Aihearkisto: Uutiset

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2021

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2021 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2020–2021 aikana eli aikavälillä 1.8.2020 – 31.7.2021.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 30.8.2021 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen seuran syyskokouksessa marraskuussa 2021.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNSin gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja ja aikaisemmin palkitut työt löydät osoitteesta: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/. Vuonna 2021 palkinnon jakajana toimii VTT, tutkija ja kansanedustaja Veronika Honkasalo.

Vuoden artikkeli -palkinto 2020 Helinä Äärelle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 31.3.2021. Artikkelipalkinto myönnettiin tänä vuonna Helinä Äären artikkelille ”Kahden maailman rajalla. Tuotantoeläinten standpointit kirjallisuudentutkimuksessa” (1/2020). Artikkelissa tarkastellaan kirjallisuuden kuvauksia tuotantoeläimistä feminististä standpoint-käsitettä hyödyntäen. Analyysin kohteena on Veera Niemisen romaani Avioliittosimulaattori (2013).

Palkinnonsaajan valitsija, professori emerita Marianne Liljeström perustelee valintaansa muun muassa seuraavasti: ”Äären kiinnostavassa artikkelissa yhdistyvät selkeästi kaksi omine historiallisine kantamuksineen varustettua teoreettista reittiä – feministinen standpoint ja posthumanistinen, kriittinen eläintutkimus. Äären kirjoituksen keskeinen ansio on kahden erilaisen ajatusväylän yhdistäminen: monesti essentialistiseksi nimetyn ja jopa ’aikansa eläneeksi’ julistetun feministisen standpoint-teorian ja ’tuoreen’ posthumanistisen eläinfilosofisen nykyajattelun luova yhteen liittäminen.” Liljeströmin mukaan Äären oivaltava artikkeli on erinomainen esimerkki siitä, miten erilaisista lähtökohdista ammentavien traditioiden yhdistämisen avulla voidaan löytää uusia tietämisen paikkoja.

Helinä Ääri on kotimaisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta. Hän tutkii broilerikanoja suomalaisessa kaunokirjallisuudessa.

Palkinnon valintaa koskevat laajemmat perustelut ilmestyvät Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2021.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNSin johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

Kevätkokous 2021

Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 31.3.2021 klo 12:00 Zoomin välityksellä. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Sukupuolentutkimuksen seuran jäsenet. 

Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömuutoksia. Kevätkokouksessa käsiteltäviä sääntömuutosehdotuksia ovat muun muassa siirtyminen nykyisestä kahden varsinaisen kokouksen mallista yhden varsinaisen kokouksen vuositahtiin sekä siirtyminen kahden puheenjohtajan malliin. Kaikki hallituksen ehdottamat sääntömuutokset tulevat näkyville yhdistyksen verkkosivuille noin kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2020.

Paikka: Zoom (meeting ID: 652 8578 6826)
https://jyufi.zoom.us/j/65285786826

Aika: ke 31.3.2021 klo 12:00

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2020 toimintakertomus
  6. Vuoden 2020 tilinpäätös 
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2022
  9. Sääntömuutosten käsittely
  10. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  11. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  12. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Tuija Saresma                                       Sanna Karkulehto               
puheenjohtaja                                      puheenjohtaja                     
tuija.saresma@jyu.fi                          sanna.j.karkulehto@jyu.fi

Kirjoituskutsu: Karvanumero 4/2021

Ruumiin karvoitus on sosiaalisesti hyvin säädeltyä, kontrolloitua ja sukupuolittunutta. Sukupuolentutkimus 4/2021 on teemanumero, jonka tarkoituksena on käsitellä erityisesti karvoihin liittyviä käsityksiä, käytäntöjä, normeja ja tunteita.

Feministinen liike ja ulkonäkönormien kritiikkikään ei ole onnistunut vapauttamaan naisten karvoitusta. Ruumiin karvattomuus ihanteena on jopa globaalisti normalisoitunut feminiininen ulkonäkönormi: tietyiltä ruumiin alueilta karvoitus tulee poistaa. Karvattomuuden sosiaalisen normin rikkomisesta rangaistaan eri keinoin. Esimerkiksi naisten kasvojen ja rinnan alueen karvoitus on aiheena tabu. Ihokarvojen poistamattomuus myös kainaloista ja sääristä näyttäytyy radikaalina feministisenä tekona. Parrakasta naista on pidetty (ja pidetään yhä) luonnottomana oliona, ja vääränlainen karvoitus liittyy myös käsityksiin hirviömäisyydestä.

Karvoituksen kontrollilla ylläpidetään binääristä sukupuolikäsitystä ja vartioidaan sen rajoja. Erityisesti naisen maskuliiniseksi tulkittu karvoitus koetaan näitä rajoja rikkovaksi. Hiusten suhteen feminiinisyyden normia taas rikkoo pään paljaus. Miesten vähäinen karvankasvu voidaan mieltää epämaskuliinisuudeksi, ja hipsteriys toi muotiin miesten maskuliinisuutta korostavat täysparrat. Binäärisukupuolten tuolle puolen asettuvien karvoitusta voidaan myös katsoa kummeksuen. Transsukupuolisuuden kannalta karvoituksen kasvu on niin ikään oma kysymyksensä.

Kapitalistinen kauneusteollisuus erilaisine karvanpoistotuotteineen ja karvanmuotoilupalveluineen vahvistaa sukupuolittuneiden ulkonäkönormien noudattamista. Näin karvojen säätely ja poistaminen ovat osa sukupuolen ja seksuaalisuuden taloutta. Karvoituksen poliittisuudesta puhutaan harvoin ja vähän. Tarkoituksemme on nyt avata karvakeskustelua tutkimuksellisesti.

Toivomme teemanumeroon artikkelikäsikirjoituksia esimerkiksi seuraavista aiheista: Karvattomuuden globaalit ja paikalliset normit, karvojen kulttuurihistoria, karvoitus ja etnisyys, karvoitus ja sukupuolet, karvoitus ja sairaus, karvoitus ja uskonto, karvahäpeä, karvat ja muoti, julkkikset ja karvaskandaalit, karvat vastarinnan ja aktivismin välineenä, muuttuvat karvakäytännöt, karvoitus ja maskuliinisuus, karvoitus ja seksuaalisuus.

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Hannele Harjunen (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi (Helsingin yliopisto). He vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Ehdotettavista artikkeleista toivotaan noin 250 sanan mittaisia abstrakteja 15.2.2021 mennessä. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset lähetetään toimittajille (hannele.harjunen (a) jyu. fi ja leena-maija.rossi (a) helsinki.fi ) viimeistään 1.6.2021 mennessä. Artikkelien lisäksi tervetulleita ovat haastattelut, esseet, puheenvuorot ja kirja-arvostelut, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2021 mennessä.

Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2020 Tuuli Innolan tutkielmalle ulkonäkökokemusten affekteista

Sukupuolentutkimuksen seura on myöntänyt vuoden 2020 gradupalkinnon YTM Tuuli Innolan Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppialaan tehdylle pro gradu -tutkielmalle ”Ulkonäkökokemuksen affektikokouma ruumiillisen subjektiviteetin, minuuden ja sukupuolen suhteissa.” Innola tutkii pro gradussaan ulkonäköön liittyvien kokemusten muotoutumista ruumiillisten, materiaalisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien risteymänä. Ulkonäön kokemusta tutkimalla saadaan tietoa ruumiillisen subjektiviteetin, minuuden ja sukupuolen suhteista. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu Turun yliopistossa vuonna 2016 tehdyn Suomi ulkonäköyhteiskuntana –tutkimusprojektin yhteydessä kerätyistä ulkonäköelämäntarinoista.

Gradupalkinnon saajan valitsi yhdeksän korkeatasoisen ehdokkaan joukosta Suomen Akatemian eläköitynyt johtava tiedeasiantuntija Hannele Kurki. Kurki luonnehtii Innolan palkittua tutkielmaa hyvin kirjoitetuksi sekä rakenteeltaan erinomaisen selkeäksi ja hallituksi kokonaisuudeksi, jonka teoreettinen argumentointi ja tutkimustulosten käyttömahdollisuuksien hahmottaminen ovat erityisen ansiokkaita. Valitsijan mukaan Innolan työssä erityisen kiitettävää on affektiteorioiden tuntemus ja soveltaminen valittuun tutkimusaiheeseen.

Sukupuolentutkimuksen seura myöntää vuosittain palkinnon ansioituneelle sukupuolentutkimukseen liittyvälle pro gradu -tutkielmalle. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Sukupuolentutkimuksen seura onnittelee lämpimästi voittajaa!

Innolan pro gradu -tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan täällä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906111949

Kirjoituskutsu: Pakkomuuton sukupuoli 3/2021

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumerossa 3/2021 analysoidaan pakkomuuttoa su­kupuolittuneena ilmiönä. Pakkomuuton käsite viittaa muuttoliikkeisiin, joiden taustalla on sotia ja kon­flikteja, köyhyyttä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia ja muita pakottavia olosuhteita. Pakko­muutto ja vapaaehtoinen muutto esitetään usein toisensa poissulkevina kategorioina, mutta käytännössä vapaaehtoisuuden ja pakon välinen ero on häilyvä. Pakkomuuttajilla viitataan usein turvapaikanhakijoi­hin, pakolaisiin, kansalaisuudettomiin, maan sisäisiin pakolaisiin ja ihmiskaupan uhreihin. Teemanu­merossa tavoitteena on käsitellä myös muita muuttajien kategorioita, jos muuton taustalla olevat tai sen tuottamat olosuhteet ovat pakottavia.

Teemanumerossa käsitellään pakkomuuton sukupuolta eri aikoina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteis­sa. Konfliktit ja heikot elinolosuhteet ajavat ihmisiä liikkeelle, mutta ne vaikuttavat sukupuolen näkö­kulmasta eri yhteyksissä eri tavoin. Pakkomuuton sukupuolta määrittävät lisäksi eri tasot: kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö sekä niihin perustuvat rakenteet ja käytännöt, paikalliset viranomaiset sekä lähtö- ja vastaanottavan maan väestö. Teemanumero lähestyy pakkomuuton sukupuolta intersektionaa­lisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolen kategoria moninaistuu muiden eroavaisuuksien myötä. Pak­komuuton kokemus ja kokemus sukupuolesta muokkautuvat luokan, etnisyyden, “rodun”, seksuaalisuu­den, iän ja toimintakyvyn kautta.

Kutsumme teemanumeroon tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka pakkomuuton syyt, prosessit ja seuraukset ovat sukupuolittuneita? Millaisia sukupuolittuneita kokemuksia pakkomuuttoon liittyy? Miten sukupuoli määrittyy erilaisissa ajallisissa ja paikallisissa pak­komuuton konteksteissa? Miten pakkomuutto vaikuttaa perhesuhteisiin ylirajaisesti ja ylisukupolvisesti? Millaisena pakkomuutto representoituu intersektionaalisesti?

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Johanna Hiitola (johanna.hiitola@oulu.fi), yliopistonlehtori Sei­ja Jalagin (seija.jalagin@oulu.fi) sekä akatemiatutkija Johanna Leinonen (johanna.leinonen@oulu.fi) Oulun yliopistosta.

Tutkimusartikkeleista pyydetään lähettämään noin sivun mittainen abstrakti ja yhden kappaleen kirjoit­tajaesittely teemanumeron toimittajille 20.11.2020 mennessä. Voit myös ehdottaa kirja-arviota tai puheen­vuoroa, joiden osalta pyydetään lähettämään lyhyt kuvaus puheenvuorosta tai ehdotus arvioitavasta kir­jasta. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Tutkimusartikkeleiksi aiotut valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.2.2021 mennessä toimittajille, jotka tekevät lopullisen päätöksen vertaisarviointiin lähet­tämisestä. Muut tekstit tulee lähettää 1.5.2021 mennessä. Arvioijien hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 30.6. mennessä. Lehti ilmestyy syys–lokakuussa 2021.

Syyskokous 2020

Sukupuolentutkimuksen seuran syyskokous järjestetään perjantaina 13.11.2020 klo 16:30. Syyskokouksessa valitaan seuralle uusi hallitus sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään ainoastaan sähköisesti Zoomin välityksellä. Osallistumista koskevat tiedot löytyvät oheisesta kokouskutsusta. Mikäli sähköinen osallistuminen ei ole mahdollista, on jäsenten mahdollista osallistua kokoukseen tarpeen vaatiessa myös fyysisesti Jyväskylän yliopiston tiloissa (Educa-rakennus, D312). Lisätietoja osallistumisen suhteen voi tiedustella seuran sihteeriltä sähköpostitse osoitteesta sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Alla kokouksen asialista kokonaisuudessaan. Kaikki SUNSin jäsenet ovat erittäin lämpimästi tervetulleita kokoukseen!


Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU SYYSKOKOUKSEEN

Aika: 13.11.2020 klo 16:30–17:30 

Paikka: Zoom (https://jyufi.zoom.us/j/67410048211)

Meeting ID: 674 1004 8211

Passcode: 653412

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 tilinpäätös
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  7. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021
  8. Talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2021
  9. Hallituksen ja toimihenkilöiden valitseminen vuodelle 2021
  10. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajien valitseminen vuodelle 2021
  11. Toimihenkilöiden palkkioiden vahvistaminen vuodelle 2021
  12. Ilmoitusasiat
  13. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Kriittistä tutkimusta miehistä -teemanumero 2/2020 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2020 – Kriittistä tutkimusta miehistä

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2020 on omistettu kriittiselle tutkimukselle miehistä. Teemanumeron päätoimituksesta ovat vastanneet vierailevina toimittajina Timo Aho, Petteri Eerola, Henri Hyvönen ja Toni Kosonen. Vierailevan toimituksen avoimesta saatavilla oleva pääkirjoitus avaa taustaa teemanumeron aiheepiiriin ja tutustuttaa lukijan samalla numeron monipuoliseen sisältöön.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Arttu Salo tarkastelee monitasoista ja joustavaa eroisyyttä, miehisyyttä ja alkoholia Lauri Ahtisen Eropäiväkirja-sarjakuvaromaania analysoimalla. Eropäiväkirjasta tulee Salon analyysissa ikkuna isien alkoholinkäytön sukupuolittuneisiin merkityksiin ja normeihin suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Teemanumeron toisessa artikkelissa Anne Laiho ja Annukka Jauhiainen tarkastelevat diskurssianalyysin keinoin miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja sukupuolesta ja mieheydestä opettajaksi opiskelun ja opettajana toimimisen konteksteissa. Laihon ja Jauhiaisen analyysissa muodostamat puhetavat ilmentävät miesopettajien halua kyseenalaistaa miesopetta­juuteen kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia ja pyrkimystä liittää itsensä osaksi ”uutta” sukupuoli­tietoisempaa opettajuutta.

Numeron puheenvuoroissa äänen saavat tuttuun tapaan SUNSin puheenjohtajat Sanna Karkulehto ja Tuija Saresma. Puheenvuoroista toinen vie lukijan teemanumeron ytimeen kun Henri Hyvönen pohtii poststrukturalismin ja hegemonisen maskuliniisuuden kytköksiä. Hyvönen keskustelee puheenvuorossaan miestutkimuksen ja feministisen teoretisoinnin vaikeasta suhteesta, ja jatkaa näin tehdessään myös Sukupuolentutkimus-lehden miestutkimuksellisissa teksteissä käytyjä keskusteluja.

Lektioita numerossa julkaistaan kaksi. Näistä ensimmäisessä Timo Aho esittelee rekka(työ)mieheyttä käsittelevää väitöstutkimustaan. Ahon etnografinen tutkimus osallistuu  feministisen työntutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen kentille avaamalla näköalan rekkamieheyden rakentumiseen tiekuljetusalan nopeasti muuttuvalla kentällä. Lektioista toisessa Maria Väkiparta esittelee tutkimustaan, jossa tarkastelun kohteena on nuorten miesten rooli tyttöjen sukuelinten silpomisen ja ympärileikkauksen vastaisessa työssä Somaliassa. Tutkimus valottaa erilaisia diskurssiivisia käytänteitä, joissa silpomisen haitallisuutta ja sen vastaista työtä neuvotellaan.

Numeron kolme kirja-arviota avaavat kukin ikkunan miestutkimuksen kentän ajankohtaiseen kirjalliseen tuotantoon. Tuija koivunen arvioi numerossa Timo Ahon väitöstutkimuksen, Jiri Nieminen pureutuu Lucas Gottzénin, Ulf Mellströmin ja Tamara Sheferin toimittaman miestutkimuksen kasainvälisen käsikirjan antiin ja Aino Isojärvi Sam deBoisen miehiä, maskuliinisuutta, muusiikkia ja tunteita käsittelevään teokseen.

Lisäksi numerossa julkaistaan SUNSin kevätkokouksessa myönnetyn Vuoden artikkeli -palkinnon perustelut.  Palkinnon valitsi tänä vuonna Tiina Rosenberg ja se myönnettiin lehden numerossa 2/2019 julkaistulle Ella Poutiaisen artikkelille ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus.

Numeron 2/2020 kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2020

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2020 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2019–2020 aikana eli aikavälillä 1.8.2019 – 31.7.2020.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 30.8.2020 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Kirjoituskutsu: tutkimushankkeiden puheenvuoro (Sukupuolentutkimus-lehti)

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti ryhtyy julkaisemaan puheenvuoroja tutkimushankkeista sukupuolentutkimuksen eri aloilta ja tutkimusalueilta. Täydentävän rahoituksen osuus ja merkitys tutkimuksessa on viime aikoina jatkuvasti lisääntynyt, ja myös suomalainen sukupuolentutkimus on saanut vuosien varrella merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoituksia. Sukupuolentutkimuksen tutkimushankkeissa on tartuttu rohkeasti ajankohtaisiin tutkimusteemoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Niissä rakennetaan lisäksi arvokkaita kotimaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia.

Kutsumme nyt tutkimushankkeiden vastuullisia toimijoita kirjoittamaan ajankohtaisia puheenvuoroja hankkeidensa pohjalta. Palstan tavoitteena on nostaa esiin ja antaa kasvot tulossa ja tekeillä olevalle korkeatasoiselle kotimaiselle sukupuolentutkimukselle.

Hankepuheenvuoro on sukupuolentutkimuksen tutkimus- tai kehittämishankkeesta kumpuava teksti, joka esittelee ytimekkäästi meneillään olevan hankkeen ja osallistuu ajankohtaiseen tutkimukselliseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoro nostaa esiin jonkin hankkeen sisällöllisistä, käsitteellisistä, teoreettisista tai metodologisista säikeistä tai viestii tutkimuksen uudesta havainnosta tai avauksesta kotimaiselle lukijakunnalle. Hankepuheenvuoroja työstetään yhdessä toimituksen kanssa ja niiden pituus on enintään 10 000 merkkiä lähteineen (sis. välilyönnit).

Tutkimushankkeiden puheenvuoropalsta käynnistyy kirjoituskutsun perusteella julkaistavilla hankepuheenvuoroilla numerossa 3/2020, jonka jälkeen kirjoituskutsu jatkuu avoimena. Ensimmäiset julkaistavaksi esitetyt tekstit tulee lähettää Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toimitukseen (st-lehti@oulu.fi ) 31.5.2020 mennessä. Tekstien yhteydessä tulee toimittaa kirjoittajan/-jien tiedot (nimi, yhteystiedot ja organisaatio). Esiteltävän hankkeen osalta on mainittava hankkeen nimi, rahoittaja, hankkeen toteuttava organisaatio sekä vastuullinen johtaja.