Lehden teemanumero 3/2018 Suomalaisen feminismin historia on ilmestynyt

3/2018 Suomalaisen feminismin historia

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 3/2018, teemanumero ”Suomalaisen feminismin historia”, on täynnä tymäkkää tietoa  sivujakin lehdessä on historialliset sata! Numeron vierailevat päätoimittajat ovat Heidi Kurvinen ja Arja Turunen, jotka pääkirjoituksessaan murtavat aaltoja ja hakevat uusia tulkintoja suomalaisen feminismin historialle.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Tiina Kinnunen tarkastelee suomalaista naisliikettä toisen maailmansodan aikana liikkeen lehdistön näkökulmasta pohtien, miten tasa-arvovaatimukset artikuloituivat sota-ajan erityisolosuhteissa. Artikkeli avaa uusia näköaloja vuosiin, joita on pidetty ”naisasialiikkeen hiljaisina vuosina”.

Yhteisartikkelissaan Heidi Kurvinen ja Arja Turunen tarkastelevat uudesta tulokulmasta feminismin toista aaltoa ja Yhdistys 9:ää, joka on tutkimuksessa usein sijoitettu feminismistä irralliseksi liikkeeksi. Yhdistyksen arkistoaineistoja ja 60-luvun lehtitekstejä tarkastelemalla he löytävät jatkuvuutta Yhdistys 9:n ja myöhemmän feministisen liikkeen välillä  ja myös naisasialiikkeiden yli satavuotisen historian kanssa.

Kolmannessa artikkelissa Arja Turunen tarkastelee suomalaisten feministien kokemuksia ja näkemyksiä taistolaisuudesta. Haastatteluaineiston pohjalta vahvistuu käsitys feminisitisestä liikkeestä uudenlaisen vapaamman ja yksilölähtöisen toinmintakulttuurin edustajana, joka houkutti myös niitä naisia, joita yhteiskunnallinen toiminta ei ollut aiemmin kiinnostanut.

Numeron katsausartikkelissa Marianne Liljeström tutkailee suomalaisen sukupuolentutkimuksen institutionalisointia ja tieteenalakohtaista luonnetta. Institutionalisoituminen ja tieteenalamuodostus osoittautuvat samanaikaisiksi ja yhteenkuuluviksi tapahtumiksi ja sukupuolentutkimus tieteenalana sekä tieteidenväliseksi että tieteenaloja ylittäväksi teoriaksi ja käytännöksi, jolla on edessään myös tulevaisuus.

Puheenvuoro-osiossa Merle Weßel tarkastelee feminismin ja eugeniikan suhdetta maailmansotien välisenä aikana ja osoittaa, että eugeniikka antoi aikansa feministeille mahdollisuuden keskustella aiemmin yksityisinä pidetyistä naisten asioista julkisesti. Hannah Yoken ja Nina Nyman puolestaan jatkavat puheenvuoroissaan edelleen ajankohtaista #metoo-keskustelua. Yoken pohtii teemaan liittyen feminismin historian jatkuvuuksia ja aktivistisukupolvien eroja, Nyman taas feministisen aktivismin tutkimiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Numeron kirja-arvioissa Martina Reuter tarkastelee Edvard Westermarckin käsitystä eugeenisista avioliittoesteistä, sen yhteensopivuutta hänen väitetyn liberaalin arvomaailmansa kanssa ja nostaa esiin myös sen, kuinka Helena Westermarckin käsitykset erosivat veljensä näkemyksistä. Anna Rajavuori puolestaan arvioi tuoreen väitöksen naisvankien elämästä ja kuolemasta Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918.

Numeron on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvantekijä Aiju Salminen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Aallonmurtajat suomalaisen feminismin historian uudet tulkinnat (pdf)

ARTIKKELIT
Tiina Kinnunen: Naisetko vain aputyöläisiä? Naisliikkeen lehdistön välittämä kuva vuosien 19391944 tasa-arvopyrkimyksistä
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Toinen aalto uudelleen tarkasteltuna. Yhdistys 9:n rooli suomalaisen feminismin historiassa
Arja Turunen: Kapinaa ja ahtaita raameja. Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista

KATSAUSARTIKKELI
Marianne Liljeström: Institutionalisoitu sukupuolentutkimus: tieteenalan luonteesta ja visioista

PUHEENVUOROT
Merle Weßel: Feminismi ja positiivinen eugeniikka Pohjoismaissa maailmansotien välisenä aikana
Hannah Yoken: Feminist Pasts & Present Memories. #MeToo from an Oral History Perspective
Nina Nyman: Att arkivera feministisk aktivism

LEKTIO
Eeva Kotioja: Uskalluksen anatomia. Sukupiiri naisasianaisen sosiaalisen pääoman lähteenä

KIRJA-ARVIOT
Martina Reuter: Niina Timosaari, Edvard Westermarck totuuden etsijä sekä Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 18801910
Anna Rajavuori: Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918

Uusin sekä muut numerot: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/uusin-lehti/

Tilaa lehti! https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/tilaukset/

Mainokset