Kaikki kirjoittajan Sari Miettinen artikkelit

Sukupuolentutkimus-lehti 4/2017 pureutuu liikuntaan, kehollisuuteen ja itsestä huolehtimiseen

4/2017: Liikunta, kehollisuus ja itsestä huolehtiminen

Mustan feministiajattelija ja runoilija Audre Lorden (A Burst of Light. Essays, 1988) mukaan ”itsestäni huolehtiminen ei ole itsekeskeisyyttä vaan itsesäilytystä, mikä puolestaan on poliittista sodankäyntiä.” Lorden rakastettu  sitaatti kuvaa sitä, miten tärkeää on huolehtia itsestä silloin, kun  yhteiskunnan suojaverkot eivät ota vastaan. Nykykulttuurissa  sorrettujen radikaali itsestä huolehtimisen politiikka on kuitenkin  latistettu kaikkia koskevaksi itsestä huolehtimisen vaatimukseksi ja oman kehon rakastamisen eetokseksi, jossa yksilö kantaa vastuun paitsi mahdollisesti normeista poikkeavasta tai sairastuvasta kehosta, myös omaan kehoon kohdistusta tunteista sekä kehon toimivuudesta ja
tuottavuudesta.

Itsestä huolehtimisen ja oman kehon rakastamisen toisiinsa nivoutuvia, sukupuolittuvia vaatimuksia ja diskursseja tarkastelevat tässä numerossa Kaisa-Riitta Aho ja Henri Hyvönen. Aho tutkii artikkelissaan naisille suunnatun Fit-kuntoilulehden tapoja puhua oman kehon rakastamisesta, siitä huolehtimisesta ja sen kelpaavuudesta postfeministisen kulttuurin kehyksessä. Hyvönen puolestaan kysyy artikkelissaan, mitä maskuliinisuusoletusten osittainen muutos, johon sisältyy myös sukupuolen ilmaisun vapautumista, merkitsee nuorten miesten kannalta. Hyvönen perääkin tulevaisuutta, jossa miesten itsestä huolehtiminen ymmärrettäisiin myös jatkuvan tuottavuuden vastuun vähentämisenä. Kuten Aho, käsittelee myös Anni Rannikko artikkelissaan liikkuvaa ruumiillisuutta. Monipaikkaisessa etnografisessa tutkimuksessaan Rannikko tarkastelee vaihtoehtourheilulajien, roller derbyn ja skeittauksen, sisäisiä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä hierarkioita ja normeja, jotka jäävät helposti piiloon silloin, kun lajiyhteisöjen oletusperiaatteina ovat yhdenvertaisuus ja vaihtoehtoisuus.

Numero sisältää lisäksi kaksi puheenvuoroa, joissa käydään ajankohtaista sukupuolentutkimuksellista keskustelua. Annamari Vänskä pohtii yhtä sukupuolentutkimuksen suosituimmista käsitteistä, performatiivisuutta, ja kuinka erityisesti vaatteet ja muoti toimivat sukupuolen performatiivina. Noora Kotilainen miettii puolestaan Sara Ahmedin (2017) Living a Feminist Life -kirjasta inspiroituneena yhteyksiä feministisen ja eläinoikeustietoisen ilonpilaajuuden välillä. Lisäksi numerossa on kolme kirja-arviota ja hienosta kuvituksesta vastaa Minnamaria Nurmi.

Turun toimitus kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat tehneet yhteistyötä kanssamme viimeisten kahden vuoden aikana ja olleet osa lehden ympärillä elävää feminististä yhteisöä. Seuraavaksi lehti siirtyy Jyväskylän yliopistoon, jonne toivotamme paljon onnea!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Itsestä huolehtiminen, kehollinen itsemääräämisoikeus ja feministinen kampanjointi (pdf)

ARTIKKELIT
Anni Rannikko: Lesbohuispausta ja skeittityttöystävyyttä. Liikuntakulttuurin vaihtoehtoiset sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset
Kaisa-Riitta Aho: Postfeministinen kehopositiivisuus Fit-kuntoilulehdessä
ja kuntosaliliikunnan arjessa
Henri Hyvönen: Itsestä huolehtiminen nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä sanomalehtiteksteissä

PUHEENVUOROT
Annamari Vänskä: Näin muotoillaan sukupuolia. Performatiivisuuden teoriasta ja muodintutkimuksesta
Noora Kotilainen: Feministinen ja eläinoikeustietoinen ilonpilaajuus elämänasenteena ja akateemisena riskinä (pdf)

KIRJA-ARVIOT:
Mona Mannevuo: Eva Cherniavsky: Neocitizenship: Political Culture after Democracy
Päivi Korvajärvi: Ulrika Dahl, Marianne Liljeström & Ulla Manns: The Geopolitics of Nordic and Russian Gender Research 1975–2005
Suvi Keskinen: Gloria Wekker: White Innocence. Paradoxes of Colonialism and Race

Mainokset

Kirjoituskutsu: suomalaisen feminismin historia

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden feminismin historiaa käsittelevään teemanumeroon 3/2018. Feminismin vaiheiden ja ilmenemismuotojen tutkimus on kansainvälisesti vilkasta, ja tämä tutkimus on monipuolistanut kuvaa esimerkiksi feminismin aalloista ja siitä, miten feminismi on ymmärretty ja miten sitä on toteutettu. Uusien teoreettisten näkökulmien hyödyntämisen lisäksi aiheen tutkimus on monipuolistunut uudenlaisten aineistojen ja menetelmien käytöstä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti suomalaisen feminismin ja muiden sukupuolta esille nostaneiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja keskustelujen historiaa nykytutkimuksen valossa. Toivotamme tervetulleiksi eri aikakausiin sijoittuvia artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitkä ovat suomalaisen feminismin aallot tai sukupolvet?
• Mikä on suomalaisen feministisen liikkeen suhde kansainväliseen feminismiin ja muihin suomalaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin?
• Mikä on suomalaisen feminismin suhde nais(asia)liikkeeseen ja tasa-arvokeskusteluun
• Miten feminismin (tai naisasialiikkeen tai tasa-arvotavoitteiden) kannalta keskeiset yhteis kunnalliset muutokset on saatu aikaan tai toteutettu? Mikä rooli feministisellä ajattelulla tai liikkeellä on ollut em. muutosten toteuttamisessa?
• Miten feminismin historiaa tallennetaan ja tutkitaan?

Teemanumeron toimittavat FT Heidi Kurvinen (Oulun yliopisto) ja FT Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto).

Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (heidi.kurvinen(AT)oulu.fi; arja.h.turunen(AT)jyu.fi) 31.1.2018 mennessä.

Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.8.2018.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

 

Tyttötutkimuksen teemanumero on ilmestynyt!

3/2017: Tyttötutkimus

Monitieteinen tyttötutkimus on kiinnostunut tutkimaan tyttöjä ja tyttöyttä moniäänisesti. Viime vuosina erityisesti humanistisessa ja sosiologis-yhteiskunnallisessa tyttötutkimuksessa on keskusteltu tytöistä ja tyttöydestä suhteessa sosiaaliseen muutokseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, feminismiin, postfeminismiin sekä seksuaalisuuteen ja seksualisoimiseen. Tyttötutkimuksen teoreettisessa ja metodologisessa kentässä tytön, tyttöyden ja sukupuolen käsitteet mielletään liikkeessä olevina, performatiivisina, historiallisina ja neuvoteltavina, mutta silti yhteenkietoutuneina materiaalisen todellisuuden kanssa.

Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kantaviksi teemoiksi valikoituivat tyttöruumiillisuus sekä tieteen ja taiteen välinen vuoropuhelu. Teemanumeron tekstit keskittyvät kukin osaltaan kriittisesti tarkastelemaan, kuinka yhteiskunnan rakenteet muuntuvat tyttöruumiillisuutta tuottaviksi ja muokkaaviksi, valtaan sitoutuviksi teoiksi. Teksteissä pohditaan myös, millä tavoin tyttötutkimuksen kautta voi pureutua kysymyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja liikkuvuudesta.

Teemanumeron avaa Mari Käyhkön artikkeli, joka seuraa suomalaisen tyttötutkimuksen sosiologista perinnettä ja samalla haastaa sen painottumista kaupunkilaistyttöyteen ja urbaaneihin tyttökulttuureihin. Artikkeli tarkastelee yhdeksäsluokkalaisia tyttöjä ja heidän kokemuksiaan elämästä syrjäseuduilla. Riikka Lauttamus ja Sanna Karkulehto käsittelevät artikkelissaan sukupuolijärjestystä murtavaa vahvaa tyttöyttä Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (2015) sekä Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade (2012) -teoksissa. Leena-Maija Rossi taas analysoi artikkelissaan Gilmoren tytöt -televisiosarjan jatko-osaa A Year in Life (2016). Tarkastelun keskiöön nousevat lisääntyminen, vakiintuneen heteroparisuhteen solmiminen sekä luokan ja työn vakiintumisen ja vakiintumattomuuden välinen ristiveto sarjan päähenkilöiden elämässä.

Teemanumeron puheenvuoroteksteissä pureudutaan digitaalisen ja materiaalisen sekä tieteen ja taiteen välisiin neuvotteluihin. Karoliina Sjö käsittelee puheenvuorossaan Kirsti Teräsvuoren 1910-luvulta 1980-luvulle kirjoittamia päiväkirjoja, naisten ja tyttöjen kirjoittamisen historian sekä omaelämäkerrallisuuden ja itsensä kertomisen näkökulmista, yhdistäen spoken word -runouden historiantutkimukseen. Kia Andellin puheenvuorotekstissä tarkastellaan, kuinka tytöt tuottavat aktiivisesti sukupuolitetun ruumiin esittämisen normeja Hey Girls Did You Know (HGDYK) -internetmeemien välityksellä. Lisäksi teemanumerossa on kolme kirja-arviota.

Numeron tekemiseen ovat osallistuneet niin tutkijat kuin sarjakuvataiteilijat. Tieteen ja taiteen vuoropuhelu näkyy erityisesti Myry Voipion suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitystä käsittelevässä lektiossa. Voipio avaa tekstin ja piirtämiensä (tyttö)kuvien kautta aikaikkunoita tyttökirjallisuuteen, lajin piirteisiin sekä teosten tyttöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteiskunnassa. Numeron muita taiteilijoita ovat Pii Anttonen, Aiju Salminen, Anna Vuorinen ja Katja Tukiainen. Tyttötutkimuksen teemanumeron tieteellinen, taiteellinen, kaunokirjallinen ja näiden rajapinnoilla liikkuva sisältö kaikkinensa etsii vastauksia kysymykseen: mitä kaikkea on olla tyttö?

Teemanumeron ovat toimittaneet FT Heta Mulari Nuorisotutkimusverkostosta ja FT, tutkija, Myry Voipio.

Sukupuolentutkimus 3/2017 kansi

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heta Mulari & Myry Voipio: Tyttöruumiillisuuden askelia ja menetelmällisiä kokeiluja (pdf)

ARTIKKELIT
Mari Käyhkö: ”Vähän niinku metän keskellä ja silleen.” Syrjäseutu, yläkouluikäiset tytöt ja tutuksi eletty paikka
Riikka Lauttamus & Sanna Karkulehto: Heteronormeja vastustavan tyttöyden kompensaatiot Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä ja Maria Turtschaninoffin Anaché: Myter från akkade -nuortenfantasiaromaaneissa
Leena-Maija Rossi: Ikuiset tytöt? Tytöttämisestä, joustavuudesta ja uhmakkuudesta Gilmoren tyttöjen jatko-osassa A Year in the Life

PUHEENVUOROT
Karoliina Sjö: Tyttöydestä ja itsensä kertomisesta. Menneen päiväkirja-aineiston äärellä tieteen ja taiteen keinoin
Kia Andell: Hey Girls Did You Know? Seksualisoidun tyttöruumiin neuvottelua internetmeemissä

LEKTIO
Myry Voipio: Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta

KIRJA-ARVIOT:
Karla Malm: Claudia Mitchell & Carrie Rentschler (toim.) Girlhood and the Politics of Place.
Ann-Charlotte Palmgren: Hannele Harjunen: Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body.
Anna Elomäki &
Hanna Ylöstalo: Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen & Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

Ehdokashaku: Sukupuolentutkimuksen seuran gradupalkinto 2017

Oletko kirjoittanut, ohjannut, arvostellut tai lukenut erityisen hyvän  sukupuolentutkimuksellisen gradun? Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) jakaa vuosittain palkinnon ansioituneesta sukupuolentutkimuksen alaan liittyvästä pro gradu -työstä ja ottaa nyt vastaan ehdotuksia vuoden 2017 gradupalkinnon saajaksi. Palkinnon saajaksi voidaan ehdottaa sukupuolentutkimuksellisia töitä mistä tahansa oppiaineesta. Työn tulee olla hyväksytty virallisesti lukuvuoden 2016–2017 aikana eli aikavälillä 1.8.2016 – 31.7.2017.

Palkinnon saajaa voi ehdottaa työn tekijä, ohjaaja, arvostelija tai kuka tahansa työhön perehtynyt henkilö 11.9.2017 mennessä. Palkinto jaetaan Sukupuolentutkimuksen päivillä marraskuussa.

Mikäli haluat asettaa ehdokkaan, lähetä lyhyt, enintään yhden liuskan mittainen kuvaus työn ansioista ja työ kokonaisuudessaan Sukupuolentutkimuksen seuran sihteerille. Materiaali tulee toimittaa sekä printattuna että sähköisessä muodossa.

Hanna Etholén
Sukupuolentutkimus
PL 59
00014 Helsingin yliopisto
sunssihteeri@sukupuolentutkimus.fi

Ensimmäinen SUNS:n gradupalkinto jaettiin vuonna 2012. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta laadukkaista opinnäytetöistä, kannustaa opiskelijoita jatkamaan tutkimuksen tekemistä tieteellisten  jatko-opintojen parissa sekä kiinnittää huomiota nais- ja sukupuolentutkimuksen gradujen korkeaan laatuun ja nostaa alan arvostusta. Lisätietoja: sukupuolentutkimus.fi/suns/gradupalkinto/.

Sukupuolentutkimuslehti 2/2017 käsittelee luontokulttuureita

Ihmisen yhteydet toisiin lajeihin ja elinympäristöönsä ovat viime aikoina nousseet yhä voimakkaammin esille feministisessä tutkimuksessa. Lähtökohta on tällöin, että puhuttaessa eroista ja eriarvoisuuksista on puhuttava myös muista kuin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä hierarkkisista suhteista. Luontokulttuurien tutkimuksessa ihminen on laji muiden joukossa – elinympäristönsä ja ei-inhimillisten toisten kanssa kasvava ja muuttuva.

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2017 esittelee uutta feminististä luontokulttuurien tutkimusta Suomessa. Luontokulttuurien käsite kiinnittää huomion materiaalis-semioottisiin ontologioihin, joissa luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Luontokulttuureilla on juuria feministisessä tieteen- ja teknologiantutkimuksessa sekä ekofeminismissä eli lähestymistavassa, jossa sukupuolitettu sorto ja ei-inhimillisen luonnon hyväksikäyttö nähdään toisiinsa kytkeytyneinä.

Ihmisen, kumppanuuslajien ja ympäristön yhteyksien laajuuden ja syvyyden tunnistaminen ei ole ollut länsimaisen ajattelun tai toiminnan vahvoja puolia. Ilmaston lämpenemisen, kuudennen sukupuuttoaallon sekä muiden peruuttamattomien ympäristömuutosten maailmassa on kuitenkin ilmeistä, ettei ihminen ole yksi, riippumaton subjekti vaan elää ja hengittää yhdessä toisten kanssa.

Teemanumero sisältää viisi artikkelia, ja niiden myötä sen yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaaminen ja yhteismuotoutuminen. Kirjallisuudentutkija Päivi Koponen käsittelee naiseläimen toimijuutta ja naiskertojan muodonmuutosta emakoksi Marie Darrieussecqin dystooppisessa romaanissa Sikatotta (Truismes, 1996). Elli Lehikoinen, myös kirjallisuudentutkija, pohtii ihmisen lajiuteen havahtumista suomalaisessa lisääntymistä käsittelevässä kirjallisuudessa. Pieta Hyvärisen artikkelissa ei-inhimilliset toimijat ovat lähinnä kasveja, erityisesti rikkakasveja, sekä kasvien seassa liikkuvia selkärangattomia kuten kastematoja. Taija Kaarlenkasken artikkeli analysoi sukupuolittuneen lypsykarjatyön, lypsykoneteknologian ja lehmän keskinäistä muotoutumista historiallisesta näkökulmasta, ja Kirsi Laurén ja Noora Schuurman kirjoittavat lemmikkieläinten toimijuudesta kuolemaa koskevissa kertomuksissa.

Lisäksi numero sisältää kaksi kirja-arviota sekä Raija Sollamon perustelupuheen Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden 2016 artikkelipalkinnosta.

Teemanumeron ovat toimittaneet Pieta Hyvärinen ja Marja Vehviläinen Tampereen yliopistosta yhdessä lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kanssa. Numeron kuvituksesta vastaa helsinkiläinen Maija Repo.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Pieta Hyvärinen, Sari Irni, Katariina Kyrölä & Marja Vehviläinen:
Luontokulttuurit feministisessä tutkimuksessa (pdf)

ARTIKKELIT
Päivi Koponen: Naiseläimen toimijuus Marie Darrieussecqin
romaanissa Sikatotta
Elli Lehikoinen: ”Olen nisäkäs. Tuotan maitoa.” Ihmisen lajius ja lisääntymisprosessi 2000-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa
Pieta Hyvärinen: Ruoantuotannon ristiriitoja rikkaruohonjuuritasolla. Kitkeminen työnä, tiedontuotantona ja tulevaisuuksien tekemisenä
Taija Kaarenkaski: Lypsäjät, lehmät ja lypsykoneet. Lypsykarjanhoidon teknologisoituminen ja sukupuolittunut työnjako 1800-luvun lopulta 1950-luvulle
Kirsi Laurén & Nora Schuurman: Viimeinen katse ja kuonon hipaisu. Lemmikkieläimen toimijuus kuolemaa koskevissa kertomuksissa

ARTIKKELIPALKINTO
Raija Sollamo: Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2016

KIRJA-ARVIOT
Anna Rastas: Patricia Hill Collins & Sirma Bilge: Intersectionality
Lea Rojola: Donna J. Haraway: Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene (pdf)

Sukupuolentutkimus-lehden numero 4/2016 on ilmestynyt

st-kansi_042016_etukansi

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numerossa 4/2016 tarkastellaan myötäilemisen ja vastarinnan mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Henri Hyvönen tarkastelee artikkelissaan syömishäiriöön sairastuneiden miesten kokemuksia, ruumiillisuutta ja ymmärrystä omasta itsestä suhteessa maskuliinisuuden normeihin. Näin Hyvösen tutkimus tuo uuden näkökulman myös feministisiin syömishäiriötutkimuksiin, jotka ovat usein keskittyneet naisiin ja feminiinisyyteen. Hyvönen pohtii, miten syömishäiriöksi ymmärretty toiminta voi mieheksi identifioituvilla henkilöillä yhtäältä myötäillä hegemonisen maskuliinisuuden vaatimuksia vahvuudesta ja urheilullisesta ulkonäöstä. Toisaalta se voi myös olla tapa kyseenalaistaa hegemonisen maskuliinisuuden tavoiteltavuus ja hakea toisenlaisia tapoja elää sukupuolittuneessa ruumiissa.

Anu Isotalo käsittelee artikkelissaan somalialaistaustaisten naisten kokemuksia rasismista kaupunkitilassa ja pohtii naisten mahdollisuuksia vastarintaan. Isotalon mukaan voidaan puhua tilallisesta valkoisuusnormista eli sukupuolittuneesta, epävirallisesta sosiotilallisesta kontrollista, joka rajoittaa rodullistettujen – tässä tapauksessa naisten – kaupunkitilassa liikkumista. Yksi keskeinen huomio Isotalon artikkelissa koskee sivusta seuranneiden valkoisten kanssaihmisten suhtautumista: yhdessäkään hänen tutkimuksessaan esille tulleessa tapauksessa paikalla olleet eivät puuttuneet näkemäänsä rasismiin.

Numeron kaksi lektiota ovat syksyn 2016 väitöstilaisuuksista. Elina Ikävalkon väitös käsittelee oppilaitosten tasa-arvotyötä ja Paula Koskinen Sandbergin palkkojen sukupuolittumisen politiikkaa. Vuosittain jaettava Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto myönnettiin 2016 Kaisa-Riitta Aholle tutkielmasta “Lihas on laiska kaveri. Tarkasteluja Fit-lehden kehollisuusparadigmasta”. Lehdestä löytyy valinnan tehneen professori Päivi Lappalaisen perustelulausunto.

Numeron upeasta kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Johanna Naukkarinen.

Lehden toimitus haluaa kiittää kaikkia lehteen kirjoittaneita ja lehden toimituskuntalaisia lämpimästi työstänne ja onnistuneesta yhteistyöstä kanssamme Turun toimituskunnan ensimmäisenä vuonna. Haluamme myös kiittää nimettöminä säilyviä refereitä arvokkaasta panoksestanne, jota ilman lehteä ei olisi olemassa.

Vuonna 2017 lehdessä ilmestyy kolme teemanumeroa: vuoden ensimmäinen numero käsittelee trans- ja intersukupuolisuuden tutkimusta, toinen numero luontokulttuureja ja kolmas numero tyttötutkimusta. Teemanumeroissakin voidaan julkaista teemojen ulkopuolisia artikkeleja ja muita tekstejä, mikäli niiden sivuilla on tilaa, ja vuoden 2017 viimeinen numero on avoin kaikille aiheille. Haluamme siis kannustaa tarjoamaan lehteen monenlaisia ja monipuolisia sukupuolentutkimuksellisia ja feministisiä tekstejä jatkossakin!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: EI

ARTIKKELIT
Anu Isotalo: Rasismi kaupunkitilassa. Tilallinen valkoisuusnormi ja somalialaistaustaisten naisten vastarinta
Henri Hyvönen: Syömisen ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa

PALKINTO
Sukupuolentutkimuksen seuran pro gradu -palkinto 2016 (pdf)

LEKTIOT
Elina Ikävalo: Oppaisiin sidottu ja kokoushuoneisiin suljettu tasa-arvotyö? (pdf)
Paula Koskinen Sandberg: Palkkojen sukupuolittunut politiikka

KIRJA-ARVIOT
Salla Tuori: Marita Husso & Risto Heiskala (toim.): Sukupuolikysymys.
Jenny Jarlsdotter Wikström: Kristina Malmio & Mia Österlund (red.): Novel Districts. Critical Readings of Monika Fagerholm.
Sara Nyman: Ulrika Dahl: Skamgrepp

Sukupuolentutkimus-lehden Tyttötutkimuksen teemanumeron 3/2017 kirjoituskutsu

Numeron 03/2017 teemana on Tyttötutkimuksen nykysuuntia punomassa – Huomio tyttöruumiillisuuteen.

Numeron tematiikka ponnistaa viime vuosina länsimaissa nousseesta kulttuurisesta, poliittisesta ja tutkimuksellisesta ”tyttöbuumista”, jonka kautta tyttöys ja tytöt ovat nousseet keskiöön niin populaarikulttuurissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin. Kulttuurinen ja poliittinen huomio on selkeimmin näkynyt esimerkiksi YK:n vuosittaisen Tyttöjen päivän lanseerauksena 11.10.2011.

Teemanumeron toimittavat FT Heta Mulari (Nuorisotutkimusverkosto) ja FT Myry Voipio (Jyväskylän yliopisto).

Lähetä abstraktisi (korkeintaan 300 sanaa) teemanumeron toimittajille (heta.mulari(at)nuorisotutkimus.fi; myry.voipio(at)gmail.com) 15.12.2016 mennessä.

Call for Papers (pdf, suomi)

Sukupuolentutkimus-lehden 03/2016 teemana uusmaterialistiset feminismit

st-kansi_032016_etukansi_webTeemanumero keskittyy tutkimusmetodologioihin ja feministisen tutkimuksen poliittisuuteen ja muutosvoimaisuuteen. Keskeisenä toimii kysymys siitä, miten tarttua sukupuolittuviin, rodullistettuihin, seksuaalisiin ja muihin valtasuhteisiin sekä taiteen, kulttuurin, luonnon, ympäristön, ihmisen ja ei-ihmisen suhteisiin tavoilla, jotka eivät jähmetä tarkastelun kohteita ennalta-arvattaviin kaavoihin vaan avaavat niitä yllättäviinkin suuntiin. Tavanomaista pidempi, lehden päätoimittajien Sari Irnin ja Katariina Kyrölän kirjoittama johdanto luo katsauksen päivänpolttaviin poliittisiin kysymyksiin materiaalisuuden näkökulmasta sekä uusmaterialistisista feminismeistä käytyihin keskusteluihin ja metodologisiin mahdollisuuksiin.

Tuija Huukin artikkeli tarkastelee alle kouluikäisten lasten sukupuolistuvaa pussaus- ja puserrusleikkiä affektiivisina sommitelmina. Feministinen uusmaterialistinen lähestymistapa konkretisoituu Huukin etnografisessa tutkimuksessa materiaalisten objektien, lasten kehollisen toiminnan, tilojen, tuntemusten sekä historian yhteen punoutumisessa ilman, että minkään yhden ulottuvuuden ajateltaisiin determinoivan muita.

Taru Leppäsen ja Milla Tiaisen artikkelissa pohditaan uusmaterialismin ja feministisen, taiteen- ja kulttuurintutkimuksellisen etnografian kohtauttamisen hyötyjä. Empiirisinä esimerkkeinä Leppäsellä ja Tiaisella ovat Leväooppera (2012), jossa laulajan hengitysilman hiilidioksidi ohjataan levätankkeihin, joissa kasvavista levistä valmistetaan esityksen aikana sushia, sekä viittomakielisen rap-artisti Signmarkin musiikin tekemisen prosessi, jossa kyseenalaistuu oletus muusikon omasta äänen tuottamisesta ja kuulemisen välttämättömyydestä. Näiden esimerkkien avulla Leppänen ja Tiainen avaavat uusia ulottuvuuksia musikoinnin ymmärtämiseen materiaalisena, ajallis-tilallisena prosessina.

Numeron puheenvuorotekstit visioivat uusmaterialistisen ajattelu- ja tarttumistavan mahdollisuuksia ja sitä, millaisia valta-asetelmia sen avulla voitaisiin liikuttaa. Asta Kihlman ja Katve-Kaisa Kontturi pohtivat feministisen craftivismin eli käsityöaktivismin viimeaikaisia muotoja Australiassa ja Suomessa sekä sitä, mitä craftivismi ja uusmaterialistinen ajattelu tuovat toisistaan esiin. Toisena puheenvuorotekstinä on Mel Y. Chenin suomeksi käännetty haastattelu, joka julkaistiin alun perin vuonna 2015 TSQ: Transgender Studies Quarterly -lehdessä. Eva Haywardin tekemä haastattelu tuo esiin uusia, ehkä vasta tulossa tai nousemassa olevia yhteyksiä, suuntauksia ja termiehdotuksia, jotka haastavat inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja ja hierarkioita muun muassa transruumiillisuuksia pohtimalla.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Jessica Koivistonen, jonka kollaasit jatkavat sen kuvittelua, kuinka ihmisten ja muiden eläinten ruumiillisuudet sukupuolittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa ja erilaisiin ympäristöihin.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Feministiset sommitelmat, uusmaterialistiset politiikat ja äärimmäisyyksien materiat (pdf)

ARTIKKELIT
Tuija Huuki: Pinoa, pusua ja puserrusta. Vallan sukupuolistuneet virtaukset lasten leikissä
Taru Leppänen & Milla Tiainen: Feministisiä uusmaterialismeja paikantamassa. Materian toimijuus etnografisessa taiteen- ja kulttuurintutkimuksessa

PUHEENVUOROT
Asta Kihlman & Katve-Kaisa Kontturi: Craftivismi feministisenä aktivismina ja uusmaterialistisen tutkimuksen kohteena
Eva Hayward: Haastattelussa Mel Y. Chen

LEKTIOT
Anu Isotalo: Mistä on hyvät tytöt tehty?

KIRJA-ARVIOT
Elina Valovirta: Jaana Saarinen, Hanna Ojala & Tarja Palmu (toim.): Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Tiia Sudenkaarne: Sarah Franklin: Biological Relatives: IVF, Stem Cells and the Future of Kinship
Minna Seikkula: Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus
Sanna Karhu: Judith Butler: Notes Toward a Performative Theory of
Assembly

Sukupuolentutkimus-lehden numero 02/2016 käsittelee ikää ja normeja

02/2016 numeron artikkeleissa tartutaan kysymykseen iän, ajan ja intiimin suhteesta sukupuolittuvaan, seksuaaliseen ruumiillisuuteen. Artikkelit ammentavat jälkistrukturalistisen feminismin perinteestä, jossa sukupuoli ja seksuaalisuus kiinnittyvät väistämättä toisiinsa ja osallistuvat toistensa tuottamiseen.

Jenny Säilävaaran artikkeli tarkastelee lastaan ”pitkään” eli yli vuoden imettäneiden naisten imetyskokemuksia erilaisissa yksityisissä, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa. Karoliina Ojanen tutkii yli 70-vuotiaiden miesten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen toteuttamisesta sekä heidän tapojaan ymmärtää seksuaalisuus suhteessa ikään ja mieheyteen.

Artikkeleita yhdistää lisäksi jälkistrukturalistisen feminismin tapa käsitteellistää valta jonain muuna kuin ainoastaan tukahduttavana, ulkoapäin tulevana vallankäyttönä. Kyse on myös sivuutetuista, hiljennetyistä, arvostamatta tai syrjään jäävistä kokemuksista ja pienistä eleistä ja teoista, jotka haastavat normeja joskus jo pelkästään itsepintaisella olemassaolollaan.

Numeron artikkelit tuovat esiin, kuinka seksuaalisuuteen ja läheisyyteen liittyvä normatiivisuus muovaa elämäämme vauvasta vanhuuteen.

Artikkelien lisäksi 02/2016 numero sisältää kirja-arvioita, lektioita sekä professori emerita Leena Eräsaaren vuoden 2015 artikkelipalkinnon jakotilaisuudessa pitämän puheen.

Numeron kuvituksesta vastaa taiteilija Marjukka Irni.

ST_kansi_022016_Kansi_kokonaan_web

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Sivuutetut kokemukset ja vastarinnan mahdollisuudet

ARTIKKELIT
Jenny Säilävaara: Imettämässä kaapissa? Pitkään imettäneet äidit ja normatiiviset tilat
Karoliina Ojanen: Vanhojen miesten pieniä kertomuksia seksuaalisuudesta

LEKTIOT
Ilse Paakkinen: Christine de Pizan vastusti sukupuolittunutta vihapuhetta jo 1400-luvulla
Xin Liu: The Discontinuous Discontinuity of Race and Racism

ARTIKKELIPALKINTO
Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden vuoden artikkeli 2015:
Maarit Sireni: Emännästä yrittäjäksi. Maaseudun naista koskevien puhetapojen muutos.

KIRJA-ARVIOT
Emmi Vähäpassi: Jin Haritaworn: Queer Lovers and Hateful Others. Regenerating Violent Times and Spaces
Touko Vaahtera: Don Kulick & Jens Rydström: Loneliness and its Opposite. Sex, Disability, and the Ethics of Engagement
Pirjo Pöllänen: Tanja Kuronen: Hoivapommin purkajat
Anna Elomäki: Jemima Repo: The Biopolitics of Gender

Jäsenrekisterin päivitys / Uppdatering av medlemskapsregister

Jäsen, päivitä yhteystietosi syyskuun loppuun mennessä

Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) siirtyy sähköiseen jäsenrekisteriin vuoden 2016 kuluessa. Sähköinen jäsenrekisteri vahvistaa tietoturvaa ja parantaa jäsenlaskutukseen liittyviä prosesseja.

Pyydämme seuran jäseniä ystävällisesti päivittämään yhteystietonsa, mikäli niihin on tullut muutoksia. Samalla on mahdollista lisätä yhteystietoihin sähköpostiosoite ja valita, haluaako jatkossa vastaanottaa jäsenpostia ja jäsenmaksulaskun sähköisesti.

Jäsenrekisterin tietoja käytetään ainoastaan Sukupuolentutkimuksen seuran jäsenyyteen ja Sukupuolentutkimus-Genusforskning-lehden tilaukseen liittyviin asioihin eikä niitä luovuteta kolmansille osapuolille.

Mahdolliset jäsenasioihin liittyvät muut kysymykset voi osoittaa SUNS:in taloudenhoitajalle ja jäsenrekisterivastaavalle, Vaula Tuomaalalle: sunsjasenet(at)sukupuolentutkimus.fi

Jäsenrekisteritietojen päivitys tapahtuu tästä linkistä webropol lomakkeella (suojattu yhteys).

Uppdatera din medlemskapinformation före oktober

Sällskapet för Genusforsking (SUNS) går över till ett elektroniskt medlemskapsregister under året 2016. Det elektroniska medlemsregistret stärker informationssäkerheten och förbättrar prosesser anslutna till fakturering av medlemskapsavgifter.

Vi ber nu sällskapets medlemmar att vänligen uppdatera sina kontaktuppgifter ifall att ändringar har skett. Samtidigt är det möljigt att lägga till sin e-postadress och välja, om du i framtiden vill ha medlemspost och fakturan för medlemsavgiften elektroniskt.

Informationen i medlemskapsregistret används enbart gällande frågor kring medlemskapet i Sällskapet för Genusforsking samt prenumerationer på tidingen Sukupuolentutkimus-Genusforskning och delas ej till tredje part.

Möjliga frågor gällande medlemskap kan vändas till SUNS:s medlemskaps- och ekonomiansvariga, Vaula Tuomaala: sunsjasenet(at)sukupuolentutkimus.fi

Uppdatera din medlemskapinformation via denna webropol blankett.