Sukupuolentutkimus-lehden 03/2016 teemana uusmaterialistiset feminismit

st-kansi_032016_etukansi_webTeemanumero keskittyy tutkimusmetodologioihin ja feministisen tutkimuksen poliittisuuteen ja muutosvoimaisuuteen. Keskeisenä toimii kysymys siitä, miten tarttua sukupuolittuviin, rodullistettuihin, seksuaalisiin ja muihin valtasuhteisiin sekä taiteen, kulttuurin, luonnon, ympäristön, ihmisen ja ei-ihmisen suhteisiin tavoilla, jotka eivät jähmetä tarkastelun kohteita ennalta-arvattaviin kaavoihin vaan avaavat niitä yllättäviinkin suuntiin. Tavanomaista pidempi, lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kirjoittama johdanto luo katsauksen päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin materiaalisuuden näkökulmasta sekä uusmaterialistisista feminismeistä käytyihin keskusteluihin ja metodologisiin mahdollisuuksiin.

Tuija Huukin artikkeli tarkastelee alle kouluikäisten lasten sukupuolistuvaa pussaus- ja puserrusleikkiä affektiivisina sommitelmina. Feministinen uusmaterialistinen lähestymistapa konkretisoituu Huukin etnografisessa tutkimuksessa materiaalisten objektien, lasten kehollisen toiminnan, tilojen, tuntemusten sekä historian yhteen punoutumisessa ilman, että minkään yhden ulottuvuuden ajateltaisiin determinoivan muita.

Taru Leppäsen ja Milla Tiaisen artikkelissa pohditaan uusmaterialismin ja feministisen, taiteen- ja kulttuurintutkimuksellisen etnografian kohtauttamisen hyötyjä. Empiirisinä esimerkkeinä Leppäsellä ja Tiaisella ovat Leväooppera (2012), jossa laulajan hengitysilman hiilidioksidi ohjataan levätankkeihin, joissa kasvavista levistä valmistetaan esityksen aikana sushia, sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin musiikin tekemisen prosessi, jossa kyseenalaistuu oletus muusikon omasta äänen tuottamisesta ja kuulemisen välttämättömyydestä. Näiden esimerkkien avulla Leppänen ja Tiainen avaavat uusia ulottuvuuksia musikoinnin ymmärtämiseen materiaalisena, ajallis-tilallisena prosessina.

Numeron puheenvuorotekstit visioivat uusmaterialistisen ajattelu- ja tarttumistavan mahdollisuuksia ja sitä, millaisia valta-asetelmia sen avulla voitaisiin liikuttaa. Asta Kihlman ja Katve-Kaisa Kontturi pohtivat feministisen craftivismin eli käsityöaktivismin viimeaikaisia muotoja Australiassa ja Suomessa sekä sitä, mitä craftivismi ja uusmaterialistinen ajattelu tuovat toisistaan esiin. Toisena puheenvuorotekstinä on Mel Y. Chenin suomeksi käännetty haastattelu, joka julkaistiin alun perin vuonna 2015 TSQ: Transgender Studies Quarterly -lehdessä. Eva Haywardin tekemä haastattelu tuo esiin uusia, ehkä vasta tulossa tai nousemassa olevia yhteyksiä, suuntauksia ja termiehdotuksia, jotka haastavat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja ja hierarkioita muun muassa transruumiillisuuksia pohtimalla.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Jessica Koivistonen, jonka kollaasit jatkavat sen kuvittelua, kuinka ihmisten ja muiden eläinten ruumiillisuudet sukupuolittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa ja erilaisiin ympäristöihin.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Feministiset sommitelmat, uusmaterialistiset politiikat ja äärimmäisyyksien materiat (pdf)

ARTIKKELIT
Tuija Huuki: Pinoa, pusua ja puserrusta. Vallan sukupuolistuneet virtaukset lasten leikissä
Taru Leppänen & Milla Tiainen: Feministisiä uusmaterialismeja paikantamassa. Materian toimijuus etnografisessa taiteen- ja kulttuurintutkimuksessa

PUHEENVUOROT
Asta Kihlman & Katve-Kaisa Kontturi: Craftivismi feministisenä aktivismina ja uusmaterialistisen tutkimuksen kohteena
Eva Hayward: Haastattelussa Mel Y. Chen

LEKTIOT
Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty?

KIRJA-ARVIOT
Elina Valovirta: Jaana Saarinen, Hanna Ojala & Tarja Palmu (toim.): Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Tiia Sudenkaarne: Sarah Franklin: Biological Relatives: IVF, Stem Cells and the Future of Kinship
Minna Seikkula: Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus
Sanna Karhu: Judith Butler: Notes Toward a Performative Theory of
Assembly

Advertisement