Sukupuolentutkimuksen päivä otsikolla Sitkeys järjestetään 7.11. 2025 Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Parhaillaan käynnissä olevat kärjistyvät ja toisiinsa limittyvät kriisit tuovat esiin kaikkien ihmisten haavoittuvuuden, mutta samalla sen, että haavoittuvuudessammekin olemme erilaisissa asemissa: toisten on helpompi suojata itseään ja sopeutua uusiin olosuhteisiin, toisten jo valmiiksi hauraammat elämät ovat vaarassa muuttua kokonaan mahdottomiksi elää. Toisaalta kriisien kasautuminen on osoittanut ihmisten, yhteisöjen ja ajattelun uskomattoman sitkeyden. Usein juuri ne, joiden asema on kaikkein haavoittuvin joutuvat olemaan kaikkein luovimpia ja tekemään vaikeissakin olosuhteissa toisten tukemisesta, solidaarisuudesta ja elämän jatkumisesta mahdollista.

Sukupuolentutkimuksen päivien 2025 teemana on sitkeys, joka voi tarkoittaa niin yksilöiden, yhteisöjen kuin tutkimuksenkin kykyä säilyttää elinvoimansa ja jatkua vaikeuksista huolimatta. Sitkeyttä tarkastellaan myös risteävien eriarvoisuuksien näkökulmasta: kenelle sitkeys on mahdollista, kenelle se on pakko ja kuka jää sen ulkopuolelle? Päivien pääesitelmissä teemaa lähestytään crip-tutkimuksen ja transtutkimuksen näkökulmista sekä pohditaan poliittisten ja muiden kriisien vaikutuksia sukupuolentutkimuksen edellytyksiin.

Päivän plenarypuhujina kuullaan:
Prof. Eliza Steinbock (chair in Transgender Studies, Art, and Cultural Activism, Maastricht University

Akatemiatutkija, FT Touko Vaahtera, Itä-Suomen yliopisto

FT Hanna Väätäinen

Rampataiteilija, fasilitoija ja VTK Isa Hukka

Haemme nyt konferenssiin työryhmiä. Työryhmän teemat ovat vapaita eli niiden ei tarvitse liittyä konferenssin teemaan. Työryhmäehdotuksen pituus tulee olla enintään 250 sanaa ja siitä tulee ilmetä työryhmän vetäjä(t), työryhmän otsikko, kuvaus sekä käytetty kieli. Työryhmän kieli voi olla suomi, ruotsi, englanti tai näiden yhdistelmä.

Työryhmäehdotukset lähetetään konferenssin sähköpostiosoitteeseen genusdagen25@gmail.com viimeistään 30.4.2025.

Työryhmät vahvistetaan 9.5.2025 mennessä.

Odotamme innolla työryhmäehdotuksianne!

Päivistä vastaavat Turun yliopiston ja Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen oppiaineet.

Järjestelytoimikunta:
Anu Koivunen, Taru Leppänen, Lotta Palmgren, Riikka Taavetti

Sitkeys – Seghet – Persistence: Genusforskningens dag 2025

Den nationella konferensen i genusvetenskap ordnas den 7.11.2025 under rubriken Seghet vid Åbo universitet och Åbo Akademi.

De intensifierade och överlappade kriser som vi upplever för tillfället visar på alla människors sårbarhet. Dessutom visar kriserna att vi fortfarande befinner oss i olika positioner: en del har lättare att skydda sig och anpassa sig till nya omständigheter, medan andra i redan bräckliga situationer riskerar att bli än mer utsatta. Samtidigt visar anhopningen av kriser på den otroliga segheten hos människor, samhälle och tänkande. Ofta är det de mest sårbara som är tvungna att vara mest kreativa, samt under även svåra omständigheter stöda andra, visa solidaritet och möjliggöra fortsatt liv.

Tema för konferensen är seghet, vilket inbegriper både individers, samhällens och forskningens förmåga att bibehålla sin vitalitet och fortgå trots svårigheter. Seghet granskas även utgående från korsande ojämlikheter: för vem är seghet möjligt, för vem är seghet nödvändigt och vem exkluderas i segheten. Under huvudtalarnas plenarföredrag närmas seghet utifrån crip- och transforskningens perspektiv. Dessutom diskuteras politiska och övriga krisers inverkan på genusvetenskapens förutsättningar.

Under konferensens plenarföredrag medverkar:

Prof. Eliza Steinbock (chair in Transgender Studies, Art, and Cultural Activism, Maastricht University)

Akademiforskare, fil. dr. Touko Vaahtera, Östra Finlands universitet

Fil. dr. Hanna Väätäinen

Rampakonstnär, facilitator och pol. kand. Isa Hukka

Vi öppnar nu möjligheten att föreslå arbetsgrupper. Tema för arbetsgrupperna är fritt, vilket betyder att det inte behöver ansluta till konferensen rubrik. Förslagen på arbetsgrupper bör vara högst 250 ord och i förslaget bör ledaren eller ledarna för arbetsgruppen, arbetsgruppens rubrik, beskrivning och språk framkomma. Arbetsgruppens språk kan vara svenska, finska, engelska eller en kombination av dessa.

Förslaget skickas in till genusdagen25@gmail.com senast 30.4.2025.

Arbetsgrupperna fastställs senast 9.5.2025.

Vi väntar med iver på era förslag på arbetsgrupper!

För konferensen ansvarar ämnena genusvetenskap vid Åbo universitet och Åbo Akademi. Arrangörsgruppen består av:
Anu Koivunen, Taru Leppänen, Lotta Palmgren, Riikka Taavetti

Tässä tuplanumerossa julkaistaan sikermä keskenään resonoivia puheenvuoroja, joissa ilmaistaan huoli tutkimuksen vapauden kaventumisesta mutta avataan myös uusien ajattelun ja toiminnan tapojen mahdollisuuksia. Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen nostavat pääkirjoituksessaan esiin tutkija-aktivismin merkityksen. (SUNSin puheenjohtajien kirjoitus on numeron julkaisun jälkeen vedetty pois julkaisusta kirjoittajien pyynnöstä.) Taru Leppänen tuo professoriluennossaan esiin, kuinka sukupuolentutkimuksen voima on sen kyvyssä tarkastella kriittisesti rajoituksiaan ja samalla avata uusia mahdollisuuksia teoretisoida eroja, materiaalisuutta ja toimijuutta. Saara Tuusa puolestaan kertoo katsauksessaan, miten tuotantokulttuurien tutkimus voisi tehdä näkyväksi feministisen elokuvan uudelleenkuvittelun potentiaalia. Numerossa julkaistaan myös kansainvälinen Feminists Against Genocide -kannanotto, jossa vaaditaan palestiinalaisten kansanmurhan lopettamista ja Israelin akateemista boikottia sekä avataan, miksi tämä on feministinen ja myös yliopistoja koskettava kysymys.

Tuplanumerossa julkaistaan neljä vertaisarvioitua artikkelia. Aino Koskenniemi analysoi Lindexin Female Engineering -kuukautisalushousujen markkinointia ja osoittaa, miten kampanja sekä purkaa että vahvistaa sukupuolittuneita teknologia- ja ruumisihanteita samalla liittäen naisten vapautumisen yksilöllisiin kulutusratkaisuihin. Reetta Haverinen havainnollistaa, kuinka suomalaisten hyvinvointivaikuttajien Instagramiin tuottamat wellness-sisällöt yhtäältä toistavat postfeministisiä tehokkuus- ja hallintaihanteita mutta toisaalta myös kyseenalaistavat niitä, korostaen keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä sekä tuoden esiin naisten väsymystä suorituskeskeiseen uusliberalistiseen eetokseen. Paula Rauhala paljastaa kriittisen diskurssianalyysin avulla, kuinka Marxin Pääoman suomennos maskulinisoi geneerisiä tekijännimiä tehden naiset sekä lapset näkymättömiksi, vaikka sukupuolineutraalimpia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla. Ismo Björn ja Pirjo Pöllänen osoittavat, kuinka lukuisat opaskirjat ja Marttojen hautausmaapäivät ovat muovanneet naistapaisen haudanhoidon kansalliseksi rutiiniksi ja miten tämä historiallinen aineisto resonoi tutkijoiden etnografisten ”hautausmaakuljeskelujen” havaintojen kanssa.

Tuplanumeron muissa tekstikategorioissa Sofia Kari tarkastelee puheenvuorossaan hiljan toteutettua lehden arkistojen digitointihanketta. Heidi Kosonen, Kaisu Hynnä-Granberg ja Hanna Varjakoski keskustelevat kiistanalaisesta, feministisen ruumiskauhun perinteeseen sijoittuvasta elokuvasta The Substance (2024, ohj. Coralie Fargeat). Raisa Jurva puolestaan käsittelee lektiossaan parisuhteiden affektiivisia jännitteitä. Neljässä kirja-arviossa esitellään Niina Hämäläisen, Tarja Kupiaisen ja Riikka Taavetin toimittama teos Joustavat sukupuolet – muuntuvat merkitykset (Utu-Tuuli Jussila), Stefania Barcan Workers of the Earth: Labour, Ecology and Reproduction in the Age of Climate Change (Kuura Irni, Meri Külm ja Riku Löf), Jaana Semerin ja Leena Virtasen Neitoperhot ja pahanhautojat: naiset tekevät elokuvia (Sussu Laaksonen) sekä Lori Jo Marson Feminism and the Cinema of Experience (Venla Korhonen).

Kansikuva 
Heidi Kosonen: Kunnianosoitus Guerrilla Girlsille / An homage to Guerrilla Girls (2025, guassi ja tussi)

Julkaistu: 2025-12-15

Tutustu numeroon täällä.

Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden arkistot vuosilta 1988-2021 löytyvät vihdoin verkosta Journal.fi-alustalta, jossa lehti on ilmestynyt vuodesta 2022 lähtien.

Arkistojen avaamisen digitaalisessa muodossa mahdollisti Suomen Tiedekustantajien liiton myöntämä apuraha. Koska vanhat artikkelit voitiin julkaista vain, jos kirjoittaja antoi niille julkaisuluvan, alustalta ei löydy ihan kaikkia vanhoja tekstejä. Sofia Kari (Lapin yliopisto) keräsi julkaisulupia kaikilta lehdessä julkaisseilta kirjoittajilta koko lehden ilmestymisajalta. Prosessi oli pitkä ja monipolvinen, ja esimerkiksi osa 1980-luvulla aktiivisista kirjoittajia oli hankala tavoittaa. Uutteran työn ansiosta kuitenkin suuri osa vanhoista teksteistä löytyy nyt digitaalisessa muodossa. Julkaisulupia saatiin 48 % kaikista juttutyypeistä ja 67 % vertaisarvioiduista artikkeleista. Kaikki julkaisuluvan saaneet tekstit löytyvät nyt Journal.fi-alustalta.

Toivomme jäsentemme löytävän alustalta myös vanhojen Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden juttujen äärelle! Tulemme tekemään niistä kevään aikana vielä nostoja SUNSin sosiaaliseen mediaan.

Terveisin digitointitiimi Sofia Kari ja Ilmari Leppihalme, Sukupuolentutkimus-Genusforskning -lehden toimitus sekä SUNSin työvaliokunta

Sukupuolentutkimuksen seura on myöntänyt vuoden 2024 gradupalkinnon Minttu Viinin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan tehdylle maisterintutkielmalle ”Kriittinen diskurssianalyysi kansanedustajien puheestaseksuaalirikoslainsäädännön uudistamista koskevissa lähetekeskusteluissa vuosina 2019 ja 2022”. Viini käsittelee tutkielmassaan eduskuntakeskustelua seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta Suomen seksuaalirikoslainsäädännön kannalta. Tutkimuksen aineistona on kaksi lähetekeskustelua vuosilta 2019 ja 2022 seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta.

Gradupalkinnon saajan valitsi Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin emeritaprofessori Arja Rosenholm, joka kehui kaikkia kolmeatoista ehdotettua tutkielmaa ensiluokkaisiksi opinnäytetöiksi, joissa kaikissa aihe ja aineisto sekä teoria keskustelivat keskenään. Viinin työssä erityisesti kansanedustajien puheenvuorojen analysointi sekä tarkka luenta osoittivat Viinin monipuolista teoreettista perehtyneisyyttä. Perusteissaan Rosenholm nostaa myös esiin tutkielman olevan erinomainen osoitus yhteiskuntapoliittisen väkivaltatutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen yhdistämisestä. Laajemmat palkintoperusteet julkaistaan myöhemmin Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehdessä. 

Minttu Viinin maisterintutkielma on avoimesti luettavissa verkossa. Linkki tutkielmaan: https://helda.helsinki.fi/items/34a67f1c-6d47-4614-852b-3f510ec175e6

Sukupuolentutkimuksen seura myöntää vuosittain palkinnon ansioituneelle sukupuolentutkimukseen liittyvälle maisterintutkielmalle. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen maisterintutkielmien korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. 

Sukupuolentutkimuksen seura onnittelee lämpimästi palkinnonsaajaa!

Palkinto jaettiin Sukupuolentutkijoiden After Workeilla 11.3. Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Välkommen till genusvetarnas after work på nätet tisdagen den 11.3.2025 kl 16-17.15!

Vill du lyssna på korta föredrag och diskutera aktuella teman inom genusvetenskapen? Vill du utbyta idéer och umgås med andra genusforskare?

Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusvetenskap (SUNS) har som mål att sammanföra genusforskare och andra intresserade och att stimulera och upprätthålla diskussioner om frågor som påverkar vårt fält – oavsett om de berör aktuell politik, genusvetenskapens grunder och praxis eller framtid. Som svar på detta mål arrangeras genusvetarnas after work!

Tillfällena hålls regelbundet via nätet. Delta med låg tröskel, kombinera med en kaffe eller måltid. Varje gång väljs ett tema och experter turas om att ge en introduktion, varefter diskussionen fortsätter i en avslappnad och informell atmosfär. Den här gången hålls två föredrag om olika teman. Föredragen hålls på svenska av doktorander i genusvetenskap vid Åbo Akademi, frågor och diskussionen efteråt att hållas på svenska, engelska eller finska.

Nina Nyman: Från #metoo till arkiv

När #metoo spreds runtom världen under hösten 2017 utvecklades i Sverige en specifik typ av #metoo-aktion som tog sig formen av upprop. Uppropen organiserades via insamling inom yrkesspecifika hemliga Facebook-grupper och personer delade erfarenheter med varandra i form av vittnesmål. Därefter skrevs upprop med krav, uppropen undertecknades och uppropen publicerades tillsammans med anonyma vittnesmål. Den här formen av #metoo-organisering kom till Finland i form av uppropet #dammenbrister som uppmärksammade sexuellt våld och sexuella trakasserier bland finlandssvenskar. Uppropet fick på bara en vecka stort genomslag och samlade in 950 vittnesmål och 6111 underskrifter på sitt upprop. Nina Nyman fungerade som en av administratörerna till uppropet och när aktionen var slut stod hon och de andra administratörerna kvar med dilemmat vad de skulle göra med materialet som fanns kvar. Lösningen blev att arkivera materialet. Under SUNS AW kommer Nyman diskutera de etiska frågor som beslutsfattandet kring aktivismen och arkiveringen väckte och som hon behandlar i sin doktorsavhandling.

Jessika Holmlund: Vad är en människa?: Frågor kring demokratins människobild

Demokratin och dess syn på människan som fri och med rätt att påverka samhället hon lever i utgör basen i västvärldens politiska värdegrund. Samma värdegrund uttrycks i FN:s deklarations om mänskliga rättigheter som utvecklats med ambitionen att skapa en global konsensus om alla människors lika värde och rätt till liv. Men bakom den demokratiska människosynen finns en lång och brokig historia – När demokratin tar form vid 1700-talets slut omfattar den som bekant inte kvinnor. Och i Förenta Staterna blir ”frihet” snabbt en del av den nationella identiteten samtidigt som slavarna utgör en undre kast. FN:s deklaration uppstår i efterdyningarna till andra världskrigets fasansfulla massutrotningsprojekt. Vad vi kan konstatera är att ordet människa inte är ett inkluderande begrepp, utan att det har sin historia. Föresatsen med Jessika Holmlunds doktorsavhandling är att undersöka människobegreppet som ett etiskt begrepp. Detta genom att tillämpa posthumanistisk kritik på den politiska filosofi som diskuterar demokratiska värderingar. I förgrunden för undersökningen finns en fokus på intellektuella funktionsvariationer och mänsklig rätt.

Fyll i anmälningsformuläret så skickar vi en länk till dig före evenemanget.

Detaljerad information om evenemanget:

VAR?

Online på Zoom

NÄR?

Tisdagen den 11 mars 2025 kl. 16-17.15

VEM KAN DELTA?

Alla som är intresserade av genusvetenskap. Du behöver inte vara medlem i SUNS.

Föredragshållare

• Nina Nyman är doktorand i genusvetenskap vid Åbo Akademi och fungerade som en av administratörerna för #metoo uppropet #dammenbrister.
• Jessika Holmlund är doktorand i genusvetenskap vid Åbo Akademi och har arbetat som handledare för personer med funktionsvariationer.

ANMÄL DIG SENAST 8 MARS 2025: https://forms.gle/KfoUf2rT2YGFPGCcA

 Sukupuolentutkimuksen seura SUNS ilmaisee vakavan huolensa sukupuolentutkimuksen oppiaineen kestämättömästä tilanteesta Itä-Suomen yliopistossa. Sukupuolentutkimuksen opetus ja ohjaus ovat tällä hetkellä väliaikaisratkaisujen varassa, eivätkä oppiaineelle osoitetut henkilöresurssit riitä perustehtävien suorittamiseen, saati oppiaineen tutkimuksellisiin tavoitteisiin. Yliopiston johto ei ole toistaiseksi tehnyt ehdotusta tilanteen parantamiseksi.

Sukupuolentutkimuksen professuurin jatkoa ei ole ratkaistu professori Jaana Vuoren eläköidyttyä syyskuussa 2024. Jo ennen tätä, lukuvuonna 2023–24, professuuria hoidettiin säästötavoitteiden takia 50 prosentin työajalla. Kuluvana lukuvuonna 2024–25 tehtävää toteutetaan yliopistonlehtoritasoisena 75 prosentin työajalla. Yliopistonlehtorin työsuhde on määräaikainen ja päättyy elokuussa 2025. Keväällä 2024 aloittanut kulttuurintutkimuksen professori antaa omien tehtäviensä ohella työpanostaan sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Hän myös hoitaa tällä hetkellä kaiken sukupuolentutkimuksen gradu- ja väitöskirjaohjauksen. 

Epävarmat ja riittämättömät resurssit hankaloittavat Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen pitkäjänteistä kehittämistyötä ja tutkimusrahoituksen hakemista. Lisäksi tilanne vaikeuttaa koko kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman kehittämistyötä. Myös muita yliopiston kulttuurintutkimuksen erikoistumisaloja hoidetaan kestämättömin henkilöstöratkaisuin.

Sukupuolentutkimuksella on Itä-Suomen yliopistossa pitkä perinne. Yliopiston silloisen naistutkimuksen oppiaineen edustajat olivat muodostamassa kuluvana vuonna 20 vuotta täyttävää kansallista sukupuolentutkimuksen Hilma-verkostoa. Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaine on profiloitunut kansallisesti ainutlaatuisena kulttuurintutkimuksellisena sukupuolentutkimuksena.

Monitieteinen sukupuolentutkimus on keskeinen osa yliopiston kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman opetussisältöjä. Se on tarjolla HuK-tutkinnon ja FM-tutkinnon erikoistumisalana sekä tohtoriohjelman pääaineena. Kaikille vapaasti tarjolla olevana sivuaineena sukupuolentutkimus tukee monia eri tutkintoja Englanninkielinen Basic Studies in Gender Studies -sivuainekokonaisuus palvelee sekä kansainvälisiä koulutusohjelmia että vaihto-opiskelijoita. Laajaa opetusvastuuta on mahdotonta hoitaa 75% yliopistonlehtorin resurssilla. Sukupuolentutkimuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

SUNS pyytää Itä-Suomen yliopiston johtoa puuttumaan tilanteeseen ensi tilassa ja varmistamaan, että oppiainetta hoitaa jatkossakin professori 100 prosentin työpanoksella.

Sukupuolentutkimuksen seuran hallituksen puolesta, 

Tampereella 18.12.2024

Hanna Ylöstalo, puheenjohtaja

Anna Elomäki, varapuheenjohtaja

Tampereen yliopisto

Numeron 3/2024 pääkirjoituksessa Varpu Alasuutari, Sanna Karhu ja Heidi Kosonen pohtivat rasismin normalisoitumista sekä tieteellisten seurojen jäsenkatoa.

Artikkelissaan “Laura Ruohosen kolme näytelmää feministisinä aatedraamoina ja historian uudelleenkirjoituksina” Jarmo Lintunen kehittää feministisen aatedraaman käsitettä ja tarkastelee sukupuolen tematiikkaa Laura Ruohosen näytelmissä Suurin on rakkaus (1998), Kuningatar K (2003) ja Sultanaatti (2022).

SUNSin puheenjohtajat Hanna Ylöstalo ja Anna Elomäki kirjoittavat sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvon tilaa uhkaavista tekijöistä mutta löytävät toivoa erityisesti sukupuolentutkimuksen opetuksesta.

Lektioita julkaistaan kaksi: Laura Mankki on väitellyt hyvinvointivaltion ulkomaalaistaustaisista siivoojista ja Eveliina Puutio alakouluikäisten suhdekulttuureista. 

Kirja-arvioissa Aino-Kaisa Koistinen kirjoittaa Joana Pais Zosimon, Kate Sotejeff-Wilsonin ja Wendy Baldwinin toimittamasta Women Writing Socially in Academia -kokoelmasta. Aino Luotonen esittelee Celia Robertsin ja kollegoiden teoksen Reproduction, Kin and Climate Crisis. Alma Onali arvioi Rosi Braidottin kirjoittaman ja Kaisa Kortekallion suomentaman Tieto ihmisen jälkeen -kirjan, ja Salla Aldrin Salskov tarttuu Judith Butlerin viimeisimpään teokseen Who’s Afraid of Gender?

Lisäksi numerossa julkaistaan Näkymättömyys-teemanumeron (4/2025) kirjoituskutsu.

Tutustu numeroon: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/11888

Numeron 2/2024 pääkirjoituksessa esitellään toimituksen linjausta koskien tekoälyn hyödyntämistä lehteen tarjotuissa käsikirjoituksissa sekä lehden toimituskäytännöissä. Seppo Heikkisen ja Heidi Kurvisen artikkeli “Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta urheilun kontekstissa suomalaisessa lehdistössä 1970- ja 1980-luvuilla” tarttuu aiheeseensa diskurssianalyyttisellä ja kontekstoivalla otteella. Marita Hietasaaren artikkelissa ”Sigrid Backmanin sisällissotaromaani Ålandsjungfrun aikalaiskritiikin valossa” puolestaan tarkastellaan intersektionaalisesti kirjallisuushistorian katveeseen jääneen Sigrid Backmanin teoksen kriitikkovastaanottoa.

Lisäksi julkaisemme SUNSin puheenjohtajien Hanna Ylöstalon ja Anna Elomäen kirjoituksen “Akateeminen kotityö ja sukupuolentutkimuksen tulevaisuus”, Siri Törölän puheenvuoron “Sateenkaaritiedon vahvistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa” sekä Kirsti Lempiäisen puheenvuoron “Sukupuolentutkimuksen tasa-arvopoliittiset juuret: erojen ja risteymien tarkastelua”.

Päätoimittaja Sanna Karhu haastattelee feministi- ja ympäristöfilosofi Johanna Oksalaa (“Miksi feminististä filosofiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?”), ja Anna Puhakan lektion aiheena on ”Kehopositiivisuusaktivismi lihavuussyrjintää haastamassa”. 

Hannele Harjunen, Marianne Liljeström, Susan Meriläinen ja Saara Särmä arvioivat Kirsti Lempiäisen ja Liisa Rantalaihon teoksen Naistutkimuksen alkuja ‒ muistikuvia akateemiselta kentältä. Aleksi Paavilainen puntaroi Johanna Oksalan teosta Feminism, Capitalism, and Ecology (2023). Noora Dadun kirjasta Roolitus (2024) kirjoittaa Kaisu Hynnä-Granberg.

Julkaisemme myös kuvituksesta vastanneen Sanni Sepän taitelijaesittelyn. Hienojen tekstien ja kuvien lisäksi mukana on myös elokuvateemaisen numeron 3/2025 kirjoituskutsu sekä avoin teemanumerokutsu (4/2025 ja 1/2026). Lopuksi Kristina Rolin esittää perustelut Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2023 artikkelipalkinnon saajiksi.

Tutustu numeroon: https://journal.fi/sukupuolentutkimus/issue/view/11237

Sukupuolentutkimuksen seura järjestää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen perjantaina 9.8.2024 klo 9:00 Zoomin välityksellä. Kokoukseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki seuran jäsenet! 

Kokouksessa nimetään uusi jäsen seuran hallitukseen: varsinaiseksi jäseneksi nimetään uusi taloudenhoitaja.

Aika: 9.8.2024 klo 9:00–9:30 
Paikka: Zoom (https://helsinki.zoom.us/j/69603373453?pwd=UakFLJ1bYi6gIhM1Mdb71pcRQmqRLo.1) 
Meeting ID: 696 0337 3453
Salasana: sunsyyk824

Asialista 

1. Kokouksen avaus 
2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 
3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 
4. Esityslistan hyväksyminen 
5. Uusien hallituksen jäsenten nimeäminen
6. Muut esille tulevat asiat (esitykset jätettävä hallitukselle 14 päivää ennen kokousta) 
7. Kokouksen päättäminen 

Tervetuloa!

Hanna Ylöstalo, puheenjohtaja
Hela Houttu, sihteeri

Lisätietoja sihteeriltä: sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi 

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2024 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2023–2024 aikana eli aikavälillä 1.8.2023–31.7.2024.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 31.8.2024 mennessä. Palkinto jaetaan loppuvuodesta 2024.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Lisää sähköpostiin myös linkki julkaistuun opinnäytteeseen. Julkaisemattoman opinnäytteen tapauksessa voit liittää työn sähköpostin liitetiedostoksi. Materiaali toimitetaan osoitteeseen sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNSin gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja ja aikaisemmin palkitut työt löydät osoitteesta: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.