SUNS:n artikkelipalkinto Nina Järviölle ja Ville Erkkilälle

Naistenpäivänä 8.3.2014

Palkinto vuoden 2013 naistutkimusartikkelista myönnetty

Naistutkimus-Kvinnoforskning -lehden (nyk. Sukupuolentutkimus – Genusforskning) vuoden 2013 artikkelipalkinto on myönnetty kahdelle artikkelille. Palkitut artikkelit ovat Nina Järviön ’Queer-teologian evankelis-luterilainen mahdollisuus’ (2/2013) ja Ville Erkkilän ’Lyö, hakkaa! – maskuliinisuus, trauma ja väkivalta 1930-luvun kansallisessa historiakulttuurissa’ (3/2013). Artikkelipalkinnon saajat valitsi professori emerita Auli Hakulinen.

Erkkilä ja Järviö ovat molemmat filosofian maistereita. Erkkilä on oikeustieteen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Järviö puolestaan on sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa ja toimii opintoasiainsuunnittelijana Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Vuosittain jaettavan artikkelipalkinnon myöntää Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden kustantaja Suomen Naistutkimuksen Seura.

Auli Hakulinen kuvaa molempia palkittuja artikkeleita hyvin kirjoitetuiksi, mielenkiintoisiksi ja omaäänisiksi sekä aiheiltaan ajankohtaisiksi. Järviön artikkeli on Hakulisen sanoin ”taitava, rikassisältöinen pienoistutkielma vaikeasta aiheesta”. Järviön systemaattisen queer-analyysin pohjana artikkelissa on kolme virallista evankelis-luterilaisen kirkon tekstiä, joissa otetaan kantaa homoseksuaalisuuteen. Järviö pohjaa tämän hetken queer-keskustelun aikaisempiin teologisiin suuntauksiin kuten vapautuksen ja feministiseen teologiaan ja ottaa kantaa myös suvaitsevuuskeskusteluun. Samalla hän onnistuu Hakulisen mukaan erinomaisesti osoittamaan kytkennät ”Raamatun keskeisen sanoman – armon, pelastuksen ja rakkauden – ja ihmis(t)en outouden ja määrittelemättömyyden välillä”. Hakulinen nostaa lisäksi erityiseksi ansioksi Järviön artikkelista queer-teologian hienoisen itsekritiikin identiteettikysymyksessä.

Erkkilän artikkeli käsittelee Artturi Leinosen romaanitrilogiaa Hakkapeliitat. Näiden 1930-luvun Suomessa suosittujen teosten avulla Erkkilä kuvaa sitä, miten sisällissodan traumaan etsittiin ja saatiin lohtua kuvitteellisesta Suomen varhaishistoriasta. Hakulinen toteaa Erkkilän liikkuvan artikkelissaan varmasti ”maastossa, jossa historiantutkimus ja psykososiaalinen identiteetin tulkinta kohtaavat”. Erkkilä myös avaa hyvin lähtökäsitteensä, kuten ’historiakulttuuri’. Tulokset ovat kiinnostavia ja tekstissä on Hakulisen mukaan runsaasti hyviä muotoiluja ja kiinnostavia käänteitä. Lisäksi Hakulinen toteaa, että Erkkilän tutkimus ”antaa lukijalle eväitä ymmärtää tämän hetken maailmassa riehuvien miesjoukkojen ahdistusta, aggressiota ja pahan vastustajan rakentamista”.

Suomen Naistutkimuksen Seura onnittelee artikkelipalkinnon voittajia!