Kirjoituskutsu: Väki/valta

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden monitieteellistä feminististä väkivallantutkimusta käsittelevään teemanumeroon 4/2018.

Käsitepari väki/valta kutsuu tarkastelemaan sukupuolistunutta väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti arkipäiväistyneitä ja hiljaisesti hyväksyttyjä väkivallan muotoja ja herättää kriittistä keskustelua väkivallan tutkimuksessa yleisesti käytetyistä, hierarkkisista erotteluista esimerkiksi fyysisen ja henkisen väkivallan välillä.
Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena?
– Miten väkivallan kokijan näkökulma ja väkivallasta toipuminen voidaan huomioida väkivallantutkimuksessa?
– Mitä haasteita rodullistaminen, ableismi, ikään liittyvä syrjintä tai sukupuolittaminen tuo feministiselle väkivallantutkimukselle?
– Millaisia väki/vallan representaatioita media ylläpitää tai purkaa?
– Voiko feministinen, kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus purkaa väki/valtaan liittyviä kulttuurisia stereotypioita ja ihanteita?

Teemanumeron toimittavat YTT Elina Penttinen (Helsingin Yliopisto), FM Ada Schwanck (Helsingin Yliopisto) ja FT Julian Honkasalo (Helsingin yliopisto). Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittaja­ohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (elina.penttinen(AT)helsinki.fi; ada.schwanck(AT)helsinki.fi; julian.honkasalo(AT)helsinki.fi) 11.6.2018 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.11.2018.

Mainokset

Sukupuolentutkimus-lehti 1/2018 on ilmestynyt

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 1/2018 aloittaa Jyväskylän-toimituksen kaksivuotiskauden 20182019. Numero jatkaa luontevasti Jyväskylässä 23.–25.11.2017 järjestettyjen Sukupuolentutkimuksen päivien (Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden) yhteydessä alkanutta työtä valtakunnallisen sukupuolentutkimuksen hyväksi. Lehden päätoimittajat kaudella 20182019 ovat Martina Reuter ja Hannele Harjunen, kirja-arviotoimittajina toimivat Annukka Lahti ja Laura Mankki ja toimitussihteerinä Minna Nerg.

Numeron 1/2018 artikkeli, Riikka Ylitalon ”Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa”, tarkastelee Oksasen ja Mikkolan runoutta, joka ottaa kantaa muun muassa naisten taloudelliseen tilanteeseen, kotirouvien kokemiin tyhjyyden tunteisiin, aborttikysymykseen sekä naisten kapinointimahdollisuuksiin. Artikkelissaan Ylitalo tutkii niitä runouden keinoja, joiden voi vaikuttaa oletettuihin lukijoihin, ja kysyy, mikä tekee näistä runoista affektiivisia, tunteita herättäviä tekstejä.

Suomi100-juhlavuotta tarkastelevassa puheenvuorossa Ann-Catrin Östman pohtii sukupuolenhistorian näkökulmasta, miten sanomalehdissä ja kaunokirjallisuudessa kiinnitettiin huomiota Suomen kehitysvaiheisiin. Toisessa puheenvuorossa Veronika Honkasalo tarkastelee kriittisesti #metoo-kampanjaa, tai erityisesti sitä, mitä jää kampanjan ulkopuolelle.

Numeron kolme lektiota ovat osoitus sukupuolentutkimuksen elinvoimasta eri oppiaineissa: Mitra Härkönen tutkii väitöskirjassaan tiibetiläisnunnien toimijuutta intersektionaalisuuden ja vallan ulottuvuuksien näkökulmasta, Enni Mikkonen naisten aseman rakentumista perinteiden ja muutoksen risteyskohdassa nepalilaisissa maalaisyhteisössä ja Satu Venäläinen naisia väkivallantekijöinä sosiaalis-konstruktionistista näkökulmaa ja affektitutkimuksen käsitteitä hyödyntäen.

Numeron kaksi kirja-arviota tarjoilevat erojen politiikkaa antroposeenin aikana ja sinkkunaisia ajan armoilla.

Numeron ilahduttavasta kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter & Hannele Harjunen: Sukupuolentutkimus–Genusforskning siirtyy Jyväskylään (pdf)

ARTIKKELI
Riikka Ylitalo: Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa

PUHEENVUOROT
Ann-Catrin Östman: Historia i rörelse  nedslag i jubileumsårets minneskulturer
Veronika Honkasalo: Mitä jää #metoo-kampanjan varjoon?

LEKTIOT
Mitra Härkönen: Intersektionaalinen tutkimus valottaa tiibetiläisnunnien elämää
Enni Mikkonen: Naisten aseman muutos nepalilaisissa maalaisyhteisöissä ja sen eettinen tukeminen
Satu Venäläinen: Naiset ja väkivalta: kaksi tulokulmaa ja moninaisia merkityksiä

KIRJA-ARVIOT
Aino-Kaisa Koistinen: Richard Grusin (toim.): Anthropocene Feminism
Tiina Sihto: Kinneret Ladah: A Table for One: A Critical Reading of Singlehood, Gender and Time

Kutsu SUNS:n kevätkokoukseen 26.3.2018

Kutsu kevätkokoukseen

Aika: maanantaina 26.3.2018 kello 14.30–15.30

Paikka: Åbo Akademi, Arken, Voltaire-seminaarihuone, Tehtaankatu 2,Turku

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  3. Kokouksen järjestäytyminen
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2017 toimintakertomus
  6. Vuoden 2017 tilinpäätös
  7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
  8. Jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2019
  9. Muut asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta)
  10. Sukupuolentutkimus-lehden artikkelipalkinnon jakaminen
  11. Kokouksen päättäminen

KAIKKI SUNS:N JÄSENET OVAT LÄMPIMÄSTI TERVETULLEITA KOKOUKSEEN!

 

 

Sukupuolentutkimus-lehti 4/2017 pureutuu liikuntaan, kehollisuuteen ja itsestä huolehtimiseen

4/2017: Liikunta, kehollisuus ja itsestä huolehtiminen

Mustan feministiajattelija ja runoilija Audre Lorden (A Burst of Light. Essays, 1988) mukaan ”itsestäni huolehtiminen ei ole itsekeskeisyyttä vaan itsesäilytystä, mikä puolestaan on poliittista sodankäyntiä.” Lorden rakastettu  sitaatti kuvaa sitä, miten tärkeää on huolehtia itsestä silloin, kun  yhteiskunnan suojaverkot eivät ota vastaan. Nykykulttuurissa  sorrettujen radikaali itsestä huolehtimisen politiikka on kuitenkin  latistettu kaikkia koskevaksi itsestä huolehtimisen vaatimukseksi ja oman kehon rakastamisen eetokseksi, jossa yksilö kantaa vastuun paitsi mahdollisesti normeista poikkeavasta tai sairastuvasta kehosta, myös omaan kehoon kohdistusta tunteista sekä kehon toimivuudesta ja
tuottavuudesta.

Itsestä huolehtimisen ja oman kehon rakastamisen toisiinsa nivoutuvia, sukupuolittuvia vaatimuksia ja diskursseja tarkastelevat tässä numerossa Kaisa-Riitta Aho ja Henri Hyvönen. Aho tutkii artikkelissaan naisille suunnatun Fit-kuntoilulehden tapoja puhua oman kehon rakastamisesta, siitä huolehtimisesta ja sen kelpaavuudesta postfeministisen kulttuurin kehyksessä. Hyvönen puolestaan kysyy artikkelissaan, mitä maskuliinisuusoletusten osittainen muutos, johon sisältyy myös sukupuolen ilmaisun vapautumista, merkitsee nuorten miesten kannalta. Hyvönen perääkin tulevaisuutta, jossa miesten itsestä huolehtiminen ymmärrettäisiin myös jatkuvan tuottavuuden vastuun vähentämisenä. Kuten Aho, käsittelee myös Anni Rannikko artikkelissaan liikkuvaa ruumiillisuutta. Monipaikkaisessa etnografisessa tutkimuksessaan Rannikko tarkastelee vaihtoehtourheilulajien, roller derbyn ja skeittauksen, sisäisiä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä hierarkioita ja normeja, jotka jäävät helposti piiloon silloin, kun lajiyhteisöjen oletusperiaatteina ovat yhdenvertaisuus ja vaihtoehtoisuus.

Numero sisältää lisäksi kaksi puheenvuoroa, joissa käydään ajankohtaista sukupuolentutkimuksellista keskustelua. Annamari Vänskä pohtii yhtä sukupuolentutkimuksen suosituimmista käsitteistä, performatiivisuutta, ja kuinka erityisesti vaatteet ja muoti toimivat sukupuolen performatiivina. Noora Kotilainen miettii puolestaan Sara Ahmedin (2017) Living a Feminist Life -kirjasta inspiroituneena yhteyksiä feministisen ja eläinoikeustietoisen ilonpilaajuuden välillä. Lisäksi numerossa on kolme kirja-arviota ja hienosta kuvituksesta vastaa Minnamaria Nurmi.

Turun toimitus kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat tehneet yhteistyötä kanssamme viimeisten kahden vuoden aikana ja olleet osa lehden ympärillä elävää feminististä yhteisöä. Seuraavaksi lehti siirtyy Jyväskylän yliopistoon, jonne toivotamme paljon onnea!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Itsestä huolehtiminen, kehollinen itsemääräämisoikeus ja feministinen kampanjointi (pdf)

ARTIKKELIT
Anni Rannikko: Lesbohuispausta ja skeittityttöystävyyttä. Liikuntakulttuurin vaihtoehtoiset sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset
Kaisa-Riitta Aho: Postfeministinen kehopositiivisuus Fit-kuntoilulehdessä
ja kuntosaliliikunnan arjessa
Henri Hyvönen: Itsestä huolehtiminen nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä sanomalehtiteksteissä

PUHEENVUOROT
Annamari Vänskä: Näin muotoillaan sukupuolia. Performatiivisuuden teoriasta ja muodintutkimuksesta
Noora Kotilainen: Feministinen ja eläinoikeustietoinen ilonpilaajuus elämänasenteena ja akateemisena riskinä (pdf)

KIRJA-ARVIOT:
Mona Mannevuo: Eva Cherniavsky: Neocitizenship: Political Culture after Democracy
Päivi Korvajärvi: Ulrika Dahl, Marianne Liljeström & Ulla Manns: The Geopolitics of Nordic and Russian Gender Research 1975–2005
Suvi Keskinen: Gloria Wekker: White Innocence. Paradoxes of Colonialism and Race

Kirjoituskutsu: suomalaisen feminismin historia

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden feminismin historiaa käsittelevään teemanumeroon 3/2018. Feminismin vaiheiden ja ilmenemismuotojen tutkimus on kansainvälisesti vilkasta, ja tämä tutkimus on monipuolistanut kuvaa esimerkiksi feminismin aalloista ja siitä, miten feminismi on ymmärretty ja miten sitä on toteutettu. Uusien teoreettisten näkökulmien hyödyntämisen lisäksi aiheen tutkimus on monipuolistunut uudenlaisten aineistojen ja menetelmien käytöstä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti suomalaisen feminismin ja muiden sukupuolta esille nostaneiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja keskustelujen historiaa nykytutkimuksen valossa. Toivotamme tervetulleiksi eri aikakausiin sijoittuvia artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitkä ovat suomalaisen feminismin aallot tai sukupolvet?
• Mikä on suomalaisen feministisen liikkeen suhde kansainväliseen feminismiin ja muihin suomalaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin?
• Mikä on suomalaisen feminismin suhde nais(asia)liikkeeseen ja tasa-arvokeskusteluun
• Miten feminismin (tai naisasialiikkeen tai tasa-arvotavoitteiden) kannalta keskeiset yhteis kunnalliset muutokset on saatu aikaan tai toteutettu? Mikä rooli feministisellä ajattelulla tai liikkeellä on ollut em. muutosten toteuttamisessa?
• Miten feminismin historiaa tallennetaan ja tutkitaan?

Teemanumeron toimittavat FT Heidi Kurvinen (Oulun yliopisto) ja FT Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto).

Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (heidi.kurvinen(AT)oulu.fi; arja.h.turunen(AT)jyu.fi) 31.1.2018 mennessä.

Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.8.2018.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

 

Tyttötutkimuksen teemanumero on ilmestynyt!

3/2017: Tyttötutkimus

Monitieteinen tyttötutkimus on kiinnostunut tutkimaan tyttöjä ja tyttöyttä moniäänisesti. Viime vuosina erityisesti humanistisessa ja sosiologis-yhteiskunnallisessa tyttötutkimuksessa on keskusteltu tytöistä ja tyttöydestä suhteessa sosiaaliseen muutokseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, feminismiin, postfeminismiin sekä seksuaalisuuteen ja seksualisoimiseen. Tyttötutkimuksen teoreettisessa ja metodologisessa kentässä tytön, tyttöyden ja sukupuolen käsitteet mielletään liikkeessä olevina, performatiivisina, historiallisina ja neuvoteltavina, mutta silti yhteenkietoutuneina materiaalisen todellisuuden kanssa.

Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kantaviksi teemoiksi valikoituivat tyttöruumiillisuus sekä tieteen ja taiteen välinen vuoropuhelu. Teemanumeron tekstit keskittyvät kukin osaltaan kriittisesti tarkastelemaan, kuinka yhteiskunnan rakenteet muuntuvat tyttöruumiillisuutta tuottaviksi ja muokkaaviksi, valtaan sitoutuviksi teoiksi. Teksteissä pohditaan myös, millä tavoin tyttötutkimuksen kautta voi pureutua kysymyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja liikkuvuudesta.

Teemanumeron avaa Mari Käyhkön artikkeli, joka seuraa suomalaisen tyttötutkimuksen sosiologista perinnettä ja samalla haastaa sen painottumista kaupunkilaistyttöyteen ja urbaaneihin tyttökulttuureihin. Artikkeli tarkastelee yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja heidän kokemuksiaan elämästä syrjäseuduilla. Riikka Lauttamus ja Sanna Karkulehto käsittelevät artikkelissaan sukupuolijärjestystä murtavaa vahvaa tyttöyttä Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade (2012) -teoksissa. Leena-Maija Rossi taas analysoi artikkelissaan Gilmoren tytöt -televisiosarjan jatko-osaa A Year in Life (2016). Tarkastelun keskiöön nousevat lisääntyminen, vakiintuneen heteroparisuhteen solmiminen sekä luokan ja työn vakiintumisen ja vakiintumattomuuden välinen ristiveto sarjan päähenkilöiden elämässä.

Teemanumeron puheenvuoroteksteissä pureudutaan digitaalisen ja materiaalisen sekä tieteen ja taiteen välisiin neuvotteluihin. Karoliina Sjö käsittelee puheenvuorossaan Kirsti Teräsvuoren 1910-luvulta 1980-luvulle kirjoittamia päiväkirjoja, naisten ja tyttöjen kirjoittamisen historian sekä omaelämäkerrallisuuden ja itsensä kertomisen näkökulmista, yhdistäen spoken word -runouden historiantutkimukseen. Kia Andellin puheenvuorotekstissä tarkastellaan, kuinka tytöt tuottavat aktiivisesti sukupuolitetun ruumiin esittämisen normeja Hey Girls Did You Know (HGDYK) -internetmeemien välityksellä. Lisäksi teemanumerossa on kolme kirja-arviota.

Numeron tekemiseen ovat osallistuneet niin tutkijat kuin sarjakuvataiteilijat. Tieteen ja taiteen vuoropuhelu näkyy erityisesti Myry Voipion suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitystä käsittelevässä lektiossa. Voipio avaa tekstin ja piirtämiensä (tyttö)kuvien kautta aikaikkunoita tyttökirjallisuuteen, lajin piirteisiin sekä teosten tyttöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa. Numeron muita taiteilijoita ovat Pii Anttonen, Aiju Salminen, Anna Vuorinen ja Katja Tukiainen. Tyttötutkimuksen teemanumeron tieteellinen, taiteellinen, kaunokirjallinen ja näiden rajapinnoilla liikkuva sisältö kaikkinensa etsii vastauksia kysymykseen: mitä kaikkea on olla tyttö?

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Heta Mulari Nuorisotutkimusverkostosta ja FT, tutkija, Myry Voipio.

Sukupuolentutkimus 3/2017 kansi

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heta Mulari & Myry Voipio: Tyttöruumiillisuuden askelia ja menetelmällisiä kokeiluja (pdf)

ARTIKKELIT
Mari Käyhkö: ”Vähän niinku metän keskellä ja silleen.” Syrjäseutu, yläkouluikäiset tytöt ja tutuksi eletty paikka
Riikka Lauttamus & Sanna Karkulehto: Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Leena-Maija Rossi: Ikuiset tytöt? Tytöttämisestä, joustavuudesta ja uhmakkuudesta Gilmoren tyttöjen jatko-osassa A Year in the Life

PUHEENVUOROT
Karoliina Sjö: Tyttöydestä ja itsensä kertomisesta. Menneen päiväkirja-aineiston äärellä tieteen ja taiteen keinoin
Kia Andell: Hey Girls Did You Know? Seksualisoidun tyttöruumiin neuvottelua internetmeemissä

LEKTIO
Myry Voipio: Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT:
Karla Malm: Claudia Mitchell & Carrie Rentschler (toim.) Girlhood and the Politics of Place.
Ann-Charlotte Palmgren: Hannele Harjunen: Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body.
Anna Elomäki &
Hanna Ylöstalo: Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen & Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2017

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän  sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2017 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2016–2017 aikana eli aikavälillä 1.8.2016 – 31.7.2017.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 11.9.2017 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaali tulee toimittaa sekä printattuna että sähköisessä muodossa.

Hanna Etholén
Sukupuolentutkimus
PL 59
00014 Helsingin yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten  jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Sukupuolentutkimuslehti 2/2017 käsittelee luontokulttuureita

Ihmisen yhteydet toisiin lajeihin ja elinympäristöönsä ovat viime aikoina nousseet yhä voimakkaammin esille feministisessä tutkimuksessa. Lähtökohta on tällöin, että puhuttaessa eroista ja eriarvoisuuksista on puhuttava myös muista kuin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä hierarkkisista suhteista. Luontokulttuurien tutkimuksessa ihminen on laji muiden joukossa – elinympäristönsä ja ei-inhimillisten toisten kanssa kasvava ja muuttuva.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2017 esittelee uutta feminististä luontokulttuurien tutkimusta Suomessa. Luontokulttuurien käsite kiinnittää huomion materiaalis-semioottisiin ontologioihin, joissa luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Luontokulttuureilla on juuria feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sekä ekofeminismissä eli lähestymistavassa, jossa sukupuolitettu sorto ja ei-inhimillisen luonnon hyväksikäyttö nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.

Ihmisen, kumppanuuslajien ja ympäristön yhteyksien laajuuden ja syvyyden tunnistaminen ei ole ollut länsimaisen ajattelun tai toiminnan vahvoja puolia. Ilmaston lämpenemisen, kuudennen sukupuuttoaallon sekä muiden peruuttamattomien ympäristömuutosten maailmassa on kuitenkin ilmeistä, ettei ihminen ole yksi, riippumaton subjekti vaan elää ja hengittää yhdessä toisten kanssa.

Teemanumero sisältää viisi artikkelia, ja niiden myötä sen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaaminen ja yhteismuotoutuminen. Kirjallisuudentutkija Päivi Koponen käsittelee naiseläimen toimijuutta ja naiskertojan muodonmuutosta emakoksi Marie Darrieussecqin dystooppisessa romaanissa Sikatotta (Truismes, 1996). Elli Lehikoinen, myös kirjallisuudentutkija, pohtii ihmisen lajiuteen havahtumista suomalaisessa lisääntymistä käsittelevässä kirjallisuudessa. Pieta Hyvärisen artikkelissa ei-inhimilliset toimijat ovat lähinnä kasveja, erityisesti rikkakasveja, sekä kasvien seassa liikkuvia selkärangattomia kuten kastematoja. Taija Kaarlenkasken artikkeli analysoi sukupuolittuneen lypsykarjatyön, lypsykoneteknologian ja lehmän keskinäistä muotoutumista historiallisesta näkökulmasta, ja Kirsi Laurén ja Noora Schuurman kirjoittavat lemmikkieläinten toimijuudesta kuolemaa koskevissa kertomuksissa.

Lisäksi numero sisältää kaksi kirja-arviota sekä Raija Sollamon perustelupuheen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 artikkelipalkinnosta.

Teemanumeron ovat toimittaneet Pieta Hyvärinen ja Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta yhdessä lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kanssa. Numeron kuvituksesta vastaa helsinkiläinen Maija Repo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Pieta Hyvärinen, Sari Irni, Katariina Kyrölä & Marja Vehviläinen:
Luontokulttuurit feministisessä tutkimuksessa (pdf)

ARTIKKELIT
Päivi Koponen: Naiseläimen toimijuus Marie Darrieussecqin
romaanissa Sikatotta
Elli Lehikoinen: ”Olen nisäkäs. Tuotan maitoa.” Ihmisen lajius ja lisääntymisprosessi 2000-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa
Pieta Hyvärinen: Ruoantuotannon ristiriitoja rikkaruohonjuuritasolla. Kitkeminen työnä, tiedontuotantona ja tulevaisuuksien tekemisenä
Taija Kaarenkaski: Lypsäjät, lehmät ja lypsykoneet. Lypsykarjanhoidon teknologisoituminen ja sukupuolittunut työnjako 1800-luvun lopulta 1950-luvulle
Kirsi Laurén & Nora Schuurman: Viimeinen katse ja kuonon hipaisu. Lemmikkieläimen toimijuus kuolemaa koskevissa kertomuksissa

ARTIKKELIPALKINTO
Raija Sollamo: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2016

KIRJA-ARVIOT
Anna Rastas: Patricia Hill Collins & Sirma Bilge: Intersectionality
Lea Rojola: Donna J. Haraway: Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene (pdf)

Työryhmäkutsu – DL 7.9.2017

SUNS järjestää sukupuolentutkimuksen päivät Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden Jyväskylän yliopistossa 23.–25. marraskuuta 2017.

Päivien verkkosivut

Kutsu työryhmiin!

Työryhmälistaus

Työryhmäesitelmien abstrakteja otetaan vastaan 7.9.2017 asti. Abstraktit lähetetään sähköpostilla suoraan työryhmien vetäjille. Otsikoi esityksesi. Abstraktien pituus noin 250–300 sanaa. Liitä mukaan nimesi, sähköpostiosoitteesi sekä yliopistosi tai muun organisaatiosi nimi. Työryhmään hyväksymisestä ilmoitetaan 9.10.2017 mennessä.

Työryhmät pidetään suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Työryhmätiloissa on käytössä audiotekniikka, joten toivomme, että esiintyjät valmistavat esityksestään muutaman dian, joilla esittelevät keskeisimmät ajatuksesta ja helpottavat näin esitysten seuraamista. Keskustelupuheenvuorot ja kysymykset voi esittää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Sukupuolentutkimuksen päivät – Työryhmäkutsu DL 31.3.2017 / Call for Workshops DL March 31st 2017

Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden

Suomen sukupuolentutkimuksen seura (SUNS ry) järjestää 23.–25. marraskuuta 2017 sukupuolentutkimuksen päivät Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden Jyväskylän yliopistossa.

Päivien verkkosivut

Päivien teema

Ajan ja ajallisuuden sekä muutoksen ja pysyvyyden kysymykset ovat ajankohtaisia sukupuolten tarkastelun näkökulmasta. Suomen täyttäessä 100 vuotta vuonna 2017 keskustelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden suhteista saa erityistä painoa.

Sukupuolentutkimuksen päivillä pohditaan, kuinka aika ja ajallisuus jäsentävät ymmärrystä ja ajattelua sukupuolesta. Miten sukupuolet saavat merkityksensä eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa eri aikoina? Miten sukupuoli ja käsitykset sukupuolesta elävät ajassa? Miten sukupuolen/sukupuolten merkityksiä ja käytäntöjä on rakennettu ennen ja miten niitä rakennetaan tai voidaan rakentaa nyt ja tulevaisuudessa? Miten ja miksi sukupuoli muuttuu? Miten aika ja sukupuoli kietoutuvat yhteen esimerkiksi politiikassa ja taloudessa, koulutuksessa ja kasvatuksessa, tutkimuksessa ja tieteessä, kielessä ja kirjallisuudessa, taiteessa ja mediassa?

Entä millaisena näyttäytyvät feministisen liikkeen ja aktivismin ja sukupuolentutkimuksen ajat ja sukupolvet? Aika ja ajallisuus teemana nostavat esiin ja mahdollistavat esimerkiksi sukupuolen historiallisuuden, kontekstuaalisuuden, intersektionaalisuuden, superdiversiteetin ja kriittiseen nationalismin tutkimuksen.

Päivien pääpuhujina ovat apulaisprofessori Sirma Bilge Montrealin yliopistosta (CAN) ja professori John Tosh Roehamptonin yliopistosta (UK). Lisäksi ohjelmassa on kotimaisia puhujia, kansainvälisiä vieraita, temaattisia paneeleita sekä suomalaisen feminismin aikoja ja sukupolvia pohtiva paneeli.

Päivien järjestelyistä vastaavat Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine ja sukupuolentutkimuksen monitieteinen verkosto Kantti, joka toimii Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Työryhmät / Call for Workshops DL 31.3.2017

Sukupuolentutkimuksen päivien 2017 työryhmien haku on nyt auki! Työryhmiä toivotaan sukupuolentutkimuksen kaikilta aloilta sekä laaja-alaisesti erityisesti ajan ja ajallisuuden teemoihin liittyen mutta ei niihin rajoittuen.  Työryhmäesityksissä (150–300 sanaa) tulee käydä ilmi työryhmän teema sekä puheenjohtaja(t) yhteystietoineen (organisaatio ja sähköposti).

Työryhmien kieli voi olla suomi, englanti tai ruotsi.

Työryhmäehdotukset pyydetään lähettämään 31.3.2017 mennessä osoitteeseen:
spt2017@jyu.fi

Lisätietoja konferenssisihteeriltä: spt2017@jyu.fi

Genders through time

The annual Finnish gender studies conference Genders through time will be organized at the University of Jyväskylä on 23rd- 25th of November 2017 in collaboration between the University of Jyväskylä and the Association for Gender Studies in Finland (SUNS).

Enquiries that relate to time, temporality, change and permanence have become topical in gender studies. As Finland celebrates its 100th anniversary in 2017, discussions on the relationships between past, present and future hold also a more general interest.

The conference Genders through time will focus on how time and temporality organize our understanding of gender. For example, how are gender(s) conceptualized in different cultures and in different times? How do conceptions of gender(s) shift and change in time? How have gender and genders been given meaning in the past and how will these concepts be constructed in the future? How are time, temporality and gender tied together in politics and economics, education, research and science, language and literature, arts and media?

Feminism, feminist movements and activisms as well as gender research are also bound in time. Perceiving gender, feminism and gender studies through the lens of time and temporality enables and encourages explorations of historicalness and contextuality of gender that uses conceptual frameworks such as intersectionality, superdiversity and critical study of nationalism.

Invited international keynote speakers are Associate Professor Sirma Bilge from the Université de Montréal (CAN) and Professor John Tosh from the University of Roehampton (UK).  In addition, there will domestic and international guest speakers, thematic panels and a grand panel on the times and generations of feminism.

Call for session proposals is now open!

The general theme of the conference is times and temporality of gender. We encourage submissions from a wide variety of perspectives and from all disciplines. Session proposals (150-300 words) should include following information: the topic of the proposed session, short abstract, the chair(s) and their contact information (affiliation and e-mail address).

Session proposals should be send to the address spt2017@jyu.fi by 31st of March 2017.

Further information:
Conference secretary spt2017@jyu.fi
Conference Website