Aihearkisto: Uutiset

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2019

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun?

Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2019 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn
tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2018–2019 aikana eli aikavälillä 1.8.2018 – 31.7.2019. Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai
kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 31.8.2019 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä lokakuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaalin voi toimittaa joko printattuna tai sähköisessä muodossa.

Mari Lehto
Mediatutkimus
Kaivokatu 12
20014 Turun yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Mainokset

Sukupuolentutkimus-lehden Vuoden artikkeli 2018 -palkinto Suomalaisen feminismin historia -teemanumerolle

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Sukupuolentutkimuksen seuran kevätkokouksessa 29.3.2019. Artikkelipalkinnon voitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa yksittäisen artikkelin sijaan kokonainen teemanumero, Heidi Kurvisen ja Arja Turusen toimittama Suomalaisen feminismin historia (3/2018).

Palkinnonsaajan valitsija, professori Merja Kinnunen perustelee poikkeuksellista valintaansa muun muassa seuraavasti: ”feministiselle tutkimukselle ja –liikkeelle on hyvin arvokasta analysoida toimintansa perustoja ja sitä, miten käsitteet ja tutkimus ovat muodostuneet ja muodostuvat aina tietyssä ajassa ja paikassa, kulttuurisessa, historiallisessa, poliittisessa ja sosiaalisessa kontekstissa”. Kinnusen mukaan teemanumero tekee oivallisella tavalla näkyväksi sen, miten valitut käsitteet ja teoriat muokkaavat tulkintoja todellisuudesta, siitä mitä nähdään ja kysytään. Valinnallaan Kinnunen haluaa myös muistuttaa, että jokainen tutkimus ja jokainen lehti syntyy todella monien toimijoiden kollektiivisen toiminnan tuloksena.

Perustelut ilmestyvät kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimus-lehden numerossa 2/2019.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (vuosina 1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura SUNS. Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNS:n johtokunta pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

Kevätkokouksessa jaetaan palkinto parhaasta artikkelista Sukupuolentutkimus-lehdessä vuonna 2018.

Paikka: Åbo Akademi, Arken, Voltaire, Tehtaankatu 2, Turku

Aika: pe 29.3.2019 kello 15.30-16

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2018 toimintakertomus
  6. Vuoden 2018 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2020
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

Salla Tuori
puheenjohtaja
stuori@abo.fi

Mari Lehto
sihteeri
mari.t.lehto@utu.fi

Sukupuolentutkimuksen päivät 2019: Työryhmäkutsu

Työryhmäkutsu

7.1.–15.2.2019

Sukupuolentutkimuksen päivät 2019: Väkivallasta

24.10.–26.10.2019

Helsingin yliopisto

Mitä on väkivalta? Millä tavoilla väkivaltaa normalisoidaan? Miten sukupuoli, seksuaalisuus, rotu ja luokka sekä muut valtarakenteet risteävät niin, että jotkut ovat erityisen alttiita väkivallan kokemiselle? Miten kyseenalaistaa ja haastaa väkivallan eri muotoja? Mitkä ovat sellaisia kunnioittavia ja monivivahteisia solidaarisuuden ja aktivismin muotoja, jotka pystyvät huomioimaan ihmisten kokemusten erityisyyden?

Kutsumme tutkijoita laajasti globaalista pohjoisesta ja etelästä osallistumaan keskusteluun väkivallasta. Helsingissä järjestettävä konferenssi käsittelee monipuolisesti väkivaltaa monitieteisen sukupuolen-, seksuaalisuuden-, queer-, trans-, vammais-, jälkikolonialistisen ja kriittisen rodun tutkimuksen kautta. Konferenssin järjestää Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tieteenala yhdessä Sukupuolentutkimuksen seuran (SUNS), Haavoittuvuuden haltuunotto ja WeAll -projektien kanssa.

Työryhmäkutsu on avoinna 7.1.–15.2.2019. Työryhmäehdotuksia otetaan vastaan englanniksi, suomeksi ja ruotsiksi. Perinteisten työryhmien lisäksi toivomme myös muita ehdotuksia luovasta yhteistoiminnasta, esityksistä tai performansseista.

Toivomme työryhmäehdotuksia erityisesti (mutta ei ainoastaan) alla olevista teemoista:

* Millä tavalla väkivaltaa analysoidaan ja ymmärretään feministisessä, queer-, trans-, jälkikolonialistisessa, vammais- ja kriittisessä rodun tutkimuksessa

* Keskustelua siitä, mikä lasketaan väkivallaksi feministisessä ja monitieteisessä sukupuolentutkimuksessa

* Metodologia, metodit ja etiikka väkivallan ja haavoittuvien ryhmien tutkimuksessa

* Lähestymistavat ja metodit väkivallan kohtaamiseen, vastustamiseen sekä muutokseen

* Sukupuolen, väkivallan ja toimijuuden käsitteet ja käsitteellistäminen

* Valta/tieto –väkivalta

* Väkivalta feminististen liikkeiden ja tieteenalan sisällä

* Normatiivinen väkivalta ja normien tuottama väkivalta

* Rakenteellinen väkivalta, koloniaalinen ja rotuväkivalta, mukaan lukien mikroaggressiot

* Institutionaalinen ja institutionalisoitunut väkivalta, esimerkiksi organisaatioissa, kouluissa, korkeakouluissa, sairaaloissa, armeijassa, vankiloissa

* Väkivalta ja loukkaukset syrjintänä työelämässä ja organisaatioissa

* Vihapuhe ja verkkoväkivalta

* Väkivallan kertomukset ja kuvaukset kirjallisuudessa, elokuvassa, kuvataiteessa, mediassa

* Poliittinen väkivalta, kansanliikkeet ja väkivalta

* Väkivaltaan liittyvät linjaukset ja politiikka

* Liikkuvuus, muuttoliike, rajat

* Väkivallan kokemukset

* Myötätunto ja väkivallan todistaminen

* Tutkijan myötätuntouupumus ja itsestä huolehtiminen

* Väkivalta ja haavoittuvuus ilmastonmuutoksen kontekstissa

* Eläimiin kohdistuva väkivalta

* Väkivaltatutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus: miten vaikuttaa myönteiseen muutokseen

Ohjeita työryhmien järjestäjille:

Järjestäjät ovat vastuussa työryhmänsä suunnittelemisesta, järjestämisestä sekä esitelmien valitsemisesta. Järjestäjät ovat yhteydessä konferenssitoimikuntaan sekä työryhmän osallistujiin kaikissa työryhmään liittyvissä asioissa. Jokainen sessio kestää 90 minuuttia, joka voidaan jakaa kolmesta neljään esitykseen sekä yhteiskeskusteluun, tai vaihtoehtoisesti järjestäjät voivat käyttää ajan työryhmäänsä sopivaksi katsomallaan tavalla. Esitelmäehdotukset lähetetään suoraan työryhmien järjestäjille, ilmoittautumislomakkeessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Järjestäjät valitsevat esitelmät työryhmäänsä ja ilmoittavat päätöksistään konferenssitoimikunnalle ja osallistujille.

Konferenssin hakuvaiheet:

1) Työryhmien järjestäjät jättävät työryhmäehdotuksensa 15.2.2019 mennessä. Hyväksymisestä ilmoitetaan 21.2.2019 mennessä.

2) Hyväksyttyjen työryhmien tiedot julkaistaan konferenssin nettisivuilla 28.2.2019. Esitelmäkutsu on avoinna 1.3.2019–31.3.2019. Konferenssitoimikunta vastaa esitelmäkutsun jakamisesta ja konferenssin tiedottamisesta.

3) Esitelmäehdotukset lähetetään suoraan työryhmien järjestäjille, jotka ilmoittavat valinnoistaan ehdotusten lähettäjille ja konferenssitoimikunnalle 17.4.2019 mennessä. Hyväksyttyjen esitysten abstraktit lähetetään konferenssitoimikunnalle abstraktikirjaa varten.

Työryhmähaun ohjeet:

Työryhmän abstrakti (enintään 2000 merkkiä välilyönteineen), otsikko, avainsanat, lyhyt biografia (enintään 1000 merkkiä välilyönteineen), puheenjohtaja/-johtajat, diskussantti ja lista teemoista esitelmäkutsua varten lähetetään konferenssitoimikunnalle täyttämällä hakulomake konferenssin nettisivuilla: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/94401/lomake.html

Tärkeitä päivämääriä:

* Työryhmäehdotusten viimeinen jättöpäivä: 15.2.2019

* Ilmoitus hyväksytyistä työryhmistä: 21.2.2019

* Esitelmäkutsu: 1.3.2019–31.3.2019

* Ilmoitus hyväksytyistä esitelmistä osallistujille ja konferenssitoimikunnalle 17.4.2019

Lisätietoa konferenssista: https://www.helsinki.fi/en/conferences/gender-studies-2019-conference

Seksuaalirikokset ja poliittisten pisteiden keräily

Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin ja tuomittavaa – tekijästä riippumatta. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi joutuu ympäri maailmaa joka päivä tuhansia lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia, miehiä ja muunsukupuolisia. Seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttaa valtavasti kärsimystä globaalisti. Siksi aiheesta Suomessa virinnyt julkinen keskustelu on erittäin tärkeä. Samaan aikaan on valitettavaa,
että keskustelu on ollut hyvin yksiulotteista ja leimaavaa. Keskustelussa väkivaltaa kokeneiden äänet ovat jääneet huomiotta eikä hyväksikäytön arkipäiväistä ja rakenteellista luonnetta ole käsitelty riittävästi. Haluamme kirjoituksellamme osoittaa tukemme kaikille seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhreille ja kannustaa kaikkia vastuulliseen ja väkivallan kokemuksia kunnioittavaan keskusteluun.

Hyväksikäyttö ei ole uusi ilmiö. Lapsiin kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta ja heidän kehojensa seksualisointi on ollut aina osa suomalaista yhteiskuntaa, paljon ennen internetiä ja kansalaisuudesta riippumatta. Alamme myös aiempaa paremmin tunnistaa, ettei seksuaalinen väkivalta kohdistu vain naisoletettuihin ja kuinka erilaiset häirinnät muodot kasautuvat esimerkiksi LHBTIQ-ihmisille. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta ei edelleenkään puhuta tarpeeksi – ei perheissä, yhteisöissä tai yhteiskunnassa.

Suomessa tapahtuu vuosittain lähes tuhat raiskausta ja suunnilleen saman verran lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia – ja tässä luvussa mukana ovat vain tapaukset, jotka ilmoitetaan poliisille . Tiettyjen kansallisuuksien korostuminen tilastoissa on tosiasia, mutta väkivaltatilastojen selittäminen kulttuurilla patologisoi yksilön kulttuurinsa vankina toimivaksi jäseneksi ja esittää sen jäsenet automaattisena turvallisuusuhkana ja potentiaalisena raiskaajana. Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kytkeminen ainoastaan maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin estää käsittelemästä sitä, että nämä ilmiöt ovat rakenteellisia yhteiskuntamme osia. Suomi on tunnetusti kärkipaikoilla myös sukupuolittuneen väkivallan EU-laajuisissa tilastoissa.

Yhteiskunnan syvärakenteet eivät ole muuttuneet, vaikka vaikenemisen kulttuuria on viime aikoina ryhdytty aktiivisesti murtamaan. #metoo on ollut väylä tehdä näkyväksi sitä, kuinka moni on kokenut lähentelyä ja pahimmillaan törkeää seksuaalista väkivaltaa. Hyväksikäyttöä vastaan olisi voitu ottaa vakavasti ja äänekkäästi kantaa juuri #metoo-kampanjan yhteydessä. Vaatimukset raiskaustuomioiden koventamisesta, tuki- ja turvapalvelujen lisäämisestä  ja lainsäädännön muuttamisesta uhria suojaavaksi ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville vuosikymmeniä.

Tämänhetkisen keskustelun pinnallisuus ja sen muukalaisvihamielinen pohjavire eivät jää epäselväksi kenellekään, joka on kuluneina vuosina tai vuosikymmeninä pohtinut sitä, miksi seksuaaliseen väkivaltaan ei tässä yhteiskunnassa suhtauduta vakavasti. On oireellista, että jo pitkään vaaditun seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisen käynnistämiseksi tarvittiin rasistissävytteinen spektaakkeli, jossa hyväksikäyttäjäksi on nimetty ja mielletty ulkopuolinen.

Hyväksikäytetyillä ja haavoittuvassa asemassa olevilla ei edelleenkään ole ääntä tässä keskustelussa. Heidän puolestaan puhuvat nyt poliittisia irtopisteitä hakevat tahot, joita sukupuolten tasa-arvon edistäminen, seksuaalinen väkivalta ja sitä ylläpitävien rakenteiden purkaminen ei muissa yhteyksissä kiinnosta. Nämä tahot ovat myös torpanneet niitä toimenpideyrityksiä, joilla on pyritty edistämään koulutus- ja työllistymispolkuja ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta, eli rakentaa maahanmuuttaneiden edellytyksiä olla osa tätä yhteiskuntaa.

Kollektiivisen hysterian lietsomisesta ovat vastuussa poliitikot läpi poliittisen kentän, samoin kuin media, joka on levittänyt osin sensaatiohakuisesti rakennettuja uutisia ilman riittävää taustoitusta. Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön nouseminen valtakunnan puheenaiheeksi voi kuitenkin myös versoa hyvää. Oikeusministeri on vihdoin käynnistämässä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, jonka keskeisiä elementtejä ovat kauan vaadittu suostumusperiaate sekä alle 16-vuotiaiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen katsominen raiskauksiksi.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua illuusioon siitä, että kysymykset tasa-arvosta ja oikeudesta koskemattomuuteen otettaisiin nyt vakavasti. Jos näihin asioihin reagoidaan ainoastaan maahanmuutosta käytävän keskustelun yhteydessä, tulee aihe painumaan maan alle jälleen, kun tekijät ovat valkoisia suomalaisia. Meidän on pidettävä huoli siitä, että sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi tehdään konkreettisia toimia. Istanbulin sopimuksen täysimääräinen toteuttaminen ja sille riittävien resurssien jakaminen olisi ensimmäinen askel. Emme voi enää antaa erinäisten poliittisten tahojen kaapata keskustelua naisten asemasta. Silloin se nousee pinnalle vain, kun väkivaltaa kokeneiden kärsimykset hyödyttävät rasistista nationalistista agendaa.

Anti-Racism Media Activist Alliance (ARMA)

ARF (Anti-Racist Forum)

Critical Race Studies Network Finland

Fem-R (Feministinen ja antirasistinen kansalaisjärjestö)

ETMU ry (Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen
seura)

Heseta ry

Kotimajoitusverkosto

Miehet ry

Monika-Naiset liitto ry

Rasisminvastainen tutkijaverkosto Raster

SahWira Africa international ry

Seta ry

Siitä viis – tutkijakollektiivi

Sopu ja Bahar -työ / Loisto setlementti ry

Sukupuolentutkimuksen seura

Suostumus2018

Tutu ry (turvapaikanhakijoiden tuki ry)

Vapaa Liikkuvuus verkosto

We see you ry

Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2018 Aino Nevalaisen tutkielmalle suomalaisen pornografian rodullistavista representaatioista

Sukupuolentutkimuksen seura on myöntänyt vuoden 2018 gradupalkinnon YTM Aino Nevalaisen Itä-Suomen yliopiston sosiologian oppialaan tehdylle pro gradu -tutkielmalle ”Anteliaat ruskeaveriköt”, ”suloiset silkkipillut” ja ”vaaleat venukset”. Suomalaisen pornografian rodullistavat representaatiot.Tutkielma osoittaa, miten niin sanotun rodun kategoriaa tuotetaan, ylläpidetään ja uusinnetaan pornografian kontekstissa. Aineisto koostuu kolmesta Ratto-lehden 2010-luvulla ilmestyneestä numerosta, jotka on laadittu teemanaan tietty rodullistettu ryhmä.

Gradupalkinnon saajan valitsi yhdeksän ehdokkaan joukosta professori emerita Harriet Silius. Siliuksen mukaan Nevalaisen feministinen, antirasistinen ja intersektionaalinen analyysi on oivaltavaa ja hyvin teoriaan ankkuroitua. Työ on sujuvasti kirjoitettu ja tulkinnat vakuuttavia. Silius kiittää Nevalaisen omaperäistä ääntä ja laajaa lukeneisuutta niin kotimaisen kuin englanninkielisenkin feministisen kirjallisuuden saralla.

Sukupuolentutkimuksen seura myöntää vuosittain palkinnon ansioituneelle nais- ja sukupuolentutkimukseen liittyvälle pro gradu -tutkielmalle. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Sukupuolentutkimuksen seura onnittelee lämpimästi voittajaa!

Lehden teemanumero 3/2018 Suomalaisen feminismin historia on ilmestynyt

3/2018 Suomalaisen feminismin historia

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 3/2018, teemanumero ”Suomalaisen feminismin historia”, on täynnä tymäkkää tietoa  sivujakin lehdessä on historialliset sata! Numeron vierailevat päätoimittajat ovat Heidi Kurvinen ja Arja Turunen, jotka pääkirjoituksessaan murtavat aaltoja ja hakevat uusia tulkintoja suomalaisen feminismin historialle.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Tiina Kinnunen tarkastelee suomalaista naisliikettä toisen maailmansodan aikana liikkeen lehdistön näkökulmasta pohtien, miten tasa-arvovaatimukset artikuloituivat sota-ajan erityisolosuhteissa. Artikkeli avaa uusia näköaloja vuosiin, joita on pidetty ”naisasialiikkeen hiljaisina vuosina”.

Yhteisartikkelissaan Heidi Kurvinen ja Arja Turunen tarkastelevat uudesta tulokulmasta feminismin toista aaltoa ja Yhdistys 9:ää, joka on tutkimuksessa usein sijoitettu feminismistä irralliseksi liikkeeksi. Yhdistyksen arkistoaineistoja ja 60-luvun lehtitekstejä tarkastelemalla he löytävät jatkuvuutta Yhdistys 9:n ja myöhemmän feministisen liikkeen välillä  ja myös naisasialiikkeiden yli satavuotisen historian kanssa.

Kolmannessa artikkelissa Arja Turunen tarkastelee suomalaisten feministien kokemuksia ja näkemyksiä taistolaisuudesta. Haastatteluaineiston pohjalta vahvistuu käsitys feminisitisestä liikkeestä uudenlaisen vapaamman ja yksilölähtöisen toinmintakulttuurin edustajana, joka houkutti myös niitä naisia, joita yhteiskunnallinen toiminta ei ollut aiemmin kiinnostanut.

Numeron katsausartikkelissa Marianne Liljeström tutkailee suomalaisen sukupuolentutkimuksen institutionalisointia ja tieteenalakohtaista luonnetta. Institutionalisoituminen ja tieteenalamuodostus osoittautuvat samanaikaisiksi ja yhteenkuuluviksi tapahtumiksi ja sukupuolentutkimus tieteenalana sekä tieteidenväliseksi että tieteenaloja ylittäväksi teoriaksi ja käytännöksi, jolla on edessään myös tulevaisuus.

Puheenvuoro-osiossa Merle Weßel tarkastelee feminismin ja eugeniikan suhdetta maailmansotien välisenä aikana ja osoittaa, että eugeniikka antoi aikansa feministeille mahdollisuuden keskustella aiemmin yksityisinä pidetyistä naisten asioista julkisesti. Hannah Yoken ja Nina Nyman puolestaan jatkavat puheenvuoroissaan edelleen ajankohtaista #metoo-keskustelua. Yoken pohtii teemaan liittyen feminismin historian jatkuvuuksia ja aktivistisukupolvien eroja, Nyman taas feministisen aktivismin tutkimiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Numeron kirja-arvioissa Martina Reuter tarkastelee Edvard Westermarckin käsitystä eugeenisista avioliittoesteistä, sen yhteensopivuutta hänen väitetyn liberaalin arvomaailmansa kanssa ja nostaa esiin myös sen, kuinka Helena Westermarckin käsitykset erosivat veljensä näkemyksistä. Anna Rajavuori puolestaan arvioi tuoreen väitöksen naisvankien elämästä ja kuolemasta Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918.

Numeron on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvantekijä Aiju Salminen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Aallonmurtajat suomalaisen feminismin historian uudet tulkinnat (pdf)

ARTIKKELIT
Tiina Kinnunen: Naisetko vain aputyöläisiä? Naisliikkeen lehdistön välittämä kuva vuosien 19391944 tasa-arvopyrkimyksistä
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Toinen aalto uudelleen tarkasteltuna. Yhdistys 9:n rooli suomalaisen feminismin historiassa
Arja Turunen: Kapinaa ja ahtaita raameja. Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista

KATSAUSARTIKKELI
Marianne Liljeström: Institutionalisoitu sukupuolentutkimus: tieteenalan luonteesta ja visioista

PUHEENVUOROT
Merle Weßel: Feminismi ja positiivinen eugeniikka Pohjoismaissa maailmansotien välisenä aikana
Hannah Yoken: Feminist Pasts & Present Memories. #MeToo from an Oral History Perspective
Nina Nyman: Att arkivera feministisk aktivism

LEKTIO
Eeva Kotioja: Uskalluksen anatomia. Sukupiiri naisasianaisen sosiaalisen pääoman lähteenä

KIRJA-ARVIOT
Martina Reuter: Niina Timosaari, Edvard Westermarck totuuden etsijä sekä Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 18801910
Anna Rajavuori: Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918

Uusin sekä muut numerot: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/uusin-lehti/

Tilaa lehti! https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/tilaukset/

TIETOSUOJATIEDOTE

Rekisterinpitäjä
Yhdistyksen nimi: Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ry

Y-tunnus: 0730977-2

Osoite: Sukupuolentutkimus, 20014 Turun yliopisto

Yhteyshenkilön sähköposti: sunsjasenet@sukupuolentutkimus.fi

Jäsenrekisteri

Rekisterissämme käsitellään Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ry:n jäsenien ja luottamushenkilöiden sekä Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden tilaajien henkilötietoja.

Henkilötietojen käsittelyn käyttötarkoitus ja perusteet

Jäsenrekisterimme käyttötarkoitus on seuran jäsenien ja luottamushenkilöiden sekä Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden tilaajien yhteystietojen ajantasainen hallinta jäsenyyden tai tilauksen aikana. Kerättäviä henkilötietoja ovat nimi-, osoite- ja sähköpostiosoitetiedot sekä tieto jäsenyystyypistä. Tiedot kerätään jäseniltä jäseneksi liittymisen tai lehtitilauksen tekemisen yhteydessä. Henkilötietojen käsittelyn ja tallentamisen perusteena on jäsenlaskujen ja lehden postittaminen sekä jäsen- ja tilausmäärien dokumentointi.

Henkilötietojen suojaaminen ja tietoturva

Sähköisesti käsiteltävät henkilötiedot on tallennettu SUNS:n jäsenrekisterijärjestelmään. Sekä sähköiseen järjestelmään että seuran arkistoihin on rajattu pääsy vain sellaisilla henkilöillä, jotka tarvitsevat kyseisiä tietoja seuran toimintaan liittyvien työtehtäviensä hoitamiseksi.

 Yhteydenotot

Henkilötietojen käsittelyä koskevat tietopyynnöt ja kysymykset voi osoittaa sähköpostitse osoitteeseen sunsjasenet@sukupuolentutkimus.fi.

 

Kannanotto: Aika haastaa valkoisen pelastajan asenne

Sukupuolentutkimuksen seura* – Sällskapet för genusforskning ry (SUNS)
tukee SahWira Africa Internationalin esittämää kritiikkiä ruskeiden ja
mustien naisten – tässä tapauksessa nuoren tytön – koloniaalisesta
hyväksikäytöstä hyväntekeväisyyden nimissä. Sukupuolentutkimuksen  seura
pitää erittäin tärkeänä, että lasten oikeuksista sekä sukupuoleen ja
seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä puhutaan  kunnioittavasti ja
niin, ettei länsimainen katse ja näkökulma hallitse  keskustelua.

Kiitämme täten Raster-verkostoa haasteesta ja kehotamme myös muita
tieteellisiä järjestöjä, kuten Suomen Queer-tutkimuksen Seuraa,
jatkamaan keskustelua.

*kannanoton julkaisemisesta on päättänyt SUNSin hallitus, joka on  Elina
Penttistä lukuun ottamatta kannanoton takana.

Statement: Time to challenge white saviour mentality

The Finnish Society for Gender Studies* (SUNS) supports the critique
presented by SahWira Africa International against the colonial
exploitation of brown and black women – in this case a young girl – in
the name of charity. The Society for Gender Studies considers it very
important that children’s rights and questions concerning gender and
sexuality are discussed in respectful ways and so that western gaze  and
perspectives do not dominate the discussion.

We thus thank Raster-network for the challenge and suggest that other
scientific societies, such as the Finnish Society for Queer Studies
continues the discussion.

* The board of SUNS made the decision to publish the statement and all
but one member, Elina Penttinen, stand behind the statement.

SUNSin hallituksen puolesta,
On the behalf of the board of SUNS,
Salla Tuori

The statement by Raster-network in English and Finnish:
https://raster.fi/2018/05/06/its-time-to-challenge-white-saviour-mentality/
and
https://raster.fi/2018/05/06/on-aika-haastaa-valkoisen-pelastajan-asenne/

Campaign material by PLAN International Finland:
https://plan.fi/en/childmothers
https://www.youtube.com/watch?v=vUZYG6HCkzg&feature=share

Latest information about the campaign and how to participate in it are
found at the Facebook and Twitter accounts by SahWira  AfricaInternational:
https://www.facebook.com/sahwiraafrica/
https://twitter.com/sahwiraafrica
Twitter: @sahwiraAfrica  @mkweshafaith #ProtectBlackGirlsToo

Interview by Dr Faith Mkwesha:
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/eroticising_and_sexualising_researcher_slams_plan_finland_over_ad_campaign_featuring_pregnant_12_year-old_girl/10180236

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2018

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2018 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2017–2018 aikana eli aikavälillä 1.8.2017 – 31.7.2018.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 14.9.2018 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaali tulee toimittaa sekä printattuna että sähköisessä muodossa.

Mari Lehto
Sukupuolentutkimus
Kaivokatu 12
20014 Turun yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.