Aihearkisto: Uutiset

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2020

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2020 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2019–2020 aikana eli aikavälillä 1.8.2019 – 31.7.2020.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 30.8.2020 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Kirjoituskutsu: tutkimushankkeiden puheenvuoro (Sukupuolentutkimus-lehti)

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti ryhtyy julkaisemaan puheenvuoroja tutkimushankkeista sukupuolentutkimuksen eri aloilta ja tutkimusalueilta. Täydentävän rahoituksen osuus ja merkitys tutkimuksessa on viime aikoina jatkuvasti lisääntynyt, ja myös suomalainen sukupuolentutkimus on saanut vuosien varrella merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoituksia. Sukupuolentutkimuksen tutkimushankkeissa on tartuttu rohkeasti ajankohtaisiin tutkimusteemoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Niissä rakennetaan lisäksi arvokkaita kotimaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia.

Kutsumme nyt tutkimushankkeiden vastuullisia toimijoita kirjoittamaan ajankohtaisia puheenvuoroja hankkeidensa pohjalta. Palstan tavoitteena on nostaa esiin ja antaa kasvot tulossa ja tekeillä olevalle korkeatasoiselle kotimaiselle sukupuolentutkimukselle.

Hankepuheenvuoro on sukupuolentutkimuksen tutkimus- tai kehittämishankkeesta kumpuava teksti, joka esittelee ytimekkäästi meneillään olevan hankkeen ja osallistuu ajankohtaiseen tutkimukselliseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoro nostaa esiin jonkin hankkeen sisällöllisistä, käsitteellisistä, teoreettisista tai metodologisista säikeistä tai viestii tutkimuksen uudesta havainnosta tai avauksesta kotimaiselle lukijakunnalle. Hankepuheenvuoroja työstetään yhdessä toimituksen kanssa ja niiden pituus on enintään 10 000 merkkiä lähteineen (sis. välilyönnit).

Tutkimushankkeiden puheenvuoropalsta käynnistyy kirjoituskutsun perusteella julkaistavilla hankepuheenvuoroilla numerossa 3/2020, jonka jälkeen kirjoituskutsu jatkuu avoimena. Ensimmäiset julkaistavaksi esitetyt tekstit tulee lähettää Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toimitukseen (st-lehti@oulu.fi ) 31.5.2020 mennessä. Tekstien yhteydessä tulee toimittaa kirjoittajan/-jien tiedot (nimi, yhteystiedot ja organisaatio). Esiteltävän hankkeen osalta on mainittava hankkeen nimi, rahoittaja, hankkeen toteuttava organisaatio sekä vastuullinen johtaja.

Kirjoituskutsu: Sukupuoli, väkivalta, tunteet ja affektit (Sukupuolentutkimus 4/2020)

*Kirjoituskutsua jatkettu: artikkelikäsikirjoitukset pyydetään lähettämään vierailevalle toimitukselle 15.6.2020 mennessä, muut tekstit 1.9.2020 mennessä.

Jatkamme aiempaa kirjoituskutsua Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden sukupuolta, väkivaltaa, tunteita ja affekteja käsittelevään teemanumeroon 4/2020, jossa tarkastellaan väkivaltaa niin yksilöiden välisessä kanssakäymisessä ja institutionaalisissa käytänteissä, yhteiskunnan rakenteissa, ideologioissa, kulttuurin diskursseissa ja representaatioissa.

Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä väkivaltaa sukupuolen, tunteiden ja affektien näkökulmista monitieteisesti ja tieteidenvälisesti, uusia näkökulmia avaten. Haluamme käydä keskustelua sukupuolitetun ja/tai sukupuolittuneen väkivallan tekemisen, kokemisen ja välittämisen affektiivisuudesta sekä nykyisin yhä uusille alueille levittäytyvästä väkivallasta – väkivaltatutkimuksen historiaakaan unohtamatta: Miten väkivallan perintö on läsnä muuttuvissa kulttuureissa? Miten menneisyys vaikuttaa nykykulttuurin väkivaltaan ja väkivallan kulttuureihin? Mikä väkivallassa muuttuu ja mikä pysyy samana?

Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja esimerkiksi seuraavista väkivaltaa sukupuolen, tunteiden sekä affektien kehyksissä tarkastelevista aiheista:

– Teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähestymistavat väkivaltaan
– Väkivalta instituutioissa
– Väkivalta kulttuurissa, taiteessa ja mediassa
– Naisviha ja väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus, affektit ja väkivalta
– Seksuaalinen väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus ja väkivalta
– Väkivaltainen kieli
– Digitaalinen väkivalta
– Hidas väkivalta
– Väkivalta ja ei-inhimilliset toiset
– Väkivaltaan puuttuminen, vastuullisuus, affektiivisuus ja eettinen kestävyys

Teemanumeron toimittavat apulaisprofessori Marita Husso (Tampereen yliopisto), professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistotutkija Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto), jotka myös vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Pyydämme lähettämään artikkelikäsikirjoitukset toimittajille (marita.husso@jyu.fi, sanna.karkulehto@jyu.fi, tuija.saresma@jyu.fi) viimeistään 15.6.2020 mennessä. Artikkelien lisäksi toivomme teemaan liittyviä haastatteluja, esseitä, puheenvuoroja ja arvosteluja, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2020 mennessä.

Kevätkokous 2020

Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokous järjestetään keskiviikkona 1.4.2020 klo 14:30. Sääntömääräisten käsittelyn lisäksi kevätkokouksessa jaetaan myös palkinto Sukupuolentutkimus-lehden parhaasta viime vuoden artikkelista.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään poikkeuksellisesti ainoastaan sähköisesti Skypen välityksellä. Lisätietoja osallistumisen suhteen voi tiedustella seuran sihteeriltä sähköpostitse osoitteesta sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Alla kokouksen asialista kokonaisuudessaan. Kaikki SUNSin jäsenet ovat erittäin lämpimästi tervetulleita kokoukseen!

***

Sukupuolentutkimuksen Seura ry

Sällskapet för Genusforskning i Finland rf

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2019

Paikka: Skype

Aika: ke 1.4.2020 kello 14:30

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2019 toimintakertomus
  6. Vuoden 2019 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Tieteellisten seurojen merkitys tutkijalle

Tieteellisten seurain valtuuskunnan Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa juhlistetaan tieteellisiä seuroja ja tuodaan esiin niiden merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja seurojen jäsenille.

Uusimmassa kirjoituksessa TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen nostaa esille Sukupuolentutkimuksen seuran edeltäjän Naistutkimuksen seuran ja sen julkaiseman lehden merkityksen omalla tutkijanurallaan. Lue Ryynänen-Karjalaisen kirjoitus täällä.

Kasvatus-teemanumero 3/2019 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2019
Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 3/2019, ”Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa”, kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteita ja ilmentymiä niin kouluarjen mikrotasolla ja koulutuksen rakenteissa kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin. Numeron toimittamisesta vastaavat vierailevat päätoimittajat Vappu SunnariTuija HuukiIlmari Leppihalme ja Anna Mikkola sekä valtakunnallinen SETSTOP-hanke. Lue pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisessä artikkelissa kirjoittajat Liisa TainioPilvi HeinonenUlla Karvonen ja Sara Routarinne tarkastelevat opettajien käsityksiä sopivan koskettamisen rajoista peruskoulussa. Analyysi perustuu opettajahaastatteluihin. Niiden pohjalta nousee esiin, että opettajat orientoituvat niin oppilaiden ikään, sukupuoleen kuin etniseen taustaan koskettamisen normeja pohtiessaan. Samalla he heijastavat vallitsevia sukupuolinäkemyksiä ja heteroseksististä ideologiaa.

Toisessa artikkelissa Päivi Naskali ja Sofia Kari analysoivat kasvatusalalla toimivien kirjoittajien eri medioissa julkaistuja tekstejä. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluun feministisen tiedon häiritsevyydestä. Teksteissä puolustetaan luonnolliseksi väitettyä sukupuolijakoa niin lasten identiteetissä kuin oppiaineissa ja opettajuudessa. Tasa-arvo puolestaan näyttäytyy yksilöllisenä valinnanvapautena. Feministisen tiedon arvon sivuuttaminen kasvatustieteen sisällä vaikeuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun siirtymistä opettajankoulutukseen.

Teemanumero sisältää teemaa kommentoivia puheenvuoroja peräti neljä kappaletta:

Ensimmäisessä Mari-Anne OkkolinSaara Pyykkönen ja Elisa Kaartinen kysyvät, olisiko yhteiskunnallinen ilmapiiri jo kypsä siihen, että opettajankoulutuksissa nähtäisiin välttämättömäksi käsitellä sukupuolen kysymyksiä ja että opettajaopiskelijat hahmottaisivat maailmaa sukupuolitietoisesti. Kirjoittajat havainnoivat, että opiskelijoiden suhtautumisessa sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin on suurta vaihtelua eri yksiköiden välillä.

Toisessa puheenvuorossa Aino-Maija Elonheimo esittelee intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja sen toimintatapoja TASOVA-hankkeen valossa. Samalla hän luotaa laajemminkin feministisen pedagogiikan jatkumoa vanhemmasta naiserityisyyttä korostavasta suuntauksesta kohti feminististä intersektionaalisesti virittynyttä pedagogiikkaa.

Kolmannessa puheenvuorossa Vappu Sunnari ja Ilmari Leppihalme tarttuvat valtakysymysten sivuuttamiseen ja yksilökeskeisyyteen koulutusta ja kasvatusta koskevissa keskusteluisa. Pohdinnan kohteena on koulussa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Opetushallituksen aiheesta laatiman oppaan sekä Oulun opettajankoulutuksessa syksyllä 2018 tuotetun tutkimusaineiston valossa.

Viimeisessä puheenvuorossa Mari KäyhköVille Pöysä ja Päivi Armila tarkastelevat harvaan asuttua syrjäseutua nuorten sukupuolittuneena asuinympäristönä. Puheenvuoro pohjautuu Nuoret ajassa -tutkimushankkeen aineistoihin ja sen pohjalla on ollut havainto, jonka mukaan alueellisuus usein sivuutetaan sukupuolen merkitystä pohtivassa suomalaisessa tutkimuksessa.

Numerossa on mukana myös Tuuli Kurjen immigrantisaatiota (immigrantisation) tarkasteleva lektio sekä kolme kirja-arviota. Niissä Heidi Kosonen arvioi Liv Strömquistin Einsteinin vaimoaTaija Roiha Arla Kanervan Taiteen mustaa kirjaa ja Suvi Kouri Anni Tsokkisen toimittamaa Taantuvan tasa-arvon kirkkoa.

Numeron 3/2019 on kuvittanut kuva- ja yhteisötaiteilija sekä lumenveistäjä Anna Koivukangas.

Kirjoituskutsu: Kriittisen mies- ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teemanumero (Sukupuolentutkimus–Genusforskning 2/2020)

Etsimme käsikirjoituksia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumeroon 2/2020. Lehteen toivotaan aikaisemmin julkaisemattomia artikkeleita ja tekstejä, jotka käsittelevät poikia, miehiä ja maskuliinisuuksia laaja-alaisesti ja erilaisista lähtökohdista. Viimeaikainen kriittisessä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksessa käyty teoreettinen keskustelu on suuntautunut poikia ja miehiä koskevien odotusten nopeaan muutokseen ja seurauksiin miesten toiminnalle ja tavoille ilmaista sukupuoltaan. Teemanumero kokoaa yksiin kansiin suomalaista tutkimusta, joka kommentoi, kyseenalaistaa, riitauttaa tai myötäilee tätä uutta keskustelun suuntaa. Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Kuka tai mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen ”mies” tai ”poika”?
  • Hegemonisen maskuliinisuuden käsite on hallinnut pojista ja miehistä käytyjä keskusteluja 1980-luvulta alkaen. Mihin suuntaan miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teoriaa tulisi kehittää jatkossa? Tarjoavatko esimerkiksi ”inklusiivinen maskuliinisuus” ja ”hybridimaskuliinisuus” vastauksia hegemonisen maskuliinisuuden teorian kohtaamaan kritiikkiin? Vai olisiko maskuliinisuuden käsitteen aika tehdä tilaa muille käsitteille?
  • Kriittinen miestutkimus syntyi naistutkimuksen rinnalle tarkastelemaan miehiä ja maskuliinisuuksia pitkälti naistutkimuksen menetelmin. Nyt kun sukupuolentutkimus on korvannut naistutkimuksen, mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen tehtävä osana sukupuolentutkimusta?
  • Mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen suhde miesten ja poikien valta-asemien horjuttamiseen?
  • Miten käsitykset sukupuolesta, poikuudesta, mieheydestä ja maskuliinisuuksista muovaavat yhteiskunnallisia instituutioita, kulttuureja sekä poikien ja miesten arkisia käytäntöjä?
  • Kuinka sukupuoli yhdessä muiden erojen kanssa jäsentää erilaisten miesten ja poikien elämää?

Teemanumeron toimittavat Timo Aho (Itä-Suomen yliopisto, timo.aho[at]uef.fi), Petteri Eerola (Tampereen yliopisto, petteri.eerola[at]tuni.fi), Henri Hyvönen (Helsingin yliopisto, henri.t.hyvonen[at]helsinki.fi) ja Toni Kosonen (Itä-Suomen yliopisto, toni.kosonen[at]uef.fi).

Teemanumeroon voi tarjota sekä tutkimusartikkeleita että lyhyempiä puheenvuorotekstejä ja kirja-arvioita.

Artikkelien kirjoittajat lähettävät noin kahden sivun mittaisen laajennetun abstraktin teemanumeron kaikille toimittajille 30.8.2019 mennessä. Teemanumeron toimittajat valitsevat abstraktien pohjalta vertaisarviointiin lähetettävät käsikirjoitukset ja ilmoittavat päätöksistä kirjoittajille 6.9.2019 mennessä. Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää toimittajille 1.12.2019 mennessä, jonka jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Vertaisarvioijien ja toimittajien hyväksymien artikkelikäsikirjoitusten lopullisten versioiden tulee olla valmiina 24.4.2020.

Puheenvuoroja ja kirja-arviota voi lähettää toimittajille 6.3.2020 saakka.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita/

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2019

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun?

Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2019 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn
tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2018–2019 aikana eli aikavälillä 1.8.2018 – 31.7.2019. Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai
kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 31.8.2019 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä lokakuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaalin voi toimittaa joko printattuna tai sähköisessä muodossa.

Mari Lehto
Mediatutkimus
Kaivokatu 12
20014 Turun yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Sukupuolentutkimus-lehden Vuoden artikkeli 2018 -palkinto Suomalaisen feminismin historia -teemanumerolle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 29.3.2019. Artikkelipalkinnon voitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisen artikkelin sijaan kokonainen teemanumero, Heidi Kurvisen ja Arja Turusen toimittama Suomalaisen feminismin historia (3/2018).

Palkinnonsaajan valitsija, professori Merja Kinnunen perustelee poikkeuksellista valintaansa muun muassa seuraavasti: ”feministiselle tutkimukselle ja –liikkeelle on hyvin arvokasta analysoida toimintansa perustoja ja sitä, miten käsitteet ja tutkimus ovat muodostuneet ja muodostuvat aina tietyssä ajassa ja paikassa, kulttuurisessa, historiallisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa”. Kinnusen mukaan teemanumero tekee oivallisella tavalla näkyväksi sen, miten valitut käsitteet ja teoriat muokkaavat tulkintoja todellisuudesta, siitä mitä nähdään ja kysytään. Valinnallaan Kinnunen haluaa myös muistuttaa, että jokainen tutkimus ja jokainen lehti syntyy todella monien toimijoiden kollektiivisen toiminnan tuloksena.

Perustelut ilmestyvät kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2019.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNS:n johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2018.

Paikka: Åbo Akademi, Arken, Voltaire, Tehtaankatu 2, Turku

Aika: pe 29.3.2019 kello 15.30-16

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2018 toimintakertomus
  6. Vuoden 2018 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2020
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Salla Tuori
puheenjohtaja
stuori@abo.fi

Mari Lehto
sihteeri
mari.t.lehto@utu.fi