Tervetuloa Sukupuolentutkijoiden After Workeille verkossa ti 11.3.2025 klo 16.00–17.15! 

Välkommen till genusvetarnas after work på nätet tisdagen den 11.3.2025 kl 16-17.15!

Vill du lyssna på korta föredrag och diskutera aktuella teman inom genusvetenskapen? Vill du utbyta idéer och umgås med andra genusforskare?

Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusvetenskap (SUNS) har som mål att sammanföra genusforskare och andra intresserade och att stimulera och upprätthålla diskussioner om frågor som påverkar vårt fält – oavsett om de berör aktuell politik, genusvetenskapens grunder och praxis eller framtid. Som svar på detta mål arrangeras genusvetarnas after work!

Tillfällena hålls regelbundet via nätet. Delta med låg tröskel, kombinera med en kaffe eller måltid. Varje gång väljs ett tema och experter turas om att ge en introduktion, varefter diskussionen fortsätter i en avslappnad och informell atmosfär. Den här gången hålls två föredrag om olika teman. Föredragen hålls på svenska av doktorander i genusvetenskap vid Åbo Akademi, frågor och diskussionen efteråt att hållas på svenska, engelska eller finska.

Nina Nyman: Från #metoo till arkiv

När #metoo spreds runtom världen under hösten 2017 utvecklades i Sverige en specifik typ av #metoo-aktion som tog sig formen av upprop. Uppropen organiserades via insamling inom yrkesspecifika hemliga Facebook-grupper och personer delade erfarenheter med varandra i form av vittnesmål. Därefter skrevs upprop med krav, uppropen undertecknades och uppropen publicerades tillsammans med anonyma vittnesmål. Den här formen av #metoo-organisering kom till Finland i form av uppropet #dammenbrister som uppmärksammade sexuellt våld och sexuella trakasserier bland finlandssvenskar. Uppropet fick på bara en vecka stort genomslag och samlade in 950 vittnesmål och 6111 underskrifter på sitt upprop. Nina Nyman fungerade som en av administratörerna till uppropet och när aktionen var slut stod hon och de andra administratörerna kvar med dilemmat vad de skulle göra med materialet som fanns kvar. Lösningen blev att arkivera materialet. Under SUNS AW kommer Nyman diskutera de etiska frågor som beslutsfattandet kring aktivismen och arkiveringen väckte och som hon behandlar i sin doktorsavhandling.

Jessika Holmlund: Vad är en människa?: Frågor kring demokratins människobild

Demokratin och dess syn på människan som fri och med rätt att påverka samhället hon lever i utgör basen i västvärldens politiska värdegrund. Samma värdegrund uttrycks i FN:s deklarations om mänskliga rättigheter som utvecklats med ambitionen att skapa en global konsensus om alla människors lika värde och rätt till liv. Men bakom den demokratiska människosynen finns en lång och brokig historia – När demokratin tar form vid 1700-talets slut omfattar den som bekant inte kvinnor. Och i Förenta Staterna blir ”frihet” snabbt en del av den nationella identiteten samtidigt som slavarna utgör en undre kast. FN:s deklaration uppstår i efterdyningarna till andra världskrigets fasansfulla massutrotningsprojekt. Vad vi kan konstatera är att ordet människa inte är ett inkluderande begrepp, utan att det har sin historia. Föresatsen med Jessika Holmlunds doktorsavhandling är att undersöka människobegreppet som ett etiskt begrepp. Detta genom att tillämpa posthumanistisk kritik på den politiska filosofi som diskuterar demokratiska värderingar. I förgrunden för undersökningen finns en fokus på intellektuella funktionsvariationer och mänsklig rätt.

Fyll i anmälningsformuläret så skickar vi en länk till dig före evenemanget.

Detaljerad information om evenemanget:

VAR?

Online på Zoom

NÄR?

Tisdagen den 11 mars 2025 kl. 16-17.15

VEM KAN DELTA?

Alla som är intresserade av genusvetenskap. Du behöver inte vara medlem i SUNS.

Föredragshållare

  • Nina Nyman är doktorand i genusvetenskap vid Åbo Akademi och fungerade som en av administratörerna för #metoo uppropet #dammenbrister.
  • Jessika Holmlund är doktorand i genusvetenskap vid Åbo Akademi och har arbetat som handledare för personer med funktionsvariationer.

ANMÄL DIG SENAST 8 MARS 2025: https://forms.gle/KfoUf2rT2YGFPGCcA

Sukupuolentutkimuksen seuran kannanotto sukupuolentutkimuksen oppiaineen tilanteesta Itä-Suomen yliopistossa

 Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ilmaisee vakavan huolensa sukupuolentutkimuksen oppiaineen kestämättömästä tilanteesta Itä-Suomen yliopistossa. Sukupuolentutkimuksen opetus ja ohjaus ovat tällä hetkellä väliaikaisratkaisujen varassa, eivätkä oppiaineelle osoitetut henkilöresurssit riitä perustehtävien suorittamiseen, saati oppiaineen tutkimuksellisiin tavoitteisiin. Yliopiston johto ei ole toistaiseksi tehnyt ehdotusta tilanteen parantamiseksi.

Sukupuolentutkimuksen professuurin jatkoa ei ole ratkaistu professori Jaana Vuoren eläköidyttyä syyskuussa 2024. Jo ennen tätä, lukuvuonna 2023–24, professuuria hoidettiin säästötavoitteiden takia 50 prosentin työajalla. Kuluvana lukuvuonna 2024–25 tehtävää toteutetaan yliopistonlehtoritasoisena 75 prosentin työajalla. Yliopistonlehtorin työsuhde on määräaikainen ja päättyy elokuussa 2025. Keväällä 2024 aloittanut kulttuurintutkimuksen professori antaa omien tehtäviensä ohella työpanostaan sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Hän myös hoitaa tällä hetkellä kaiken sukupuolentutkimuksen gradu- ja väitöskirjaohjauksen. 

Epävarmat ja riittämättömät resurssit hankaloittavat Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen pitkäjänteistä kehittämistyötä ja tutkimusrahoituksen hakemista. Lisäksi tilanne vaikeuttaa koko kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman kehittämistyötä. Myös muita yliopiston kulttuurintutkimuksen erikoistumisaloja hoidetaan kestämättömin henkilöstöratkaisuin.

Sukupuolentutkimuksella on Itä-Suomen yliopistossa pitkä perinne. Yliopiston silloisen naistutkimuksen oppiaineen edustajat olivat muodostamassa kuluvana vuonna 20 vuotta täyttävää kansallista sukupuolentutkimuksen Hilma-verkostoa. Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine on profiloitunut kansallisesti ainutlaatuisena kulttuurintutkimuksellisena sukupuolentutkimuksena.

Monitieteinen sukupuolentutkimus on keskeinen osa yliopiston kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman opetussisältöjä. Se on tarjolla HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon erikoistumisalana sekä tohtoriohjelman pääaineena. Kaikille vapaasti tarjolla olevana sivuaineena sukupuolentutkimus tukee monia eri tutkintoja Englanninkielinen Basic Studies in Gender Studies -sivuainekokonaisuus palvelee sekä kansainvälisiä koulutusohjelmia että vaihto-opiskelijoita. Laajaa opetusvastuuta on mahdotonta hoitaa 75% yliopistonlehtorin resurssilla. Sukupuolentutkimuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

SUNS pyytää Itä-Suomen yliopiston johtoa puuttumaan tilanteeseen ensi tilassa ja varmistamaan, että oppiainetta hoitaa jatkossakin professori 100 prosentin työpanoksella.

Sukupuolentutkimuksen seuran hallituksen puolesta, 

Tampereella 18.12.2024

Hanna Ylöstalo, puheenjohtaja

Anna Elomäki, varapuheenjohtaja

Tampereen yliopisto

Sukupuolentutkimus–Genusforskning 3/2024 luettavissa

Numeron 3/2024 pääkirjoituksessa Varpu AlasuutariSanna Karhu ja Heidi Kosonen pohtivat rasismin normalisoitumista sekä tieteellisten seurojen jäsenkatoa.

Artikkelissaan “Laura Ruohosen kolme näytelmää feministisinä aatedraamoina ja historian uudelleenkirjoituksina” Jarmo Lintunen kehittää feministisen aatedraaman käsitettä ja tarkastelee sukupuolen tematiikkaa Laura Ruohosen näytelmissä Suurin on rakkaus (1998), Kuningatar K (2003) ja Sultanaatti (2022).

SUNSin puheenjohtajat Hanna Ylöstalo ja Anna Elomäki kirjoittavat sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvon tilaa uhkaavista tekijöistä mutta löytävät toivoa erityisesti sukupuolentutkimuksen opetuksesta.

Lektioita julkaistaan kaksi: Laura Mankki on väitellyt hyvinvointivaltion ulkomaalaistaustaisista siivoojista ja Eveliina Puutio alakouluikäisten suhdekulttuureista. 

Kirja-arvioissa Aino-Kaisa Koistinen kirjoittaa Joana Pais Zosimon, Kate Sotejeff-Wilsonin ja Wendy Baldwinin toimittamasta Women Writing Socially in Academia -kokoelmasta. Aino Luotonen esittelee Celia Robertsin ja kollegoiden teoksen Reproduction, Kin and Climate Crisis. Alma Onali arvioi Rosi Braidottin kirjoittaman ja Kaisa Kortekallion suomentaman Tieto ihmisen jälkeen -kirjan, ja Salla Aldrin Salskov tarttuu Judith Butlerin viimeisimpään teokseen Who’s Afraid of Gender?

Lisäksi numerossa julkaistaan Näkymättömyys-teemanumeron (4/2025) kirjoituskutsu.

Tutustu numeroon: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/11888

Sukupuolentutkimus–Genusforskning 2/2024 luettavissa

Numeron 2/2024 pääkirjoituksessa esitellään toimituksen linjausta koskien tekoälyn hyödyntämistä lehteen tarjotuissa käsikirjoituksissa sekä lehden toimituskäytännöissä. Seppo Heikkisen ja Heidi Kurvisen artikkeli “Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta urheilun kontekstissa suomalaisessa lehdistössä 1970- ja 1980-luvuilla” tarttuu aiheeseensa diskurssianalyyttisellä ja kontekstoivalla otteella. Marita Hietasaaren artikkelissa ”Sigrid Backmanin sisällissotaromaani Ålandsjungfrun aikalaiskritiikin valossa” puolestaan tarkastellaan intersektionaalisesti kirjallisuushistorian katveeseen jääneen Sigrid Backmanin teoksen kriitikkovastaanottoa.

Lisäksi julkaisemme SUNSin puheenjohtajien Hanna Ylöstalon ja Anna Elomäen kirjoituksen “Akateeminen kotityö ja sukupuolentutkimuksen tulevaisuus”, Siri Törölän puheenvuoron “Sateenkaaritiedon vahvistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa” sekä Kirsti Lempiäisen puheenvuoron “Sukupuolentutkimuksen tasa-arvopoliittiset juuret: erojen ja risteymien tarkastelua”.

Päätoimittaja Sanna Karhu haastattelee feministi- ja ympäristöfilosofi Johanna Oksalaa (“Miksi feminististä filosofiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?”), ja Anna Puhakan lektion aiheena on ”Kehopositiivisuusaktivismi lihavuussyrjintää haastamassa”. 

Hannele HarjunenMarianne LiljeströmSusan Meriläinen ja Saara Särmä arvioivat Kirsti Lempiäisen ja Liisa Rantalaihon teoksen Naistutkimuksen alkuja ‒ muistikuvia akateemiselta kentältäAleksi Paavilainen puntaroi Johanna Oksalan teosta Feminism, Capitalism, and Ecology (2023). Noora Dadun kirjasta Roolitus (2024) kirjoittaa Kaisu Hynnä-Granberg.

Julkaisemme myös kuvituksesta vastanneen Sanni Sepän taitelijaesittelyn. Hienojen tekstien ja kuvien lisäksi mukana on myös elokuvateemaisen numeron 3/2025 kirjoituskutsu sekä avoin teemanumerokutsu (4/2025 ja 1/2026). Lopuksi Kristina Rolin esittää perustelut Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2023 artikkelipalkinnon saajiksi.


Tutustu numeroon: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/11237

Kutsu ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen 9.8.2024

Sukupuolentutkimuksen seura järjestää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen perjantaina 9.8.2024 klo 9:00 Zoomin välityksellä. Kokoukseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki seuran jäsenet! 

Kokouksessa nimetään uusi jäsen seuran hallitukseen: varsinaiseksi jäseneksi nimetään uusi taloudenhoitaja.

Aika: 9.8.2024 klo 9:00–9:30 
Paikka: Zoom (https://helsinki.zoom.us/j/69603373453?pwd=UakFLJ1bYi6gIhM1Mdb71pcRQmqRLo.1
Meeting ID: 696 0337 3453
Salasana: sunsyyk824

Asialista 

  1. Kokouksen avaus 
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 
  3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 
  4. Esityslistan hyväksyminen 
  5. Uusien hallituksen jäsenten nimeäminen
  6. Muut esille tulevat asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta) 
  7. Kokouksen päättäminen 

Tervetuloa!

Hanna Ylöstalo, puheenjohtaja
Hela Houttu, sihteeri

Lisätietoja sihteeriltä: sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi 

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2024

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2024 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2023–2024 aikana eli aikavälillä 1.8.2023–31.7.2024.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 31.8.2024 mennessä. Palkinto jaetaan loppuvuodesta 2024.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNSin gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja ja aikaisemmin palkitut työt löydät osoitteesta: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Vuoden artikkeli -palkinto 2023 Katriina Huttusen ja Elina Oinaan artikkelille ”Rodullistavien ja sukupuolittavien käytäntöjen tulkintaa rokotetutkimushankkeen liepeillä”

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden Vuoden artikkeli -palkinto jaettiin Paluu juurille -konferenssissa 2.5.2023. Vuosikerran 2023 parhaan artikkelin palkinto myönnettiin Katriina Huttusen ja Elina Oinaan artikkelille ”Rodullistavien ja sukupuolittavien käytäntöjen tulkintaa rokotetutkimushankkeen liepeillä” (Feministisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen teemanumero 1/2023).

Artikkelissa Huttusen ja Oinaan tutkimuksen kohde on suomalainen vuosina 2017–2019 toteutettu ripulirokotetutkimus, jota varten suomalaiset lääketieteen tutkijat, tutkimusavustajat ja vapaaehtoiset tutkimukseen osallistujat matkustivat Länsi-Afrikan Beniniin. Huttusen ja Oinaan sosiologisen tutkimuksen ensisijaisena aineistona ovat etnografiset muistiinpanot ja havainnot sekä haastattelut tutkimuksen kohteena olleen lääketieteellisen hankkeen henkilökunnan, osallistujien ja sellaisten paikallisten kanssa, jotka olivat tekemisissä hankkeen kanssa.

Palkinnonsaajan valitsija Kristina Rolin (tutkimusetiikan yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto) kiteyttää artikkelin olevan kiinnostava paitsi sukupuolentutkimuksen myös tieteen- ja teknologian tutkimuksen yhteisölle. Hän kuvailee artikkelia, että ”[e]rityisenä haasteena on ymmärtää, miten sukupuolta ja rotua ylläpitävät käytännöt voivat vaikuttaa siihen, millaisia aiheita tutkitaan, miten niitä tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta. Huttusen ja Oinaan rokotehanketta koskeva tutkimus on kiinnostava juuri sen vuoksi, että rokotteiden kehittäminen vaikuttaa olevan sukupuoli- ja rotuneutraalia tutkimusta. Tästä neutraaliuden vaikutelmasta huolimatta Huttunen ja Oinas tunnistavat tutkimushankkeen liepeillä ja tieteentekemisen lomassa lukuisia puhetapoja, jotka ylläpitävät sukupuoleen ja rotuun kytkeytyvää eriarvoisuutta.” Rolin myös toteaa, että ”Huttusen ja Oinaan tutkimus auttaa myös ymmärtämään, kuinka pitkän varjon kolonialismi on luonut ja luo yhä edelleen tieteen päälle.”

Palkitun artikkelin voi lukea täältä: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/130701/79793

Katriina Huttunen on sosiologian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän on juuri saanut valmiiksi väitöskirjansa, jossa hän tarkastelee eräässä rokotetutkimuksessa ja sen ympärillä toteutuvia sosiaalis-materiaalisia suhteisuuksia ja rodullistamisen käytäntöjä. Lisäksi hän tutkii viljelijöiden ja kuluttaja-kansalaisten näkemyksiä ja ymmärryksiä uusista genominmuokkausmenetelmistä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa.

Elina Oinas toimii sosiologian professorina ja tutkimuksen vararehtorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa, jossa hän myös vastaa yhteiskuntatieteellisen sukupuolentutkimuksen laajasta ruotsinkielisestä opintokokonaisuudesta. Elinan tutkimus käsittelee ruumiillisuutta ja terveyttä sekä globaaleissa yhteistyöverkostoissa toimivaa feminististä tieteen- ja teknologiantutkimusta. Punaisena lankana näyttävät kulkevan erilaiset materiaaliset nesteet ja oliot, kuukautisverestä viruksiin, bakteereihin ja ripuliin. Elina toimi ST-lehden edeltäjän Naistutkimus-Kvinnoforskning -lehden päätoimittajana 2002-2003 Ann-Catrin Östmanin kanssa ja NORA-lehden päätoimittajana 2007-2009 Tutta Palinin kanssa.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä (1988–2013 Naistutkimus–Kvinnoforskning) julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS). Lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden joukosta valitaan vuosittain vuoden artikkeli. SUNSin hallitus pyytää vuoden artikkelin valitsijaksi ansioituneen oppialan edustajan.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning 1/2024 luettavissa

Numeron 1/2024 pääkirjoituksessa uudet päätoimittajat Varpu AlasuutariSanna Karhu ja Heidi Kosonen esittäytyvät ja asemoituvat tutkimuksen kentässä sekä siinä yhteiskunnallisessa ja globaalissa tilanteessa, jossa he kautensa aloittavat.

Numeron kahdessa vertaisarvioidussa artikkelissa tunnustellaan tunteiden tuottavaa vaikutusta erilaisissa kohtaamisissa. Satu Suvanto ja Suvi Pihkala tutkivat uusmaterialistisesti virittyneessä artikkelissaan, miten tutkijat ja yleisö kohtaavat lasten Unelmien kaverimaa -taidepajojen teokset. Jaana Vuori puolestaan analysoi kulttuurintutkimuksellisessa artikkelissaan kriittisesti Väestöliiton videosarjaa, joka on suunnattu kotouttamistyön ammattilaisille.

Sukupuolentutkimuksen seuran väistyvä puheenjohtaja Leena-Maija Rossi kertoo kautensa lopuksi palstallaan monimuotoisen yhteistyön merkityksestä sukupuolentutkimuksessa. Hankepuheenvuorossa ”Tasa-arvo- ja risteävät erot Pohjoismaiden arktisissa yliopistoissa” Mervi HeikkinenEveliina Ylitalo ja Anna Reetta Rönkä esittelevät hiljattaista sukupuolentutkijoiden työpajojen sarjaa.

Maiju Parviainen kertoo lektiossaan väitöskirjatutkimuksestaan Seksologiset tulkinnat halun ja seksin merkityksestä heteroparisuhteessa (2023). Lehti pyrkii elvyttämään feministisesti sekä sukupuoli- ja seksuaalipoliittisesti orientoituneen taiteen esittelyt: ensiksi on vuorossa oululainen valokuvaaja Martu Väisänen.

Sukupuolentutkimuksen seuran uusi hallitus

* in English below *

Sukupuolentutkimuksen seuran 20.3. pidetyssä vuosikokouksessa kapula siirtyi väistyvältä puheenjohtajistolta eli puheenjohtaja Leena-Maija Rossilta ja varapuheenjohtaja Sofia Karilta uudelle puheenjohtajistolle eli puheenjohtaja Hanna Ylöstalolle ja varapuheenjohtaja Anna Elomäelle. Sihteeripesti siirtyi Venla Korhoselta Hela Houtulle. Taloutta hoitaa edelleen Suvi Kouri.

Väistyvä hallitus kiittää lämpimästi kaikkia SUNSilaisia ja yhteistyökumppaneita menneistä vuosista! Uuden hallituksen näet täältä: https://sukupuolentutkimus.fi/suns/hallitus/

***

The Association for Gender Studies in Finland has a new board. The chairperson of the new board is Hanna Ylöstalo and the vice chairperson is Anna Elomäki. Hela Houttu is the new secretary, and Suvi Kouri continues as the treasurer.

The outgoing board thanks SUNS members and partners for the past years! The entire new board can be seen here https://sukupuolentutkimus.fi/suns/hallitus/

Ilmoittaudu Paluu Juurille 2024 -konferenssiin 11.4.2024 mennessä!

Suomen Sukupuolentutkimuksen Seura (SUNS), Suomen Miestutkimuksen Seura (SuMS), Suomen Queer-tutkimuksen Seura (SQS) ja Transtutkimusverkosto yhdistävät ensimmäistä kertaa voimansa ja järjestävät tutkimuskonferenssin yhteistyössä Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineen kanssa. Paluu Juurille 2024 -konferenssi järjestetään 2.–3.5.2024 Tampereella.

Konferenssiin ilmoittautuminen on auki 11.4.2024 asti. Lisätietoja ohjelmasta ja työryhmistä löydät konferenssin verkkosivuilta https://events.tuni.fi/paluujuurille2024/ohjelma/

Niin paperin esittäjät kuin muutkin konferenssiin osallistujat maksavat konferenssin osallistumismaksun (50–95 e, perustutkinto-opiskelijoille ilmainen). Tarkemmat tiedot osallistumismaksuista, ilmoittautumisesta ja ravintola Frenckell & Pihassa järjestettävästä iltajuhlasta löydät konferenssin verkkosivuilta https://events.tuni.fi/paluujuurille2024/ilmoittautuminen/