupuolinäkemyksiä ja heteroseksististä ideologiaa.

Toisessa artikkelissa Päivi Naskali ja Sofia Kari analysoivat kasvatusalalla toimivien kirjoittajien eri medioissa julkaistuja tekstejä. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluun feministisen tiedon häiritsevyydestä. Teksteissä puolustetaan luonnolliseksi väitettyä sukupuolijakoa niin lasten identiteetissä kuin oppiaineissa ja opettajuudessa. Tasa-arvo puolestaan näyttäytyy yksilöllisenä valinnanvapautena. Feministisen tiedon arvon sivuuttaminen kasvatustieteen sisällä vaikeuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun siirtymistä opettajankoulutukseen.

Teemanumero sisältää teemaa kommentoivia puheenvuoroja peräti neljä kappaletta:

Ensimmäisessä Mari-Anne Okkolin, Saara Pyykkönen ja Elisa Kaartinen kysyvät, olisiko yhteiskunnallinen ilmapiiri jo kypsä siihen, että opettajankoulutuksissa nähtäisiin välttämättömäksi käsitellä sukupuolen kysymyksiä ja että opettajaopiskelijat hahmottaisivat maailmaa sukupuolitietoisesti. Kirjoittajat havainnoivat, että opiskelijoiden suhtautumisessa sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin on suurta vaihtelua eri yksiköiden välillä.

Toisessa puheenvuorossa Aino-Maija Elonheimo esittelee intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja sen toimintatapoja TASOVA-hankkeen valossa. Samalla hän luotaa laajemminkin feministisen pedagogiikan jatkumoa vanhemmasta naiserityisyyttä korostavasta suuntauksesta kohti feminististä intersektionaalisesti virittynyttä pedagogiikkaa.

Kolmannessa puheenvuorossa Vappu Sunnari ja Ilmari Leppihalme tarttuvat valtakysymysten sivuuttamiseen ja yksilökeskeisyyteen koulutusta ja kasvatusta koskevissa keskusteluisa. Pohdinnan kohteena on koulussa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Opetushallituksen aiheesta laatiman oppaan sekä Oulun opettajankoulutuksessa syksyllä 2018 tuotetun tutkimusaineiston valossa.

Viimeisessä puheenvuorossa Mari Käyhkö, Ville Pöysä ja Päivi Armila tarkastelevat harvaan asuttua syrjäseutua nuorten sukupuolittuneena asuinympäristönä. Puheenvuoro pohjautuu Nuoret ajassa -tutkimushankkeen aineistoihin ja sen pohjalla on ollut havainto, jonka mukaan alueellisuus usein sivuutetaan sukupuolen merkitystä pohtivassa suomalaisessa tutkimuksessa.

Numerossa on mukana myös Tuuli Kurjen immigrantisaatiota (immigrantisation) tarkasteleva lektio sekä kolme kirja-arviota. Niissä Heidi Kosonen arvioi Liv Strömquistin Einsteinin vaimoa, Taija Roiha Arla Kanervan Taiteen mustaa kirjaa ja Suvi Kouri Anni Tsokkisen toimittamaa Taantuvan tasa-arvon kirkkoa.

Numeron 3/2019 on kuvittanut kuva- ja yhteisötaiteilija sekä lumenveistäjä Anna Koivukangas.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Vappu Sunnari, Tuija Huuki, Ilmari Leppihalme & Anna Mikkola: Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

ARTIKKELIT
Liisa Tainio, Pilvi Heinonen, Ulla Karvonen & Sara Routarinne: ”Siin varmaa niinku raja ylitty.” Opettajien käsitykset koskettamisen normeista ja rajoista

Päivi Naskali & Sofia Kari: Feministisen kasvatustiedon haastavuus. Koulutusta, sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevien populaarien kirjoitusten luentaa

PUHEENVUOROT
Mari-Anne Okkolin, Saara Pyykkönen & Elisa Kaartinen: ”Jätetään samalla se tunteita herättävä sana ’tasa-arvo’ vähemmälle käytölle.” Aineenopettajien kohtaamisia feminismikeskustelun ja tasa-arvotyön kentällä

Aino-Maija Elonheimo: Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksessa

Vappu Sunnari & Ilmari Leppihalme: ”Seksuaaliseen häirintään liittyy usein vallankäytön motiiveja.” Pohdintojen kohteena Opetushallituksen opas kouluille seksuaaliseen häirintään liittyen

Mari Käyhkö, Ville Pöysä & Päivi Armila: ”…jos mie en mahu siihen tiettyyn pieneen muottiin”

LEKTIO
Tuuli Kurki: Immigrantisation in the wheel of (mis)fortune

KIRJA-ARVIOT
Heidi Kosonen: Liv Strömquistin uusvanha Einsteinin vaimo. Liv Strömquist (2019), Einsteinin vaimo

Taija Roiha: Rakenteet murskaksi – vaikka yksilö kerrallaan? Arla Kanerva (2019), Taiteen musta kirja. Miesten mielivallan historiaa

Suvi Kouri: Naiset eivät enää vaikene kirkossa. Anni Tsokkinen (toim.) (2019), Taantuvan tasa-arvon kirkko

2/2019

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2019

Numerossa 2/2019 palautetaan kirja-arviot kunniaan! Pääkirjoituksessa lehden päätoimittajat Martina Reuter ja Hannele Harjunen pohtivat kotimaisen ja kansainvälisen julkaisemisen trendiä, joka painottaa erityisesti tieteellisiä artikkeleita. Uusien tutkimustulosten tuottamisen sijaan olisi kuitenkin tärkeää pysähtyä reflektoimaan jo julkaistuja tutkimustuloksia – tähän taiten laadittu kirja-arvio tarjoaa erityisen mahdollisuuden. Numerossa 2/2019 kirja-arvioita onkin peräti yhdeksän kappaletta.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Venla Okkonen, Maija Korhonen ja Katri Komulainen tarkastelevat työuupuneiden naisten tulkintoja (työ)uupumuksen merkityksestä hyvälle äitiydelle ja työntekijyydelle. Kirjoittajat kysyvät, millaisista minäpositioista käsin naiset puhuvat itsestään työntekijöinä ja äiteinä ja millaisia normatiivisia elementtejä näihin minäpositioihin liittyy. Tyypittelevän analyysin tuloksena erottuu kolme kertomustyyppiä, jotka pohjautuvat mallitarinoihin hyvästä työntekijästä ja äidistä, liian tunnollisesta naisesta ja terveellä tavalla itsekkäästä modernista naisesta.

Numeron toisessa artikkelissa Ella Poutiainen kartoittaa joogan sukupuolittuneisuutta ja joogan naisellistamisen ilmiötä. Naisille suunnatut joogatyylit ovat lisääntyneet ja joogassa voikin havaita naisellistamisen ilmiön, jossa yhtäältä koetaan tarpeelliseksi muokata maskuliiniseksi mielletty jooga naisille soveltuvaksi ja toisaalta käytetään joogaa feministisenä, naisia voimaannuttavana metodina. Kirjoittaja osoittaa, että joogafeminismi kumpuaa vain tiettyjen naisten kokemuksesta eikä ole siten kaikille saavutettavissa. Lisäksi yksilökeskeisen voimaantumisen malli jättää huomiotta epätasa-arvoa ylläpitävät yhteiskunnalliset rakenteet.

Numeron puheenvuoroissa Hannele Harjunen arvioi Charlotte Cooperin kirjaa Fat Activism – A Radical Social Movement laajentaen sen keskustelua suomalaiseen lihavuutta ja ruumiin kokoa käsittelevään keskusteluun. Sanna Karkulehto puolestaan erittelee hiljattain julkaistuja Minna Canthin elämää käsitteleviä teoksia ja kysyy, millaisina Canthin elämä ja sivistyksellinen perintö näyttäytyvät näissä teoksissa.

Numeron lektiossa Annukka Lahti kysyy, ovatko ei-heteroseksuaaliset suhteet hyväksyttäviä vain silloin, kun ne sopeutuvat heteroseksuaaliseen normiin parisuhteesta ja perheestä, jota määrittelee monogaamisuus, elinikäinen liitto ja lasten hankkiminen. Lahden väitöstutkimustaan varten haastattelemien naisten kokemukset haastavat kulttuurisia normeja siitä, miten naisten tulisi toteuttaa seksuaalisuuttaan.

Lehden kirja-arviotoimittajat Annukka Lahti ja Laura Mankki ovat koonneet numeron kirja-arvioihin tuhdin yhdeksän arvion kesälukemiston. Arvioiduissa teoksissa käsitellään sukupuolta liikunnan ja kilpaurheilun kentillä, naisia armeijassa ja sotureiden maskuliinisuuden rakentumista suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Lisäksi käsitellään lasten kokemuksia ylirajaisista muuttoliikkeistä, pohjoismaista rasismia, 1800-luvun alun seksityöläisiä ja sukupuolen metafysiikkaa. (Kirja-arvioista tarkemman esittelyn tarjoaa numeron oiva pääkirjoitus.)

Numeron 2/2019 hienopiirteisestä kuvituksesta vastaa Anu Ikävalko.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter & Hannele Harjunen: Kirja-arviot akateemisen kirjoittamisen lajina

ARTIKKELIT
Venla Okkonen, Maija Korhonen & Katri Komulainen: Työuupumus hyvän työntekijän ja hyvän äidin kyseenalaistajana

Ella Poutiainen: Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus

PUHEENVUOROT
Hannele Harjunen: Lihavuusaktivismi yhteiskunnallisena liikkeenä Charlotte Cooperia mukaillen

Sanna Karkulehto: Totuutta, alttiutta ja iskuja – kirjallisuutta Minna Canthin vapaiden aatteiden jalanjäljissä

LEKTIO
Annukka Lahti: Tottematon biseksuaalisuus haastaa käsityksiämme parisuhteista – queer-psykososiaalinen tarkastelu

KIRJA-ARVIOT
Pasi Saarimäki: Huono-osaisten naisten elämää 1800-luvun alkupuoliskon Turussa. Kirsi Vainio-Korhonen (2018), Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa

Saara Isosomppi: Liikuntaharrastukset erontekojen kenttinä. Päivi Berg & Marja Kokkonen (2016) (toim.), Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa

Leena Laine: Naisurheilu ja naisliikkeet historiassa. Helena Tolvhed (2015), På damsidan. Feminitet, motstånd och makt i svensk idrott 1920-1990

Tuija Koivunen: Urheilun palosta naisia vähätellen. Arto Teronen & Jouko Vuolle (2018), Vastatuulesta myötämäkeen – naiset suomalaisessa urheilussa

Katri Otonkorpi-Lehtoranta: Ääni naisten kokemalle syrjinnälle, kiusaamiselle ja häirinnälle armeijassa. Kaisa-Maria Tölli, Häiriö! Nainen intissä

Henri Hyvönen: Tekstit joissa sotureita tehdään. Arto Jokinen (toim. Markku Soikkeli & Ville Kivimäki) (2019), Isänmaan miehet – Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa

Marja Sorvari: Lasten ja perheiden ääni kuuluu uudessa muuttoliikkeen tutkimuksessa. Laura Assmuth, Marina Hakkarainen, Aija Lulle & Pihla Maria Siim (toim.) (2018), Translocal Childhoods and Family Mobility in East and North Europe

Anni Rannikko: Rasismi viattomassa Pohjolassa. Peter Hervik (toim.) (2018), Racialization, Racism, and Anti-Racism in the Nordic Countries

Jaana Virta: Sukupuoli: tekemistä, tulemista, olemista vai sittenkin asettamista? Ásta, Categories We Live By: The Construction of Sex, Gender, Race, and Other Social Categories

1/2019

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 1/2019

Numeron 1/2019 ajankohtaisessa pääkirjoituksessa Martina Reuter erittelee avoimen julkaisemisen ideaaleja ja toisaalta haasteita ja mahdollisuuksia nykytilanteessa, jossa Avoimen tieteen julkaisemisen kansallinen strategiaa on valmisteltu samalla kun neuvottelut kirjastojen ja isojen kustantamojen välillä ovat kariutuneet ja tutkijayhteisön pääsy tiedon äärelle on vaikeutunut.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Sonja Miettinen silloittaa feminististä hoivatutkimusta ja vammaistutkimusta kansalaisuuden käsitteen avulla. Empiirisen tapaustutkimusanalyysin keinoin Miettinen näyttää, kuinka vaikeimmin vammaisten hoivan tarvitsijoiden kansalaisuus jää vaille tunnustusta ja tukea, ja kuinka tämä samalla rapauttaa heidän omaishoitaja-äitiensä mahdollisuuksia toteuttaa kansalaisuuttaan. Artikkeli peräänkuuluttaa sellaista kansalaisuuden käsitettä, joka voisi sulkea sisäänsä hoivasuhteiden molemmat osapuolet.

Numeron toisessa artikkelissa Ilkka Pietilä, Hanna Ojala, Elisa Tiilikainen ja Marjaana Seppänen tarkastelevat miesten eläkeläisryhmän toimintaan osallistuvien käsityksiä sukupuolesta ja miestapaisen ryhmätoiminnan merkitystä miesten arjessa. Kirjoittajat näyttävät etnografian keinoin tuotetun aineiston pohjalta, kuinka yhteisössä pyritään häivyttämään yhteiskunnan valtarakenteisiin sidostuneet miesryhmien väliset hierarkiat. Näin tuotetaan miesten keskinäiselle homososiaalisuudelle perustavaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä tasa-arvoa.

Numeron lektiossa Asta Kihlman tarkastelee kolmen symbolismista ammentaneen taiteilijan, Beda Stjernschantzin, Sigrid af Foresellesin ja Ellen Thesleffin, taidetta tekijöiden ajattelun, kokemuksen ja mielikuvituksen sekä aikakauden valtadiskurssien kohtauspintana. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kiinnittyvien kysymysten sekä taiteilijoiden omien merkintöjen pohjalta taiteilijoiden teokset avautuvat tutkijalle identiteettipolitiikkana ja -pohdintana.

Kirja-arvioissa Ada Schwanck tarkastelee Sara Ahmedin Tunteiden kulttuuripolitiikan valossa ajankohtaista kotimaista keskustelua ”meistä” ja ”toisista”. Tuula Juvonen erittelee Carolin Emcken omaelämäkerrallista Halua, Hanna-Mari Ikonen Taru Anttosen ja Milla Kauppisen toimittamaa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) ja Salla Peltonen Anu Laukkasen, Sari Miettisen, Aino-Maija Elonheimon, Hanna Ojalan ja Tuija Saresman toimittamaa Feministisen pedagogiikan ABC:tä.

Numeron 1/2019 on kuvittanut kuvataiteilija Jouko Korkeasaari.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter: Selektiv öppenhet

ARTIKKELIT
Sonja Miettinen: Hoivan antajat, hoivan vastaanottajat ja kansalaisuus – vaikeimmin vammaisten aikuisten hoivan tarkastelua
Ilkka Pietilä, Hanna Ojala, Elisa Tiilikainen & Marjaana Seppänen: Horisontaalinen homososiaalisuus eläkeikäisten miesten yhteisössä

LEKTIO
Asta Kihlman: Kolme tutkielmaa sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT
Ada Schwanck: Sara Ahmed, Tunteiden kulttuuripolitiikka
Tuula Juvonen: Carolin Emcke, Halu
Hanna-Mari Ikonen: Taru Anttonen & Milla Kauppinen (toim.), Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Salla Peltonen: Anu Laukkanen, Sari Miettinen, Aino-Maija Elonheimo, Hanna Ojala & Tuija Saresma, Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille

4/2018

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 4/2018

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden 30-vuotisjuhlavuoden päättävässä numerossa 4/2018 esitellään ajankohtaista mies- ja poikatutkimusta niin artikkeleissa kuin kirja-arvioissakin ja muistellaan sekä lehden alkuaikoja että kahta viimeisintä vuosikymmentä. Lue lehden päätoimittaja Hannele Harjusen pääkirjoitus täältä!

Numeron ensimmäinen artikkeli, Tuija Koivusen ”Ei taivu eikä tanssi – naisliikunnanohjaajien käsityksiä miesten ryhmäliikunnasta” käsittelee miehiä ryhmäliikunnanharrastajina. Artikkelissaan Koivunen kysyy, miksei ryhmäliikunta ongelmitta sisälly miesten liikuntakulttuuriin, ja tunnistaa haastatteluaineistosta piirteitä, joiden avulla miehet harjoittavat sukupuolta ja heteroseksuaalisuutta.

Joonas Kekkosen artikkelissa ”Kunnia, vimma ja keinottomuus – poikien väkivaltapotentiaalin tilallinen säätely” tarkastellaan väkivaltapotentiaalia, jonka avulla pojat välttävät väkivallan uhriksi joutumista ja ylläpitävät sosiaalisesti hyväksyttävää miehuutta. Väkivaltapotentiaalia Kekkonen jäsentää kolmen eri tilan – kodin, koulun ja välitilojen – kautta määrittyvänä ilmiönä.

Juhlanumeron katsauksessa Mari-Anne Okkolin, Jenny Säilävaara, Hannele Harjunen ja Marita Husso luovat silmäyksen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden ja sen edeltäjän Naistutkimus–Kvinnoforskningin vuosikertoihin 1998–2017 hahmottaen kokonaiskuvaa siitä, mistä suomalainen sukupuolentutkimuksen kenttä on keskustellut ja miten. (Vuonna 2009 julkaistun, lehden ensimmäistä vuosikymmentä 1988–1997 käsittelevän katsauksen voi lukea täältä!)

Puheenvuorossaan lehden ensimmäinen päätoimittaja Liisa Rantalaiho muistelee lehden perustamista vuonna 1988, alkuaikojen haasteita ja lehden toimittamisen eroja silloin ja nyt. Rantalaiho kirjoittaa, että feminismin kriittinen ja vapauttava potentiaali on edelleen ja erityisesti näinä aikoina tutkijoille tarpeen.

Toisessa puheenvuorossa Tuija Parikka analysoi joukkohäirintää monimerkityksenä ilmiönä, joka ei ole redusoitavissa länsimaiseen väkivaltadiskurssiin subjekti–objekti-positioineen. Parikka kysyy, mitä väkivallan tekeminen naisisen ruumiin kautta merkitsee silloin, kun sitä ei voi suoraviivaisesti johtaa universaaliksi ymmärretystä länsimaisesta miehisyydestä tai kolonialisoivasta, toiseutta tuottavasta diskurssista käsin.

Numerossa julkaistaan myös kaksi lektiota. Niistä ensimmäisessä Sanna Karhu tarkastelee Judith Butlerin Gender Trouble -teoksen jälkeistä tuotantoa, erityisesti livable lives -käsitettä: keiden elämä katsotaan kukoistuksen arvoiseksi ja keiden elämää voidaan laiminlyödä – jopa kuolemaan asti. Toisessa lektiossa Kaiju Harinen tarkastelee länsiafrikkalaisia ranskankielisiä naiskirjailijoita, jotka horjuttavat ranskalaisen kirjallisuusinstituution raja-aitoja tekemällä syrjintää näkyväksi omissa teoksissaan.

Kirja-arvioissa Timo Aho erittelee Poikatutkimus-kirjan ansioita ja Tiina Sihto Tyttöenergialla kasvaneet -väitöskirjaa sukupolvikokemuksena.

Numeron kuvituksesta vastaa kuvataiteilija, sarjakuvantekijä ja kuvittaja Emmi Nieminen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Hannele Harjunen: Sukupuolentutkimus–Genusforskning täytti vuosia!

ARTIKKELIT
Tuija Koivunen: Ei taivu eikä tanssi – naisliikunnanohjaajien käsityksiä miesten ryhmäliikunnasta
Joonas Kekkonen: Kunnia, vimma ja keinottomuus – poikien väkivaltapotentiaalin tilallinen säätely

KATSAUS
Mari-Anne Okkolin, Jenny Säilävaara, Hannele Harjunen & Marita Husso: ”Meillä on runsaasti sanottavaa” – Sukupuolentutkimus–Genusforskning: moniääninen, monialainen ja moninainen kohtaamisten paikka

PUHEENVUOROT
Liisa Rantalaiho Ensimmäisen päätoimittajan puheenvuoro Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehdelle
Tuija Parikka: Naisisen ruumiin ja väkivallan politisointi länsimaisessa mediassa

LEKTIOT
Sanna Karhu: Judith Butler’s Critique of Norms
Kaiju Harinen: Afrikkalainen hymy – intersektionaalisuus länsiafrikkalaisessa ranskankielisessä naiskirjallisuudessa

KIRJA-ARVIOT
Timo Aho: Antti Kivijärvi, Tuija Huuki & Harry Lunabba (toim.) Poikatutkimus
Tiina Sihto: Aino Tormulainen, Tyttöenergialla kasvaneet – postfeministisen populaarikulttuuri-ilmiön yhdessä muistellut merkitykset

3/2018

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2018
Suomalaisen feminismin historia

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 3/2018, teemanumero ”Suomalaisen feminismin historia”, on täynnä tymäkkää tietoa – sivujakin lehdessä on historialliset sata! Numeron vierailevat päätoimittajat ovat Heidi Kurvinen ja Arja Turunen, jotka pääkirjoituksessaan murtavat aaltoja ja hakevat uusia tulkintoja suomalaisen feminismin historialle.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Tiina Kinnunen tarkastelee suomalaista naisliikettä toisen maailmansodan aikana liikkeen lehdistön näkökulmasta pohtien, miten tasa-arvovaatimukset artikuloituivat sota-ajan erityisolosuhteissa. Artikkeli avaa uusia näköaloja vuosiin, joita on pidetty ”naisasialiikkeen hiljaisina vuosina”.

Yhteisartikkelissaan Heidi Kurvinen ja Arja Turunen tarkastelevat uudesta tulokulmasta feminismin toista aaltoa ja Yhdistys 9:ää, joka on tutkimuksessa usein sijoitettu feminismistä irralliseksi liikkeeksi. Yhdistyksen arkistoaineistoja ja 60-luvun lehtitekstejä tarkastelemalla he löytävät jatkuvuutta Yhdistys 9:n ja myöhemmän feministisen liikkeen välillä – ja myös naisasialiikkeiden yli satavuotisen historian kanssa.

Kolmannessa artikkelissa Arja Turunen tarkastelee suomalaisten feministien kokemuksia ja näkemyksiä taistolaisuudesta. Haastatteluaineiston pohjalta vahvistuu käsitys feminisitisestä liikkeestä uudenlaisen vapaamman ja yksilölähtöisen toinmintakulttuurin edustajana, joka houkutti myös niitä naisia, joita yhteiskunnallinen toiminta ei ollut aiemmin kiinnostanut.

Numeron katsausartikkelissa Marianne Liljeström tutkailee suomalaisen sukupuolentutkimuksen institutionalisointia ja tieteenalakohtaista luonnetta. Institutionalisoituminen ja tieteenalamuodostus osoittautuvat samanaikaisiksi ja yhteenkuuluviksi tapahtumiksi ja sukupuolentutkimus tieteenalana sekä tieteidenväliseksi että tieteenaloja ylittäväksi teoriaksi ja käytännöksi, jolla on edessään myös tulevaisuus.

Puheenvuoro-osiossa Merle Weßel tarkastelee feminismin ja eugeniikan suhdetta maailmansotien välisenä aikana ja osoittaa, että eugeniikka antoi aikansa feministeille mahdollisuuden keskustella aiemmin yksityisinä pidetyistä naisten asioista julkisesti. Hannah Yoken ja Nina Nyman puolestaan jatkavat puheenvuoroissaan edelleen ajankohtaista #metoo-keskustelua. Yoken pohtii teemaan liittyen feminismin historian jatkuvuuksia ja aktivistisukupolvien eroja, Nyman taas feministisen aktivismin tutkimiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Numeron kirja-arvioissa Martina Reuter tarkastelee Edvard Westermarckin käsitystä eugeenisista avioliittoesteistä, sen yhteensopivuutta hänen väitetyn liberaalin arvomaailmansa kanssa ja nostaa esiin myös sen, kuinka Helena Westermarckin käsitykset erosivat veljensä näkemyksistä. Anna Rajavuori puolestaan arvioi tuoreen väitöksen naisvankien elämästä ja kuolemasta Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918.

Numeron on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvantekijä Aiju Salminen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Aallonmurtajat – suomalaisen feminismin historian uudet tulkinnat (pdf)

ARTIKKELIT
Tiina Kinnunen: Naisetko vain aputyöläisiä? Naisliikkeen lehdistön välittämä kuva vuosien 1939–1944 tasa-arvopyrkimyksistä
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Toinen aalto uudelleen tarkasteltuna. Yhdistys 9:n rooli suomalaisen feminismin historiassa
Arja Turunen: Kapinaa ja ahtaita raameja. Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista

KATSAUSARTIKKELI
Marianne Liljeström: Institutionalisoitu sukupuolentutkimus: tieteenalan luonteesta ja visioista

PUHEENVUOROT
Merle Weßel: Feminismi ja positiivinen eugeniikka Pohjoismaissa maailmansotien välisenä aikana
Hannah Yoken: Feminist Pasts & Present Memories. #MeToo from an Oral History Perspective
Nina Nyman: Att arkivera feministisk aktivism

LEKTIO
Eeva Kotioja: Uskalluksen anatomia. Sukupiiri naisasianaisen sosiaalisen pääoman lähteenä

KIRJA-ARVIOT
Martina Reuter: Niina Timosaari, Edvard Westermarck – totuuden etsijä sekä Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910
Anna Rajavuori: Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918

2/2018

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2018

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2018 on 80-sivuinen lukupaketti täynnä tuoretta sukupuolentutkimusta. Pääkirjoituksessa lehden toinen päätoimittaja Martina Reuter johdattelee lukijan 1600- ja 1700-luvun filosofinaisten maailmaan ja kutsuu katsomaan paitsi tulevaisuutta myös menneisyyttä intersektionaalisesti ja monitieteisesti.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Suvi Kouri pohtii, millaisia sukupuolen tekemisen tapoja upseerinaiset ovat Suomen Puolustusvoimissa omaksuneet sopeutuakseen sotilasyhteisöön, ja löytää mahdollisuuksia toteuttaa sotiluuksia myös uusilla tavoilla. Toisessa artikkelissa Riikka Homanen tarkastelee, miten hetero- ja parisuhdenormatiivista sukulaisuutta ylläpidetään ja puretaan hedelmöityshoitojen käytännöissä, erityisesti itsellisten naisten ja naisparien tapauksessa.

Numeron ensimmäinen puheenvuoro on yhteenveto akshay khannan, Aino-Kaisa Koistisen, Katariina Kyrölän ja Tuija Saresman Sukupuolentutkimuksen päivillä 2017 käymästä paneelikeskustelusta. Siinä he pureutuvat feminismin tulevaisuuksiin, utopioihin ja dystopioihin. Toisessa puheenvuorossa Raisa Jurva jatkaa Veronika Honkasalon numerossa 1/2018 virittämää keskustelua #metoo-kampanjasta. Jurva erittelee, kuinka sukupuolistunutta valtaa tullaan keskustelussa ylläpitäneeksi muutospyrkimyksistä huolimatta.

Lektioissa Anna Kavoura käsittelee naisjudokien (tai judokanaisten) identiteettineuvotteluja Kreikassa ja Suomessa löytäen niistä eroja ja yhtäläisyyksiä. Sandra Wallenius-Korkalo puolestaan paikallistaa populaarikulttuurin lestadiolaisuudesta kohtaamisen paikkoja lestadiolaisen yhteisön ja muun yhteiskunnan välillä sekä mahdollisuuden löytää jaettua ja samankaltaisuutta – eroista huolimatta.

Kirja-arvioiden kirjoittajat Jaana Kuusipalo, Satu Venäläinen, Lilli Aini Rokkonen ja Armi Mustosmäki arvioivat uutuuskirjoja perussuomalaisista ja populismista, sukupuolesta ja väkivallasta, perheestä ja tunteista ja sekä äitiyden katumuksesta.

Numeron arvolle sopivan kuvituksen on laatinut Jenny Eräsaari.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter: Elisabethin perintö (pdf)

ARTIKKELIT
Suvi Kouri: Upseerinaisten sukupuolen tekemisen tavat
Riikka Homanen: Hetero- ja parisuhdenormatiivisuuden kyseenalaistuminen sukulaisuudessa? Sukusolujen luovuttajien ja tarkoitettujen vanhempien yhteensovittaminen yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla

PUHEENVUOROT
Tuija Saresma, Katariina Kyrölä, Aino-Kaisa Koistinen & akshay khanna: The Multiple Futures of Feminism. Bad Feelings, the Potential of Story-Telling, and Unruly Politics (pdf)
Raisa Jurva: Sukupuolisopuilua vai sietämistä? Muutoksen affektiivinen politiikka seksuaalisessa häirinnässä

LEKTIOT
Anna Kavoura: The identity negoatiation of female judo athletes in Greece and Finland
Sanda Wallenius-Korkalo: Populaarikulttuurin lestadiolaisuus kutsuu kohtaamisiin

KIRJA-ARVIOT
Jaana Kuusipalo: Emilia Palonen & Tuija Saresma (toim.) Jätkät & jytkyt. Perussuomalaiset ja populismin retoriikka
Satu Venäläinen: Sanna Karkulehto & Leena-Maija Rossi (toim.) Sukupuoli ja väkivalta – Lukemisen etiikkaa ja politiikkaa sekä Johanna Niemi, Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia (toim.) Sukupuolistunut väkivalta – Oikeudellinen ja sosiaalinen ongelma
Lilli Aini Rokkonen: Petteri Eerola & Henna Pirskainen (toim.) Perhe ja tunteet
Armi Mustosmäki: Orna Donath, Regretting Motherhood: A Study

1/2018

 

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 1/2018

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 1/2018 aloittaa Jyväskylän-toimituksen kaksivuotiskauden 2018–2019. Numero jatkaa luontevasti Jyväskylässä 23.–25.11.2017 järjestettyjen Sukupuolentutkimuksen päivien (Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden) yhteydessä alkanutta työtä valtakunnallisen sukupuolentutkimuksen hyväksi. Lehden päätoimittajat kaudella 2018–2019 ovat Martina Reuter ja Hannele Harjunen, kirja-arviotoimittajina toimivat Annukka Lahti ja Laura Mankki ja toimitussihteerinä Minna Nerg.

Numeron 1/2018 artikkeli, Riikka Ylitalon ”Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa”, tarkastelee Oksasen ja Mikkolan runoutta, joka ottaa kantaa muun muassa naisten taloudelliseen tilanteeseen, kotirouvien kokemiin tyhjyyden tunteisiin, aborttikysymykseen sekä naisten kapinointimahdollisuuksiin. Artikkelissaan Ylitalo tutkii niitä runouden keinoja, joiden voi vaikuttaa oletettuihin lukijoihin, ja kysyy, mikä tekee näistä runoista affektiivisia, tunteita herättäviä tekstejä.

Suomi100-juhlavuotta tarkastelevassa puheenvuorossa Ann-Catrin Östman pohtii sukupuolenhistorian näkökulmasta, miten sanomalehdissä ja kaunokirjallisuudessa kiinnitettiin huomiota Suomen kehitysvaiheisiin. Toisessa puheenvuorossa Veronika Honkasalo tarkastelee kriittisesti #metoo-kampanjaa, tai erityisesti sitä, mitä jää kampanjan ulkopuolelle.

Numeron kolme lektiota ovat osoitus sukupuolentutkimuksen elinvoimasta eri oppiaineissa: Mitra Härkönen tutkii väitöskirjassaan tiibetiläisnunnien toimijuutta intersektionaalisuuden ja vallan ulottuvuuksien näkökulmasta, Enni Mikkonen naisten aseman rakentumista perinteiden ja muutoksen risteyskohdassa nepalilaisissa maalaisyhteisössä ja Satu Venäläinen naisia väkivallantekijöinä sosiaalis-konstruktionistista näkökulmaa ja affektitutkimuksen käsitteitä hyödyntäen.

Numeron kaksi kirja-arviota tarjoilevat erojen politiikkaa antroposeenin aikana ja sinkkunaisia ajan armoilla.

Numeron ilahduttavasta kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter & Hannele Harjunen: Sukupuolentutkimus–Genusforskning siirtyy Jyväskylään (pdf)

ARTIKKELI
Riikka Ylitalo: Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa

PUHEENVUOROT
Ann-Catrin Östman: Historia i rörelse – nedslag i jubileumsårets minneskulturer
Veronika Honkasalo: Mitä jää #metoo-kampanjan varjoon? (pdf)

LEKTIOT
Mitra Härkönen: Intersektionaalinen tutkimus valottaa tiibetiläisnunnien elämää
Enni Mikkonen: Naisten aseman muutos nepalilaisissa maalaisyhteisöissä ja sen eettinen tukeminen
Satu Venäläinen: Naiset ja väkivalta: kaksi tulokulmaa ja moninaisia merkityksiä

KIRJA-ARVIOT
Aino-Kaisa Koistinen: Richard Grusin (toim.): Anthropocene Feminism
Tiina Sihto: Kinneret Ladah: A Table for One: A Critical Reading of Singlehood, Gender and Time

4/2017: Liikunta, kehollisuus ja itsestä huolehtiminen

Mustan feministiajattelija ja runoilija Audre Lorden (A Burst of Light. Essays, 1988) mukaan ”itsestäni huolehtiminen ei ole itsekeskeisyyttä vaan itsesäilytystä, mikä puolestaan on poliittista sodankäyntiä.” Lorden rakastettu  sitaatti kuvaa sitä, miten tärkeää on huolehtia itsestä silloin, kun  yhteiskunnan suojaverkot eivät ota vastaan. Nykykulttuurissa  sorrettujen radikaali itsestä huolehtimisen politiikka on kuitenkin  latistettu kaikkia koskevaksi itsestä huolehtimisen vaatimukseksi ja oman kehon rakastamisen eetokseksi, jossa yksilö kantaa vastuun paitsi mahdollisesti normeista poikkeavasta tai sairastuvasta kehosta, myös omaan kehoon kohdistusta tunteista sekä kehon toimivuudesta ja tuottavuudesta.

Itsestä huolehtimisen ja oman kehon rakastamisen toisiinsa nivoutuvia, sukupuolittuvia vaatimuksia ja diskursseja tarkastelevat tässä numerossa Kaisa-Riitta Aho ja Henri Hyvönen. Aho tutkii artikkelissaan naisille suunnatun Fit-kuntoilulehden tapoja puhua oman kehon rakastamisesta, siitä huolehtimisesta ja sen kelpaavuudesta postfeministisen kulttuurin kehyksessä. Hyvönen puolestaan kysyy artikkelissaan, mitä maskuliinisuusoletusten osittainen muutos, johon sisältyy myös sukupuolen ilmaisun vapautumista, merkitsee nuorten miesten kannalta. Hyvönen perääkin tulevaisuutta, jossa miesten itsestä huolehtiminen ymmärrettäisiin myös jatkuvan tuottavuuden vastuun vähentämisenä. Kuten Aho, käsittelee myös Anni Rannikko artikkelissaan liikkuvaa ruumiillisuutta. Monipaikkaisessa etnografisessa tutkimuksessaan Rannikko tarkastelee vaihtoehtourheilulajien, roller derbyn ja skeittauksen, sisäisiä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä hierarkioita ja normeja, jotka jäävät helposti piiloon silloin, kun lajiyhteisöjen oletusperiaatteina ovat yhdenvertaisuus ja vaihtoehtoisuus.

Numero sisältää lisäksi kaksi puheenvuoroa, joissa käydään ajankohtaista sukupuolentutkimuksellista keskustelua. Annamari Vänskä pohtii yhtä sukupuolentutkimuksen suosituimmista käsitteistä, performatiivisuutta, ja kuinka erityisesti vaatteet ja muoti toimivat sukupuolen performatiivina. Noora Kotilainen miettii puolestaan Sara Ahmedin (2017) Living a Feminist Life -kirjasta inspiroituneena yhteyksiä feministisen ja eläinoikeustietoisen ilonpilaajuuden välillä. Lisäksi numerossa on kolme kirja-arviota ja hienosta kuvituksesta vastaa Minnamaria Nurmi.

Turun toimitus kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat tehneet yhteistyötä kanssamme viimeisten kahden vuoden aikana ja olleet osa lehden ympärillä elävää feminististä yhteisöä. Seuraavaksi lehti siirtyy Jyväskylän yliopistoon, jonne toivotamme paljon onnea!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Itsestä huolehtiminen, kehollinen itsemääräämisoikeus ja feministinen kampanjointi (pdf)

ARTIKKELIT
Anni Rannikko: Lesbohuispausta ja skeittityttöystävyyttä. Liikuntakulttuurin vaihtoehtoiset sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset
Kaisa-Riitta Aho: Postfeministinen kehopositiivisuus Fit-kuntoilulehdessä
ja kuntosaliliikunnan arjessa
Henri Hyvönen: Itsestä huolehtiminen nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä sanomalehtiteksteissä

PUHEENVUOROT
Annamari Vänskä: Näin muotoillaan sukupuolia. Performatiivisuuden teoriasta ja muodintutkimuksesta
Noora Kotilainen: Feministinen ja eläinoikeustietoinen ilonpilaajuus elämänasenteena ja akateemisena riskinä (pdf)

KIRJA-ARVIOT:
Mona Mannevuo: Eva Cherniavsky: Neocitizenship: Political Culture after Democracy
Päivi Korvajärvi: Ulrika Dahl, Marianne Liljeström & Ulla Manns: The Geopolitics of Nordic and Russian Gender Research 1975–2005
Suvi Keskinen: Gloria Wekker: White Innocence. Paradoxes of Colonialism and Race

---

3/2017: Tyttötutkimus

Monitieteinen tyttötutkimus on kiinnostunut tutkimaan tyttöjä ja tyttöyttä moniäänisesti. Viime vuosina erityisesti humanistisessa ja sosiologis-yhteiskunnallisessa tyttötutkimuksessa on keskusteltu tytöistä ja tyttöydestä suhteessa sosiaaliseen muutokseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, feminismiin, postfeminismiin sekä seksuaalisuuteen ja seksualisoimiseen. Tyttötutkimuksen teoreettisessa ja metodologisessa kentässä tytön, tyttöyden ja sukupuolen käsitteet mielletään liikkeessä olevina, performatiivisina, historiallisina ja neuvoteltavina, mutta silti yhteenkietoutuneina materiaalisen todellisuuden kanssa.

Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kantaviksi teemoiksi valikoituivat tyttöruumiillisuus sekä tieteen ja taiteen välinen vuoropuhelu. Teemanumeron tekstit keskittyvät kukin osaltaan kriittisesti tarkastelemaan, kuinka yhteiskunnan rakenteet muuntuvat tyttöruumiillisuutta tuottaviksi ja muokkaaviksi, valtaan sitoutuviksi teoiksi. Teksteissä pohditaan myös, millä tavoin tyttötutkimuksen kautta voi pureutua kysymyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja liikkuvuudesta.

Teemanumeron avaa Mari Käyhkön artikkeli, joka seuraa suomalaisen tyttötutkimuksen sosiologista perinnettä ja samalla haastaa sen painottumista kaupunkilaistyttöyteen ja urbaaneihin tyttökulttuureihin. Artikkeli tarkastelee yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja heidän kokemuksiaan elämästä syrjäseuduilla. Riikka Lauttamus ja Sanna Karkulehto käsittelevät artikkelissaan sukupuolijärjestystä murtavaa vahvaa tyttöyttä Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade (2012) -teoksissa. Leena-Maija Rossi taas analysoi artikkelissaan Gilmoren tytöt -televisiosarjan jatko-osaa A Year in Life (2016). Tarkastelun keskiöön nousevat lisääntyminen, vakiintuneen heteroparisuhteen solmiminen sekä luokan ja työn vakiintumisen ja vakiintumattomuuden välinen ristiveto sarjan päähenkilöiden elämässä.

Teemanumeron puheenvuoroteksteissä pureudutaan digitaalisen ja materiaalisen sekä tieteen ja taiteen välisiin neuvotteluihin. Karoliina Sjö käsittelee puheenvuorossaan Kirsti Teräsvuoren 1910-luvulta 1980-luvulle kirjoittamia päiväkirjoja, naisten ja tyttöjen kirjoittamisen historian sekä omaelämäkerrallisuuden ja itsensä kertomisen näkökulmista, yhdistäen spoken word -runouden historiantutkimukseen. Kia Andellin puheenvuorotekstissä tarkastellaan, kuinka tytöt tuottavat aktiivisesti sukupuolitetun ruumiin esittämisen normeja Hey Girls Did You Know (HGDYK) -internetmeemien välityksellä. Lisäksi teemanumerossa on kolme kirja-arviota.

Numeron tekemiseen ovat osallistuneet niin tutkijat kuin sarjakuvataiteilijat. Tieteen ja taiteen vuoropuhelu näkyy erityisesti Myry Voipion suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitystä käsittelevässä lektiossa. Voipio avaa tekstin ja piirtämiensä (tyttö)kuvien kautta aikaikkunoita tyttökirjallisuuteen, lajin piirteisiin sekä teosten tyttöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa. Numeron muita taiteilijoita ovat Pii Anttonen, Aiju Salminen, Anna Vuorinen ja Katja Tukiainen. Tyttötutkimuksen teemanumeron tieteellinen, taiteellinen, kaunokirjallinen ja näiden rajapinnoilla liikkuva sisältö kaikkinensa etsii vastauksia kysymykseen: mitä kaikkea on olla tyttö?

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Heta Mulari Nuorisotutkimusverkostosta ja FT, tutkija, Myry Voipio.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heta Mulari & Myry Voipio: Tyttöruumiillisuuden askelia ja menetelmällisiä kokeiluja (pdf)

ARTIKKELIT
Mari Käyhkö: ”Vähän niinku metän keskellä ja silleen.” Syrjäseutu, yläkouluikäiset tytöt ja tutuksi eletty paikka
Riikka Lauttamus & Sanna Karkulehto: Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Leena-Maija Rossi: Ikuiset tytöt? Tytöttämisestä, joustavuudesta ja uhmakkuudesta Gilmoren tyttöjen jatko-osassa A Year in the Life

PUHEENVUOROT
Karoliina Sjö: Tyttöydestä ja itsensä kertomisesta. Menneen päiväkirja-aineiston äärellä tieteen ja taiteen keinoin
Kia Andell: Hey Girls Did You Know? Seksualisoidun tyttöruumiin neuvottelua internetmeemissä

LEKTIO
Myry Voipio: Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT:
Karla Malm: Claudia Mitchell & Carrie Rentschler (toim.) Girlhood and the Politics of Place.
Ann-Charlotte Palmgren: Hannele Harjunen: Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body.
Anna Elomäki &
Hanna Ylöstalo: Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen & Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

---

2/2017: Luontokulttuurit

Ihmisen yhteydet toisiin lajeihin ja elinympäristöönsä ovat viime aikoina nousseet yhä voimakkaammin esille feministisessä tutkimuksessa. Lähtökohta on tällöin, että puhuttaessa eroista ja eriarvoisuuksista on puhuttava myös muista kuin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä hierarkkisista suhteista. Luontokulttuurien tutkimuksessa ihminen on laji muiden joukossa – elinympäristönsä ja ei-inhimillisten toisten kanssa kasvava ja muuttuva.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2017 esittelee uutta feminististä luontokulttuurien tutkimusta Suomessa. Luontokulttuurien käsite kiinnittää huomion materiaalis-semioottisiin ontologioihin, joissa luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Luontokulttuureilla on juuria feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sekä ekofeminismissä eli lähestymistavassa, jossa sukupuolitettu sorto ja ei-inhimillisen luonnon hyväksikäyttö nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.

Ihmisen, kumppanuuslajien ja ympäristön yhteyksien laajuuden ja syvyyden tunnistaminen ei ole ollut länsimaisen ajattelun tai toiminnan vahvoja puolia. Ilmaston lämpenemisen, kuudennen sukupuuttoaallon sekä muiden peruuttamattomien ympäristömuutosten maailmassa on kuitenkin ilmeistä, ettei ihminen ole yksi, riippumaton subjekti vaan elää ja hengittää yhdessä toisten kanssa.

Teemanumero sisältää viisi artikkelia, ja niiden myötä sen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaaminen ja yhteismuotoutuminen. Kirjallisuudentutkija Päivi Koponen käsittelee naiseläimen toimijuutta ja naiskertojan muodonmuutosta emakoksi Marie Darrieussecqin dystooppisessa romaanissa Sikatotta (Truismes, 1996). Elli Lehikoinen, myös kirjallisuudentutkija, pohtii ihmisen lajiuteen havahtumista suomalaisessa lisääntymistä käsittelevässä kirjallisuudessa. Pieta Hyvärisen artikkelissa ei-inhimilliset toimijat ovat lähinnä kasveja, erityisesti rikkakasveja, sekä kasvien seassa liikkuvia selkärangattomia kuten kastematoja. Taija Kaarlenkasken artikkeli analysoi sukupuolittuneen lypsykarjatyön, lypsykoneteknologian ja lehmän keskinäistä muotoutumista historiallisesta näkökulmasta, ja Kirsi Laurén ja Noora Schuurman kirjoittavat lemmikkieläinten toimijuudesta kuolemaa koskevissa kertomuksissa.

Lisäksi numero sisältää kaksi kirja-arviota sekä Raija Sollamon perustelupuheen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 artikkelipalkinnosta.

Teemanumeron ovat toimittaneet Pieta Hyvärinen ja Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta yhdessä lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kanssa. Numeron kuvituksesta vastaa helsinkiläinen Maija Repo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Pieta Hyvärinen, Sari Irni, Katariina Kyrölä & Marja Vehviläinen:
Luontokulttuurit feministisessä tutkimuksessa (pdf)

ARTIKKELIT
Päivi Koponen: Naiseläimen toimijuus Marie Darrieussecqin
romaanissa Sikatotta
Elli Lehikoinen: ”Olen nisäkäs. Tuotan maitoa.” Ihmisen lajius ja lisääntymisprosessi 2000-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa
Pieta Hyvärinen: Ruoantuotannon ristiriitoja rikkaruohonjuuritasolla. Kitkeminen työnä, tiedontuotantona ja tulevaisuuksien tekemisenä
Taija Kaarenkaski: Lypsäjät, lehmät ja lypsykoneet. Lypsykarjanhoidon teknologisoituminen ja sukupuolittunut työnjako 1800-luvun lopulta 1950-luvulle
Kirsi Laurén & Nora Schuurman: Viimeinen katse ja kuonon hipaisu. Lemmikkieläimen toimijuus kuolemaa koskevissa kertomuksissa

ARTIKKELIPALKINTO
Raija Sollamo: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2016

KIRJA-ARVIOT
Anna Rastas: Patricia Hill Collins & Sirma Bilge: Intersectionality
Lea Rojola: Donna J. Haraway: Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene (pdf)

---

1/2017: Transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2017 ensimmäinen numero pureutuu transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin. Numero tuo esille niin kotimaista kuin ulkomaistakin alan tutkimusta ja pyrkii siten osaltaan vakiinnuttamaan vielä suhteellisen nuorta tutkimusalaa.

Suomalainen julkinen keskustelu sukupuolen moninaisuudesta on suurimmaksi osaksi keskittynyt lääketieteen ja osittain myös lainsäädännön konteksteihin: eniten puhuttavat translain uudistus ja intersukupuolisten lasten hoitokäytännöt.

Tämänhetkisessä, vuonna 2003 voimaan astuneessa translaissa juridisen sukupuolen vahvistamisen ehdoiksi on asetettu täysi-ikäisyys, kansalaisuus tai vakituinen asuinpaikka Suomessa, naimattomuusvaatimus sekä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus. Lakia ovat arvostelleet niin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kuin Yhdistyneiden Kansakuntien edustajatkin. Transaktivistit ovat huomauttaneet, että juridisen sukupuolen sääntelyn lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös hoitojärjestelmän ongelmiin.

Intersukupuolisuus on pitkään ollut vielä transsukupuolisuuttakin vaietumpi ilmiö. Suomessa julkinen keskustelu intersukupuolisuudesta on alkanut vasta 2010-luvun aikana, kun yhä useammat nuoret ja aikuiset intersukupuoliset ihmiset ovat alkaneet tiedostaa kohtaamansa vääryydet ja halunneet tuoda kokemuksensa julki. Merkittävimpänä kritiikin kohteena ovat olleet sukuelinten ulkonäköä muokkaavat kirurgiset operaatiot, joihin viitataan intersukupuolisten sukuelinten silpomisena (intersex genital mutilation, IGM).

Transtutkimus ja intersukupuolisuuden tutkimus on monitieteinen ja kriittinen tutkimusala, joka osallistuu monipuolisesti ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun trans- ja intersukupuolisten oikeuksista ja mahdollisuuksista. Muiden kriittisten tutkimusalojen tavoin transtutkimuksen kriittisyys kohdistuu lähtökohtaisesti myös sen itsensä piirissä muodostuviin oletuksiin ja käytäntöihin. Tutkimus kehittyy tiiviissä yhteydessä aktivismiin ja taiteeseen, joilla on merkittävä rooli sekä alan sisäisessä että sen ulkopuolelle kohdistuvassa kritiikissä.

Numeron kolme vertaisarvioitua artikkelia lähestyvät teemaa eri näkökulmista ja erilaisten aineistojen kautta. Roosa Torisevan artikkeli tarttuu intersukupuolisuuden lääketieteellisiin ymmärryksiin cripteoreettisen eli kriittisen vammaistutkimuksen tutkimusotteen avulla. Toriseva analysoi suomalaisten intersukupuolisten lasten hoidosta vastaavien lääkärien näkemyksiä, jotka pitkälti määrittävät intersukupuolisten lasten hoitoa Käypä hoito -suositusten puuttuessa.

Alexis Ranckenin artikkeli tarkastelee sosio-onomastiikkaa, eli nimiin liittyvien sosiaalisten merkitysten ja valtasuhteiden tutkimusta, transinklusiivisuuden näkökulmasta. Artikkeli havainnollistaa empiirisen aineiston avulla, kuinka Suomen ja Ruotsin sukupuolittuneet etunimikäytännöt ja niitä koskeva lainsäädäntö vaikuttavat monin eri tavoin sukupuoleltaan ei-normatiivisten ihmisten kokemuksiin omasta nimestään ja sen käytöstä.

Emmi Vähäpassin artikkeli käsittelee vammaistutkimuksen ja transtutkimuksen yhteyksiä sekä tapoja, joilla vammaistutkimuksen alalla tehdyt teoretisoinnit voivat hyödyttää ja edistää transpolitiikkaa ja -teoriaa. Erityisesti Vähäpassi pohtii vammaisuuden sosiaalisen mallin ja sen jälkeen kehiteltyjen ruumiillisuuden, kivun ja hoidontarpeen huomioivien mallien – kuten Alison Kaferin poliittis-relationaalisen mallin – tuomia mahdollisuuksia transtutkimukselle.

Numerossa julkaistaan myös neljä puheenvuorotekstiä, joista ensimmäisessä Lotta Kähkönen ja Joy Ladin käyvät dialogia transpoetiikan käsitteestä. Varpu Alasuutari tuo puheenvuorossaan hyvän elämän, elämänkulun ja queerin ajan teemoja transtutkimuksen, leskeyden tutkimuksen ja ikääntymisen tutkimuksen kentille. Jukka Lehtonen taas tarkastelee metodologisessa puheenvuorossaan niitä haasteita, jotka liittyvät intersukupuolisten koulu- ja työelämäkokemusten tutkimukseen. Teeman ulkopuolisena puheenvuorona numerossa julkaistaan myös Satu Venäläisen kommenttiteksti, joka on saanut inspiraationsa Sukupuolentutkimus-lehden uusmaterialistisia feminismejä käsitelleestä teemanumerosta 3/2016.

Teemanumeron ovat toimittaneet Turun yliopiston Science, Embodiment and Transformation -tutkimusryhmään kuuluvat väitöskirjantekijät, Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva ja Emmi Vähäpassi,  lehden vastaavan päätoimittajan, Sari Irnin, ohjauksessa. Numeron kuvituksesta vastaa tamperelainen Jiipu Uusitalo.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Varpu Alasuutari, Sade Kondelin, Luca Tainio, Roosa Toriseva & Emmi Vähäpassi:
Transtutkimuksen ja intersukupuolisuuden tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä (pdf)

ARTIKKELIT
Roosa Toriseva: Intersukupuolisuus suomalaisten lääkäreiden käytännöissä ja puheessa
Alexis Rancken: Namn bortom normerna. Förhållandet mellan förnamn och icke-normenliga könsidentiteter
Emmi Vähäpassi: Transsukupuolisuuden poliittis-relationaalinen malli

PUHEENVUOROT
Lotta Kähkönen & Joy Ladin: Experience, Embodiment, and Poetics. A Dialogue on Trans Poetics
Jukka Lehtonen: Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa
Varpu Alasuutari: Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu. Normatiivisuuden karisma, menetys ja muutos (pdf)
Satu Venäläinen: Affektiivisuus ja diskursiivisuus. Identiteettityötä ja kevytkenkäisyyttä eri suuntausten rajapinnoilla

KIRJA-ARVIOT
Leena-Maija Rossi: Katariina Kyrölä: The Weight of Images: Affect, Body Image, and Fat in the Media.
Touko Vaahtera Alison Kafer: Feminist, Queer, Crip.
Mari Lindman: Kristiina Rolin, Olli-Pekka Moisio, Martina Reuter & Miira Tuominen (toim.) Sukupuoli ja filosofia.

---

4/2016

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan myötäilemisen ja vastarinnan mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Henri Hyvönen tarkastelee artikkelissaan syömishäiriöön sairastuneiden miesten kokemuksia, ruumiillisuutta ja ymmärrystä omasta itsestä suhteessa maskuliinisuuden normeihin. Näin Hyvösen tutkimus tuo uuden näkökulman myös feministisiin syömishäiriötutkimuksiin, jotka ovat usein keskittyneet naisiin ja feminiinisyyteen. Hyvönen pohtii, miten syömishäiriöksi ymmärretty toiminta voi mieheksi identifioituvilla henkilöillä yhtäältä myötäillä hegemonisen maskuliinisuuden vaatimuksia vahvuudesta ja urheilullisesta ulkonäöstä. Toisaalta se voi myös olla tapa kyseenalaistaa hegemonisen maskuliinisuuden tavoiteltavuus ja hakea toisenlaisia tapoja elää sukupuolittuneessa ruumiissa.

Anu Isotalo käsittelee artikkelissaan somalialaistaustaisten naisten kokemuksia rasismista kaupunkitilassa ja pohtii naisten mahdollisuuksia vastarintaan. Isotalon mukaan voidaan puhua tilallisesta valkoisuusnormista eli sukupuolittuneesta, epävirallisesta sosiotilallisesta kontrollista, joka rajoittaa rodullistettujen – tässä tapauksessa naisten – kaupunkitilassa liikkumista. Yksi keskeinen huomio Isotalon artikkelissa koskee sivusta seuranneiden valkoisten kanssaihmisten suhtautumista: yhdessäkään hänen tutkimuksessaan esille tulleessa tapauksessa paikalla olleet eivät puuttuneet näkemäänsä rasismiin.

Numeron kaksi lektiota ovat syksyn 2016 väitöstilaisuuksista. Elina Ikävalkon väitös käsittelee oppilaitosten tasa-arvotyötä ja Paula Koskinen Sandbergin palkkojen sukupuolittumisen politiikkaa. Vuosittain jaettava Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto myönnettiin 2016 Kaisa-Riitta Aholle tutkielmasta “Lihas on laiska kaveri. Tarkasteluja Fit-lehden kehollisuusparadigmasta”. Lehdestä löytyy valinnan tehneen professori Päivi Lappalaisen perustelulausunto.

Numeron upeasta kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Johanna Naukkarinen.

∞

Lehden toimitus haluaa kiittää kaikkia lehteen kirjoittaneita ja lehden toimituskuntalaisia lämpimästi työstänne ja onnistuneesta yhteistyöstä kanssamme Turun toimituskunnan ensimmäisenä vuonna. Haluamme myös kiittää nimettöminä säilyviä refereitä arvokkaasta panoksestanne, jota ilman lehteä ei olisi olemassa.

Vuonna 2017 lehdessä ilmestyy kolme teemanumeroa: vuoden ensimmäinen numero käsittelee trans- ja intersukupuolisuuden tutkimusta, toinen numero luontokulttuureja ja kolmas numero tyttötutkimusta. Teemanumeroissakin voidaan julkaista teemojen ulkopuolisia artikkeleja ja muita tekstejä, mikäli niiden sivuilla on tilaa, ja vuoden 2017 viimeinen numero on avoin kaikille aiheille. Haluamme siis kannustaa tarjoamaan lehteen monenlaisia ja monipuolisia sukupuolentutkimuksellisia ja feministisiä tekstejä jatkossakin!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: EI (pdf)

ARTIKKELIT
Anu Isotalo: Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta
Henri Hyvönen: Syömisen ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa

PALKINTO
Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto 2016 (pdf)

LEKTIOT
Elina Ikävalo: Oppaisiin sidottu ja kokoushuoneisiin suljettu tasa-arvotyö? (pdf)
Paula Koskinen Sandberg: Palkkojen sukupuolittunut politiikka

KIRJA-ARVIOT
Salla Tuori: Marita Husso & Risto Heiskala (toim.): Sukupuolikysymys.
Jenny Jarlsdotter Wikström: Kristina Malmio & Mia Österlund (red.): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm.
Sara Nyman: Ulrika Dahl: Skamgrepp

---

3/2016: Uusmaterialistiset feminismit

Numeron 03/2016 teemana on uusmaterialistiset feminismit. Teemanumero keskittyy tutkimusmetodologioihin ja feministisen tutkimuksen poliittisuuteen ja muutosvoimaisuuteen. Keskeisenä toimii kysymys siitä, miten tarttua sukupuolittuviin, rodullistettuihin, seksuaalisiin ja muihin valtasuhteisiin sekä taiteen, kulttuurin, luonnon, ympäristön, ihmisen ja ei-ihmisen suhteisiin tavoilla, jotka eivät jähmetä tarkastelun kohteita ennalta-arvattaviin kaavoihin vaan avaavat niitä yllättäviinkin suuntiin. Tavanomaista pidempi, lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kirjoittama johdanto luo katsauksen päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin materiaalisuuden näkökulmasta sekä uusmaterialistisista feminismeistä käytyihin keskusteluihin ja metodologisiin mahdollisuuksiin.

Tuija Huukin artikkeli tarkastelee alle kouluikäisten lasten sukupuolistuvaa pussaus- ja puserrusleikkiä affektiivisina sommitelmina. Feministinen uusmaterialistinen lähestymistapa konkretisoituu Huukin etnografisessa tutkimuksessa materiaalisten objektien, lasten kehollisen toiminnan, tilojen, tuntemusten sekä historian yhteen punoutumisessa ilman, että minkään yhden ulottuvuuden ajateltaisiin determinoivan muita.

Taru Leppäsen ja Milla Tiaisen artikkelissa pohditaan uusmaterialismin ja feministisen, taiteen- ja kulttuurintutkimuksellisen etnografian kohtauttamisen hyötyjä. Empiirisinä esimerkkeinä Leppäsellä ja Tiaisella ovat Leväooppera (2012), jossa laulajan hengitysilman hiilidioksidi ohjataan levätankkeihin, joissa kasvavista levistä valmistetaan esityksen aikana sushia, sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin musiikin tekemisen prosessi, jossa kyseenalaistuu oletus muusikon omasta äänen tuottamisesta ja kuulemisen välttämättömyydestä. Näiden esimerkkien avulla Leppänen ja Tiainen avaavat uusia ulottuvuuksia musikoinnin ymmärtämiseen materiaalisena, ajallis-tilallisena prosessina.

Numeron puheenvuorotekstit visioivat uusmaterialistisen ajattelu- ja tarttumistavan mahdollisuuksia ja sitä, millaisia valta-asetelmia sen avulla voitaisiin liikuttaa. Asta Kihlman ja Katve-Kaisa Kontturi pohtivat feministisen craftivismin eli käsityöaktivismin viimeaikaisia muotoja Australiassa ja Suomessa sekä sitä, mitä craftivismi ja uusmaterialistinen ajattelu tuovat toisistaan esiin. Toisena puheenvuorotekstinä on Mel Y. Chenin suomeksi käännetty haastattelu, joka julkaistiin alun perin vuonna 2015 TSQ: Transgender Studies Quarterly -lehdessä. Eva Haywardin tekemä haastattelu tuo esiin uusia, ehkä vasta tulossa tai nousemassa olevia yhteyksiä, suuntauksia ja termiehdotuksia, jotka haastavat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja ja hierarkioita muun muassa transruumiillisuuksia pohtimalla.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Jessica Koivistonen, jonka kollaasit jatkavat sen kuvittelua, kuinka ihmisten ja muiden eläinten ruumiillisuudet sukupuolittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa ja erilaisiin ympäristöihin.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Feministiset sommitelmat, uusmaterialistiset politiikat ja äärimmäisyyksien materiat (pdf)

ARTIKKELIT
Tuija Huuki: Pinoa, pusua ja puserrusta. Vallan sukupuolistuneet virtaukset lasten leikissä
Taru Leppänen & Milla Tiainen: Feministisiä uusmaterialismeja paikantamassa. Materian toimijuus etnografisessa taiteen- ja kulttuurintutkimuksessa

PUHEENVUOROT
Asta Kihlman & Katve-Kaisa Kontturi: Craftivismi feministisenä aktivismina ja uusmaterialistisen tutkimuksen kohteena
Eva Hayward: Haastattelussa Mel Y. Chen

LEKTIOT
Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty?

KIRJA-ARVIOT
Elina Valovirta: Jaana Saarinen, Hanna Ojala & Tarja Palmu (toim.): Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Tiia Sudenkaarne: Sarah Franklin: Biological Relatives: IVF, Stem Cells and the Future of Kinship
Minna Seikkula: Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus
Sanna Karhu: Judith Butler: Notes Toward a Performative Theory of
Assembly

---

2/2016: Ikä ja normit

Tämän numeron artikkeleissa tartutaan kysymykseen iän, ajan ja intiimin suhteesta sukupuolittuvaan, seksuaaliseen ruumiillisuuteen. Artikkelit ammentavat jälkistrukturalistisen feminismin perinteestä, jossa sukupuoli ja seksuaalisuus kiinnittyvät väistämättä toisiinsa ja osallistuvat toistensa tuottamiseen.

Jenny Säilävaaran artikkeli tarkastelee lastaan ”pitkään” eli yli vuoden imettäneiden naisten imetyskokemuksia erilaisissa yksityisissä, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa. Karoliina Ojanen tutkii yli 70-vuotiaiden miesten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta sekä heidän tapojaan ymmärtää seksuaalisuus suhteessa ikään ja mieheyteen.

Artikkeleita yhdistää lisäksi jälkistrukturalistisen feminismin tapa käsitteellistää valta jonain muuna kuin ainoastaan tukahduttavana, ulkoapäin tulevana vallankäyttönä. Kyse on myös sivuutetuista, hiljennetyistä, arvostamatta tai syrjään jäävistä kokemuksista ja pienistä eleistä ja teoista, jotka haastavat normeja joskus jo pelkästään itsepintaisella olemassaolollaan.

Numeron artikkelit tuovat esiin, kuinka seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvä normatiivisuus muovaa elämäämme vauvasta vanhuuteen.

Artikkelien lisäksi 02/2016 numero sisältää kirja-arvioita, lektioita sekä professori emerita Leena Eräsaaren vuoden 2015 artikkelipalkinnon jakotilaisuudessa pitämän puheen.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Marjukka Irni.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Sivuutetut kokemukset ja vastarinnan mahdollisuudet (pdf)

ARTIKKELIT
Jenny Säilävaara: Imettämässä kaapissa? Pitkään imettäneet äidit ja normatiiviset tilat
Karoliina Ojanen: Vanhojen miesten pieniä kertomuksia seksuaalisuudesta

LEKTIOT
Ilse Paakkinen: Christine de Pizan vastusti sukupuolittunutta vihapuhetta jo 1400-luvulla
Xin Liu: The Discontinuous Discontinuity of Race and Racism

ARTIKKELIPALKINTO
Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2015:
Maarit Sireni: Emännästä yrittäjäksi. Maaseudun naista koskevien puhetapojen muutos.

KIRJA-ARVIOT
Emmi Vähäpassi: Jin Haritaworn: Queer Lovers and Hateful Others. Regenerating Violent Times and Spaces
Touko Vaahtera: Don Kulick & Jens Rydström: Loneliness and its Opposite. Sex, Disability, and the Ethics of Engagement
Pirjo Pöllänen: Tanja Kuronen: Hoivapommin purkajat
Anna Elomäki: Jemima Repo: The Biopolitics of Gender

---

1/2016: Maskuliinisuus

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 ensimmäisen numeron kokoavana teemana on maskuliinisuus. Numeron tekstit piirtävät moninaista kuvaa siitä, miten miehiä ja maskuliinisuuksia voisi tai pitäisi Suomessa tutkia, ja miten käsitykset kansallisuudesta, maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä kytkeytyvät yhteen. Numero aloittaa samalla Turun toimituksen kauden 2016–2017.

Ilana Aalto tarkastelee artikkelissaan miestutkimuksen historiaa Suomessa 1985–1995 välisenä aikana ja suhteuttaa sitä tutkimussuuntauksen nykykeskusteluihin. Aalto kritisoi miesoletusta, jonka mukaisesti maskuliinisuus liitetään vain miesten sosiaaliseen kategoriaan kuuluviin, ja perää mieheyden kategorian ja kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kyseenalaistamista.

Matleena Friskin artikkeli nostaa puolestaan esiin kiinnostavan tapausesimerkin siitä, mitä tapahtui 1960-luvun puolivälissä, kun nuorisokulttuurin suosimaan ihannemieheyteen alettiinkin kytkeä feminiinisiksi ymmärrettyjä ominaisuuksia. Frisk erittelee, miten miesfeminiinisyyttä käsiteltiin Suomen ensimmäisen meikkaavan miesbändin, The Mods -yhtyeen julkisuuskuvassa.

Maskuliinisuus-teemaisten kirjoitusten lisäksi lehdessä on Merja Leppälahden artikkeli Kalevalan naishahmojen uudelleenkäsittelystä suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Leppälahti kysyy, millaisia ovat 2000-luvun Aino ja Louhi, ja ovatko kulttuuriset mielikuvat naisista muuttuneet.

Myös numeron puheenvuorot jatkavat keskustelua maskuliinisuuden, feminiinisyyden ja sukupuolen välisistä suhteista. Sade Kondelin pohtii, mitä uusia kysymyksiä mieheyden ja maskuliinisuuden tutkimukselle voi esittää transtutkimuksen näkökulmasta. Jiri Niemisen puheenvuoro puolestaan tarkastelee inklusiivisen maskuliinisuuden käsitteen mahdollisuuksia vaihtoehtona hegemonisen maskuliinisuuden käsitteelle.

Numeron kuvituksesta vastaa valokuvaaja Ami Koiranen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Miehet, maskuliinisuus ja moniääninen feministinen tutkimus (pdf)

ARTIKKELIT
Ilana Aalto: Miestutkimus sukupuolentutkimuksen muuttuvalla kentällä
Matleena Frisk: Meikkaavat pojat ja mieheyden murros. The Mods -yhtyeen julkisuuskuva nuorten musiikkilehdissä 1965
Merja Leppälahti: Kalevalan nainen kulttuurisena mielikuvana. Ainon ja Louhen representaatioita 2000-luvun kaunokirjallisuudessa

PUHEENVUOROT
Jiri Nieminen: Inklusiivinen maskuliinisuus – kriittisen miestutkimuksen uusi paradigma?
Sade Kondelin: Feminiinisyys, transmaskuliinisuus ja mieheys

LEKTIOT
Mona Mannevuo: Työn affektiivinen rationalisointi (pdf)
Anna-Kaisa Hoppania: Hoiva poliittisen kamppailun kenttänä

KIRJA-ARVIOT
Nina Järviö: Johanna Ahonen ja Elina Vuola (toim.): Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä.
Tuula Juvonen: Mona Mannevuo: Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita.
Minna Leinonen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta & Hanna Ylöstalo: Leena-Maija Rossi: Muuttuva sukupuoli. Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Suvi-Sadetta Kaarakainen: Johanna Hiitola: Hallittu vanhemmuus. Sukupuoli, luokka ja etnisyys huostaanottoasiakirjoissa.

---

4/2015

Sukupuolentutkimus-lehden vuoden 2015 viimeinen numero on ajankohtainen ja tärkeä erikoisnumero, jonka teemana on Sukupuoli ja rodullistaminen. Teemanumeron ovat toimittaneet Suvi Keskinen, Lena Näre ja Salla Tuori.

Suomalaisen sukupuolentutkimuksen piirissä on jo jonkin aikaa analysoitu rodullistamisen prosesseja kulttuurisissa representaatioissa ja narratiiveissa sekä purettu kolonialistisia valtasuhteita kehitystutkimuksen kentällä. Edelleen on paljon tehtävää sen selvittämisessä, miten rodullistavat ja sukupuolittavat prosessit, merkitykset ja rakenteet
halkovat yhteiskuntaamme ja millaisia kytköksiä näillä on ylirajaisiin ja globaaleihin prosesseihin. Teemanumeron tavoitteena on inspiroida ja vahvistaa tällaista tutkimusnäkökulmaa sukupuolentutkimuksessa.

Kaksi artikkelia tarkastelee kansalaisaktivismia. Nina Järviö analysoi homonationalismin käsitteen avulla kahden turvapaikanhakijan tueksi järjestettyjä kampanjoita ja julkilausumia. Minna Seikkulan artikkeli käsittelee rasismin vastustamista blogiteksteissä, joissa haastetaan valkoisuuden normia ja sen ulossulkevia käytäntöjä.

Kahdessa muussa artikkelissa painottuu historiallinen näkökulma. Aleksi Huhta analysoi suomalaissiirtolaisten käymää keskustelua rodullistetuista ja sukupuolitetuista eroista 1930-luvun Yhdysvalloissa. Hän korostaa keskustelujen ja arkisen kanssakäymisen moniäänisyyttä. Jarmila Rajas analysoi maahanmuuttajanaisia koskevan kotouttamispolitiikan logiikkaa ja diskursseja, joissa rakennetaan äitikansalaisen ihannetta.

JOHDANTO
Suvi Keskinen, Lena Näre ja Salla Tuori: Valkoisuusnormi, rodullistamisen kritiikki
ja sukupuoli

ARTIKKELIT
Nina Järviö: Pelastetaan homot! Kansalaisaktivismi, homoseksuaalisuus ja turvapaikanhaku Suomessa
Minna Seikkula: Rodullistavien rajanvetojen kyseenalaistaminen rasismin kohteeksi joutuvien blogiteksteissä
Aleksi Huhta: “Tokko ne tytöt sentään tanssia tahtovat mustien kanssa?” Amerikansuomalaisen lehdistön suhtautuminen Harlemin suomalaisten ja mustien välisiin ”sukupuolissuhteisiin” keväällä 1931
Jarmila Rajas: Rodullistamisen perinteet. Rotuhygieeninen äitiys, maahanmuuttajien kotouttaminen ja kelpoisuus

JÄLKIKIRJOITUS
Anna Elomäki, Marjaana Jauhola, Mianna Meskus: Tieteellinen julkaiseminen
väistyvien päätoimittajien silmin

3/2015

PÄÄKIRJOITUS
Kansalaistoiminnasta akateemiseen julkaisupolitiikkaan

ARTIKKELIT
Taina Uusitalo: Naisten kansalaistoiminnan sukupuolittuneisuus 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa
Riitta Jytilä: Sukupuoli ja moniäänisyyden politiikka Eira Stenbergin romaanituotannossa
Elina Valovirta: Mörkö pannassa. Affektiivinen feministinen pedagogiikka graduohjauksessa

PUHEENVUORO
Susan Meriläinen: Julkaisufoorumin tasoluokitus. Ovatko vaihtoehtoiset lähestymistavat ja poikkitieteellinen tutkimus uhattuina? (lataa PDF)

LEKTIO
Heli Aaltonen: Salvadorilaisten luterilaisten naisten tie johtajuuteen ja pappeuteen

KIRJA-ARVIOT
Tuija Saresma: Terhi Nevalainen: Pinkit piikkikorot. Chick lit -kirjallisuuden postfeministiset sisällöt ja lukijat niiden merkityksellistäjinä
Minna Nikunen: Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen (toim.): Prekarisaatio ja affekti
Maiju Parviainen: Susanna Paasonen: Pornosta
Riikka Taavetti: Tuula Juvonen: Kaapista kaapin päälle. Homoseksuaaliset ihmiset ja heidän oikeutensa edustuksellisessa politiikassa
Laura Mankki ja Tiina Sihto: Beverley Skeggs: Elävä luokka
Susanna Virtanen: Sanna Rikala: Työssä uupuvat naiset ja masennus.

2/2015

Sukupuolentutkimus–Genusforskning lehden numeron 2/2015 teema, feministisiä näkökulmia talouteen, on polttavan ajankohtainen.

Tuija Koivusen ja Hanna Ojalan artikkelissa lähestytään joogaopettajuutta suhteessa uuden talouden ja työn feminisoitumisen ja sukupuolittuneisuuden teemoihin. Kirjoittajat toteavat, että jooga on sukupuolittunutta työtä jälkikapitalistisen talouden marginaalissa, jossa työtä leimaa epävarmuus ja pätkittäisyys.

Maria Laakso tarttuu artikkelissaan Tuomas Vimman Helsinki-trilogian naiskuvaan. Kirjoittaja katsoo romaanin ilmitason provokaation – suoranaisen naisvihan – taakse ja ehdottaa, että teosta tulisi lukea uusliberalistista sukupuolittunutta talousjärjestelmää suomivana satiirina.

Numeron kuusi puheenvuorotekstiä tarjoavat tuhdin lukupaketin talouskriisin ja talouspolitiikan sukupuolittuneisuuteen ja niiden sukupuolittavaan luonteeseen.

Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närvi pohtivat talouden ja sukupuolten tasa-arvon kysymyksiä perhevapaiden, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Niklas Bruunin puheenvuoro osoittaa, että talouskriisin seurauksena Euroopan unioni on räikeästi ja systemaattisesti rikkonut tasa-arvo- ja ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Johanna Kantola pohtii Espanjan talouskriisin vaikutuksia feministiseen toimintaan ja liikkeeseen ja esittää, että kriisi on avannut feministiselle toiminnalle uusia mahdollisuuksia. Meri Koivusalo analysoi kansainvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka näyttäytyvät sukupuolivaikutuksiltaan neutraaleina, mutta uhkaavat tarkemmin katsoen kansallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä.

Janne Tienari tekee katsauksen feministisen liiketalouden ja johtamisen tutkimukseen ja peräänkuuluttaa rajoja ylittävää feminististä tutkimusta, joka tekisi näkyväksi ja haastaisi globaalissa taloudessa harjoitettavan liiketoiminnan eriarvoistavia ja sortavia käytänteitä.

Numeron kuvituksesta vastaa Mervi Autti.

Sisällys

PÄÄKIRJOITUS
Talouspolitiikan F-versio NYT! (lataa PDF)
ARTIKKELIT
Tuija Koivunen ja Hanna Ojala:  Joogaopettajat. Sukupuolistunutta työtä talouden laitamilla
Maria Laakso: Brändimarkkinoiden mannekiinit ja kulutushyödykenaiset. Tuomas Vimman Helsinki 12 -romaanin naiskuva, taloudellinen tematiikka ja kysymys kertovan tekstin etiikasta

PUHEENVUOROT
Minna Salmi, Johanna Lammi-Taskula ja Johanna Närvi: Perhevapaat, talous ja sukupuolten tasa-arvo (lataa PDF)
Niklas Bruun: Talouskriisin sukupuolivaikutukset Euroopan unionin kriisimaissa (lataa PDF)
Johanna Kantola: ”Resistir es existir” – Feministinen poliittinen toiminta Espanjan talouskriisissä (lataa PDF)
Meri Koivusalo: Kansainväliset kauppa- ja investointineuvottelut ja naisten asema
Janne Tienari: Feministinen johtamisen ja organisaatioiden tutkimus globaalissa taloudessa
Eliisa Kylkilahti: Sukupuoli, tunteet ja valta markkinoilla. Sukupuolentutkimuksen päivät 2014

LEKTIO
Johanna Hiitola: Lastensuojelun asiantuntijuus, riskilaskelmat ja eroavaisuuksien politiikka

KIRJA-ARVIO
Pieta Hyvärinen Sari Irni, Mianna Meskus ja Venla Oikkonen (toim.) (2014): Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus

—

1/2015

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numeron 1/2015 kirjoittajat tekevät näkyväksi eriarvoistavia käytäntöjä, marginalisoivia puhetapoja sekä länsimaisen ja globaalin pohjoisen näkökulman ongelmallisia oletuksia.

Suvi Nipulin artikkeli valottaa itsellisten naisten ja äitien asemaa hedelmöityshoitojen heteronormatiivisella kentällä ja hedelmöityshoitoihin liittyviä eriarvoistavia käytäntöjä. Maarit Sireni käsittelee maaseudun naisia koskevia puhetapojen muutosta 1980-luvun alusta 2010-luvun alkuun ja osoittaa artikkelissaan, miten naisia marginalisoiva perheviljelmädiskurssi, joka kuvaa naiset isännän puolisona ja kumppanina, on korvautunut lehdessä kuvauksilla naisesta yrittäjänä. Kolmannessa artikkelissa Nana Blomqvist tarkastelee sitä, millaisia näkökulmia sukupuoleen, toimijuuteen ja intiimiyteen tarjotaan japanilaista host club -ilmiötä käsittelevässä dokumentissa The Great Happiness Space, Tale of an Osaka Love Thief.

Numeron kolmessa puheenvuoroteksteissä pohditaan naisten poliittista edustusta, jatketaan numerossa 3/2014 aloitettua keskustelua talouden ja rahan sukupuolesta sekä avataan keskustelua naisfilosofien asemasta.

Jaana Kuusipalon puheenvuoro palauttaa eduskuntavaalien alla mieliin, minkälaisia ongelmia naiset ovat Suomessa politiikassa kohdanneet ja kohtaavat edelleen. Suvi Keskinen ja Salla Tuori peräänkuuluttavat suomalaiseen sukupuolentutkimukseen tutkimusotetta, joka ei rajoitu sukupuolen tarkasteluun, vaan ottaa huomioon globaalit valtasuhteet ja rodullistamisen. Martina Reuterin puheenvuoro avaa keskustelua naisfilosofien ammatillisesta asemasta Suomessa.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
”Poisvalintoja”, politiikkaa ja politisointia 2

ARTIKKELIT
Suvi Nipuli: Itselliset naiset hedelmöityshoidoissa. Taistelua asemasta heteronormatiivisissa rakenteissa
Maarit Sireni: Emännästä yrittäjäksi. Maaseudun naista koskevien puhetapojen muutos
Nana Blomqvist: Kommodifierad intimitet i dokumentären The Great Happiness Space: Tale of an Osaka Love Thief

PUHEENVUOROT
Jaana Kuusipalo: Naisten edustaminen ja esittäminen suomalaisessa politiikassa
Suvi Keskinen ja Salla Tuori: Taloudesta, globaaleista valtasuhteista ja jälkikoloniaalista näkökulmasta
Martina Reuter: Naisten asema filosofiassa

LEKTIOT
Saara Särmä: Kollaasimetodologiaa sukupuolittuneesta maailmanpolitiikasta
Viola Parente-Čapková: L. Onervan dekadentti uusi nainen

KIRJA-ARVIOT
Minna Leinonen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta ja Hanna Ylöstalo: Kirsti Lempiäinen ja Tiina Silvasti (toim.): Eriarvoisuuden rakenteet. Haurastuvat työmarkkinat Suomessa
Pirjo Pöllänen Pasi Saarimäki, Kirsi-Maria Hytönen ja Heli Niskanen (toim.): Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään

—

4/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numero 4/2014 keskittyy feministiseen kasvatuksen ja koulutuksen tutkimukseen. Koulutus, kasvatus ja sukupuoli -teemanumeron neljä artikkelia kokoavat yhteen alan metodologisia, käsitteellisiä ja tutkimusasetelmiin liittyviä keskusteluja yllättävänkin erilaisista näkökulmista.

Hanna Ylöstalo tarkastelee yliopisto-opetusta hallinnan analytiikan lähestymistapaa soveltaen. Hän pohtii opiskelijoiden kasvattamista työelämää varten ja opetuksen tavoitteiden määrittymistä uusliberalistisen koulutuspolitiikan kautta.

Elina Ikävalko erittelee ammatillisen oppilaitoksen tasa-arvotyöryhmän toimintaa ja omaa osallisuuttaan siinä tutkijana, tulkiten havaintojaan nomadisen ajattelun ja valtasuhteiden rihmastollisen järjestymisen teoreettisista näkökulmista.

Yhteisartikkelissa, jonka ovat laatineet Elina Paju, Ulla-Maija Salo, Hanna Guttorm, Riikka Hohti, Sirpa Lappalainen, Reetta Mietola ja Anna-Maija Niemi, eritellään kieleen ja sanallistamiseen keskittyvän tutkimusprosessin mahdollisuuksia ja rajoja tutkittaessa etnografisesti erityisesti lasten ja nuorten kasvatusta.

Numeron neljännessä artikkelissa kollektiivinimellä Jaanahannatarja Palmusaarinenojala kirjoittavat tutkijat kokeilevat kollektiivisen biografian menetelmää ja pohtivat, miten se auttaa analysoimaan kollektiivin paikantumista nyky-yliopistolla tutkijoina ja opettajina.

Maria Svanströmin ja Kirsti Lempiäisen puheenvuorot käsittelevät feministisen pedagogiikan mahdollisuuksia houkutella nykypäivän yliopisto-opiskelijoita ulos suorituspaineisen työelämäorientaation kehästä. Jukka Lehtosen puheenvuoro käsittelee tasa-arvoisen kasvatuksen haasteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.

Numeron kuvituksesta vastaa Niina Lehtonen Braun.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Kasvatus feministisestä näkökulmasta

ARTIKKELIT
Hanna Ylöstalo: Työntekijäkansalaisia vai maailman muuttajia? Opiskelijat uusliberalistisessa yliopistossa
Elina Ikävalko: Valta ja nomadinen tutkijuus tasa-arvotyöryhmässä
Elina Paju, Ulla-Maija Salo, Hanna Guttorm, Riikka Hohti, Sirpa Lappalainen, Reetta Mietola ja Anna-Maija Niemi: Feministinen etnografia. Tietämistä ja tutkimista kasvatuksen kentillä
Jaanahannatarja Palmusaarinenojala: Kollektiivinen biografia feministisen tutkimuksen menetelmänä

PUHEENVUOROT
Maria Svanström: Oppimisen aika
Kirsti Lempiäinen: Emansipaatio ja pedagogiikka
Jukka Lehtonen: Sukupuolittuneita valintoja? Ei-heteroseksuaaliset ja transnuoret koulutuksessa

LEKTIOT
Minna Maunula: Perheellisten naistohtoriopiskelijoiden arki, elämänkulku ja tulevaisuusajattelu

KIRJA-ARVIOT
Katariina Mäkinen: Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelma ja Antti Teittinen (2013): Ammatillinen koulutus ja
yhteiskunnalliset eronteot

—

3/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 3/2014 Vilma Hänninen ja Anne-Maarit Turunen tarttuvat hyvän naisen ideaalin ja masennuksen yhtymäkohtiin. He tarkastelevat, miten naiseuteen liitetyt ideaalit näkyvät helsinkiläisten ja eteläkarjalaisten naisten masennuskertomuksissa.

Sanna Lipposen artikkelissa puolestaan sukelletaan vedenalaisiin maisemiin. Lipponen pohtii feminiinisen peilautumisen mahdollisuuksia Susanna Majurin valokuvien ja Luce Irigarayn feministisen ajattelun vuoropuhelun kautta.

Tämän numeron puheenvuoroissa ruoditaan sukupuolen ja talouspolitiikan yhteyksiä.

Leena Eräsaaren, Eeva Jokisen sekä Anita Haatajan ja Elina Pylkkäsen puheenvuorot vahvistavat keskustelua hallituksen rakenneuudistustusohjelman ja Euroopan talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista.

Talousteema jatkuu marraskuussa Sukupuolentutkimuksen päivillä sekä Sukupuolentutkimus-lehden teemanumerossa 2/2015.

Numeron kuvituksesta vastaa Hannele Majaniemi.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Naiseuden monet kasvot

ARTIKKELIT
Vilma Hänninen ja Anne-Maarit Turunen: Naiseusideaali ja masennus
Sanna Lipponen: Feminiininen itsen rakastaminen. Peilautuminen ja kahdentuminen Susanna Majurin valokuvissa

PUHEENVUOROT
Leena Eräsaari: Julkisten palveluiden muutokset ja naisten asema
Anita Haataja ja Elina Pylkkänen: Verotus ja sukupuolten tasa-arvo – ei suomalainen ongelma?
Eeva Jokinen: Avoin talous, lukittu sukupuoli

LEKTIOT
Ann-Charlotte Palmgren: Att blogga det ätstörda
Mari-Anne Okkolin: Mahdollisuuksien tasa-arvo? Korkeasti koulutetut tansanialaisnaiset kertovat

KIRJA-ARVIOT
Petteri Eerola: Barbara Pini & Bob Pease (toim.): Men, Masculinities and Methodologies
Sarri Vuorisalo-Tiitinen: Rogers Brubaker: Etnisyys ilman ryhmiä
Arto Jokinen: Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg (toim.): Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia

—

2/2014

Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2014 käsitellyt teemat ulottuvat henkilökohtaisen ruumiillisuuden tasolta aina yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja sukupuolta koskevien tosiasioiden tuottamiseen.

Lehden kolmea artikkelia yhdistävät neuvottelut yhteiskunnallisten ihanteiden ja oletusten ja henkilökohtaisten elämänkäytäntöjen ja -valintojen välillä.

Reetta Eiranen käsittelee J.V. Snellmanin ja tämän puolison Jeanette Snellmanin välistä, kirjeissä käytyä neuvottelua fennomaanisten ihanteiden toteuttamisesta perhe-elämässä. Nina Nymanin artikkelissa pohditaan naisten toimijuutta ja halua tatuoimisen kontekstissa. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan puolestaan miesten tietoisuutta sukupuolestaan. Petteri Eerola tarttuu yhden tapaustutkimuksen kautta maskuliinisuuteen kohdistuviin jännitteisiin odotuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tässä numerossa julkaistavat puheenvuorot ovat aivan erityisen kiinnostavia sukupuolentutkimuksen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Tuija Saresma tarttuu kirjoituksessaan blogijulkisuudessa esitettyyn feministisen tutkimuksen kritiikkiin. Jaana Vuoren puheenvuoro tarjoaa sukupuolentutkimuksellisen näkökulman kotiäitiyttä, lapsen etua ja tasa-arvoa koskevaan yhteiskunnalliseen kiistelyyn. Kolmannen puheenvuoron ovat laatineet tamperelaiset sukupuolentutkimuksen opiskelijat Anni Granat ja Ella Paija. Se käsittelee alan opiskelijoiden ainejärjestötoimintaa ja feminististä aktivismia laajemminkin.

Kiehtovien artikkelien ja ajatuksia herättävien puheenvuorojen lisäksi lehdessä on tuttuun tapaan lektioita ja kirja-arvioita.

Numeron kuvituksesta vastaa Laia Riera Sanjaume.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Ihanteet, todellisuus ja aika

ARTIKKELIT
Reetta Eiranen: Kirjeet kohtauspaikkoina. Ihanne ja eletty todellisuus Jeanette ja J. V. Snellmanin välisessä kirjeenvaihdossa
Nina Nyman: Kvinnor, tatueringar och begär
Petteri Eerola Maskuliinisuuden myötä- ja vastakerronta haastattelupuheessa

PUHEENVUOROT
Tuija Saresma: Sukupuolipopulismi ja maskulinistinen standpoint-empirismi
Jaana Vuori: Kotiäidin kulttuuriset kuvat ja sukupuolten tasa-arvo
Anni Granat ja Ella Paija: Oppiaine ja opiskelu murroksessa. Sukupuolentutkimuksen opiskelijat luomassa yhteyksiä feministisen aktivismin ja akatemian välillä

LEKTIOT
Jasmine Westerlund: Äitiys ja taiteilijuus. Naistaiteilijaromaanien mahdottoman yhtälön jäljillä
Hanna-Mari Husu: Luokka ja ruumillisuus yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnassa
Jenni Simonen: Lähentyvätkö naisten ja miesten juomatavat?

KIRJA-ARVIOT
Tiina Vaittinen: Imogen Tyler: Revolting Subjects
Kirsi Hasanen: Maija Korhonen: Yrittäjyyttä ja yrittäjämäisyyttä kaikille?
Merja Leppälahti: Sanna Lehtonen: Girls Transforming
Johanna Lammi-Taskula: Marja Känsälä: Työura ja parisuhde – erilliset yhdessä & Kirsi Eräranta: Taloudellinen, sukupuolittunut ja transnationaali sosiaalinen
Jorma Hänninen: Hanna Ojala & Ilkka Pietilä: Miehistä puhetta

——

1/2014

Sukupuolentutkimus–Genusforskning 1/2014 on historiallinen numero kahdessa mielessä.

Numero avaa uuden luvun kotimaisen nais- ja sukupuolentutkimuksen tarinassa: 25-vuotias Naistutkimus-lehti on saanut uuden nimen, ja lehden ulkoasu on muuttunut radikaalisti.

Historiallisten uudistusten ohella numero 1/2014 tarjoaa laajan, temaattisen lukupaketin historiallisesta teemasta. Kyseessä on Sukupuolihistoria-teemanumero, jonka ovat toimittaneet Ilana Aalto ja Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta.

Lehden kuvituksesta vastaa valokuvaaja Mari Hokkanen.

Pääkirjoitukset

Anna Elomäki, Marjaana Jauhola & Mianna Meskus: Naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseen

Ilana Aalto & Maarit Leskelä-Kärki: Jatkumoita ja uusia käänteitä: Sukupuolihistoria 2010-luvulla

Artikkelit

Visa Immonen: Esineiden houkutus. Aineellinen käänne myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun sukupuolihistoriassa

Antti Harmainen Kuinka lemmen tulta hallitaan?J. H. Erkko, sukupuoli ja uskonto 1800-luvun lopulla

Annukka Jauhiainen Tapaus Kaino Oksanen ja sukupuolihistorian merkitys. Diskursiivinen valta 1900-luvun alun suomalaisessa yliopistomaailmassa

Pirjo Markkola & Ann-Catrin Östman: Historian ja naistutkimuksen välissä. Naishistoria Suomessa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin

Puheenvuorot

Anders Ahlbäck, Matias Kaihovirta & Hanna Lindberg: Att synliggöra det osynliga könet. Tre genushistorikers erfarenheter av manlighet som analytisk kategori

Marianne Liljeström: Akateemisen feminismin historiallistamisesta

Riikka Taavetti: Kuka säilyttää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen menneisyyden?

Haastattelu

Anu Salmela: Valtavirtaa radikaalimpi. Haastateltavana Irma Sulkunen

Lektiot

Heidi Kurvinen: Sukupuolen hankaluus ja suomalaiset 1960- ja 1970-luvun toimittajat

Teija Försti: Autoilun sukupuoli 1920-luvun Suomessa

Kirja-arviot

Satu Lidman: Faramerz Dabhoiwala: The Origins of Sex

Kati Launis: Marja Jalava, Tiina Kinnunen & Irma Sulkunen (toim.): Kirjoitettu kansakunta

Minna Uimonen: Joan Wallach Scott: The Fantasy of Feminist History