Kaikki kirjoittajan stlehtijyu artikkelit

Lehden teemanumero 3/2018 Suomalaisen feminismin historia on ilmestynyt

3/2018 Suomalaisen feminismin historia

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 3/2018, teemanumero ”Suomalaisen feminismin historia”, on täynnä tymäkkää tietoa  sivujakin lehdessä on historialliset sata! Numeron vierailevat päätoimittajat ovat Heidi Kurvinen ja Arja Turunen, jotka pääkirjoituksessaan murtavat aaltoja ja hakevat uusia tulkintoja suomalaisen feminismin historialle.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Tiina Kinnunen tarkastelee suomalaista naisliikettä toisen maailmansodan aikana liikkeen lehdistön näkökulmasta pohtien, miten tasa-arvovaatimukset artikuloituivat sota-ajan erityisolosuhteissa. Artikkeli avaa uusia näköaloja vuosiin, joita on pidetty ”naisasialiikkeen hiljaisina vuosina”.

Yhteisartikkelissaan Heidi Kurvinen ja Arja Turunen tarkastelevat uudesta tulokulmasta feminismin toista aaltoa ja Yhdistys 9:ää, joka on tutkimuksessa usein sijoitettu feminismistä irralliseksi liikkeeksi. Yhdistyksen arkistoaineistoja ja 60-luvun lehtitekstejä tarkastelemalla he löytävät jatkuvuutta Yhdistys 9:n ja myöhemmän feministisen liikkeen välillä  ja myös naisasialiikkeiden yli satavuotisen historian kanssa.

Kolmannessa artikkelissa Arja Turunen tarkastelee suomalaisten feministien kokemuksia ja näkemyksiä taistolaisuudesta. Haastatteluaineiston pohjalta vahvistuu käsitys feminisitisestä liikkeestä uudenlaisen vapaamman ja yksilölähtöisen toinmintakulttuurin edustajana, joka houkutti myös niitä naisia, joita yhteiskunnallinen toiminta ei ollut aiemmin kiinnostanut.

Numeron katsausartikkelissa Marianne Liljeström tutkailee suomalaisen sukupuolentutkimuksen institutionalisointia ja tieteenalakohtaista luonnetta. Institutionalisoituminen ja tieteenalamuodostus osoittautuvat samanaikaisiksi ja yhteenkuuluviksi tapahtumiksi ja sukupuolentutkimus tieteenalana sekä tieteidenväliseksi että tieteenaloja ylittäväksi teoriaksi ja käytännöksi, jolla on edessään myös tulevaisuus.

Puheenvuoro-osiossa Merle Weßel tarkastelee feminismin ja eugeniikan suhdetta maailmansotien välisenä aikana ja osoittaa, että eugeniikka antoi aikansa feministeille mahdollisuuden keskustella aiemmin yksityisinä pidetyistä naisten asioista julkisesti. Hannah Yoken ja Nina Nyman puolestaan jatkavat puheenvuoroissaan edelleen ajankohtaista #metoo-keskustelua. Yoken pohtii teemaan liittyen feminismin historian jatkuvuuksia ja aktivistisukupolvien eroja, Nyman taas feministisen aktivismin tutkimiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Numeron kirja-arvioissa Martina Reuter tarkastelee Edvard Westermarckin käsitystä eugeenisista avioliittoesteistä, sen yhteensopivuutta hänen väitetyn liberaalin arvomaailmansa kanssa ja nostaa esiin myös sen, kuinka Helena Westermarckin käsitykset erosivat veljensä näkemyksistä. Anna Rajavuori puolestaan arvioi tuoreen väitöksen naisvankien elämästä ja kuolemasta Hennalan vankileirillä toukokuussa 1918.

Numeron on kuvittanut kuvittaja ja sarjakuvantekijä Aiju Salminen.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Aallonmurtajat suomalaisen feminismin historian uudet tulkinnat (pdf)

ARTIKKELIT
Tiina Kinnunen: Naisetko vain aputyöläisiä? Naisliikkeen lehdistön välittämä kuva vuosien 19391944 tasa-arvopyrkimyksistä
Heidi Kurvinen & Arja Turunen: Toinen aalto uudelleen tarkasteltuna. Yhdistys 9:n rooli suomalaisen feminismin historiassa
Arja Turunen: Kapinaa ja ahtaita raameja. Suomalaisten feministien muistoja 1970- ja 1980-lukujen yhteiskunnallisesta toimintakulttuurista

KATSAUSARTIKKELI
Marianne Liljeström: Institutionalisoitu sukupuolentutkimus: tieteenalan luonteesta ja visioista

PUHEENVUOROT
Merle Weßel: Feminismi ja positiivinen eugeniikka Pohjoismaissa maailmansotien välisenä aikana
Hannah Yoken: Feminist Pasts & Present Memories. #MeToo from an Oral History Perspective
Nina Nyman: Att arkivera feministisk aktivism

LEKTIO
Eeva Kotioja: Uskalluksen anatomia. Sukupiiri naisasianaisen sosiaalisen pääoman lähteenä

KIRJA-ARVIOT
Martina Reuter: Niina Timosaari, Edvard Westermarck totuuden etsijä sekä Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare: Helena Westermarck och den finska bildningskulturen i det moderna genombrottets tid 18801910
Anna Rajavuori: Marjo Liukkonen, Hennalan naismurhat 1918

Uusin sekä muut numerot: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/uusin-lehti/

Tilaa lehti! https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/tilaukset/

Mainokset

Kirjoituskutsu: Kieli ja sukupuoli (4/2019)

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kieltä ja sukupuolta käsittelevään teemanumeroon 4/2019.

Sukupuolta rakennetaan kielellisissä käytänteissä monitasoisesti eri areenoilla kuten mediassa ja koulutuksen parissa kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Nämä kielelliset käytänteet kattavat erilaisia merkityksen tuottamisen tapoja, kuten kirjoitettua, puhuttua ja viitottua kieltä sekä kuvallisia keinoja. Teemanumeron tarkoituksena on tuoda esiin sukupuoleen liittyvää suomalaista kielentutkimusta, esimerkiksi keskusteluntutkimuksen, diskurssintutkimuksen, korpustutkimuksen, sosiolingvistiikan ja tekstitaitotutkimuksen kentiltä. Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia sukupuolittuneita representaatioita ja identiteettejä erilaisissa konteksteissa ja käytänteissä tuotetaan?
  • Miten sukupuolittuneet kieli- ja tekstikäytänteet rakentuvat elämän eri osa-alueilla? Kuinka niitä säädellään?
  • Kuinka käsityksiä sukupuolesta uusinnetaan ja haastetaan kielellisten käytänteiden kautta?
  • Miten kielenkäyttö ja sukupuoli kietoutuvat muihin risteäviin eroihin (luokka, etnisyys, ikä, seksuaalisuus)?

Teemanumeron toimittavat FT Kati Dlaske ja FT Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta.

Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (kati.dlaske[at]jyu.fi; sari.sulkunen[at]jyu.fi) sekä Sukupuolentutkimus-lehteen (st-lehti[at]jyu.fi) 15.3.2019 mennessä.

Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.10.2019.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

 

Kirjoituskutsu: Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa (3/2019)

Kutsumme Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumeroon 3/2019 aikaisemmin julkaisemattomia tekstejä, jotka tarkastelevat kasvatuksen, sukupuolen ja eettisyyden yhteenkietoumia.

Kasvatusta ja koulutusta koskettavat moninaiset haasteet, kuten resurssien leikkaukset, koulutusjärjestelmän markkinaehtoisuudesta johtuva hierarkioiden ja lohkoutumisen kasvaminen sekä koulutus- ja urapolkujen sukupuoliperustainen segregaatio. Nämä ilmiöt vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa monin tavoin käytännön kasvatustyöhön sekä koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Edellä kuvattujen paineiden rinnalla on nähtävissä toisensuuntaisiakin virtauksia. Yhtenä tällaisena voidaan pitää laajentuneita koulutuspoliittisia tasa-arvovelvoitteita. Vai voidaanko?

Tasa-arvotyön edistäminen edellyttää eettisesti ja sosiaalisesti kestävää orientaatiota koulutuksen ja kasvatuksen kaikilla ulottuvuuksilla. Kirjoituskutsun käsiterypäs ”eettisyys, kohtaaminen ja kosketus” kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteisuuksia ja ilmentymiä kouluarjen mikrotasolta kasvatuksen ja koulutuksen rakenteisiin ja koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Se kutsuu pohtimaan, mitä mahdollisuuksia feministinen tutkimus voi avata keskusteluun, jota käydään kasvatuksen ja koulutuksen eettisistä kysymyksistä, tasa-arvon tilasta ja tasa-arvopolitiikasta. Lisäksi kirjotuskutsu haastaa pohtimaan, tulisiko tasa-arvolle etsiä vaihtoehtoisia sanallistuksia – sellaisia jotka eivät kuitenkaan jätä näkymättömiin käsitteen ydinajatusta.

Toivotamme tervetulleiksi kasvatukseen ja koulutukseen kytkeytyviä artikkeleita ja puheenvuoroja liittyen edellä kuvattuihin ilmiöihin esimerkiksi seuraavilta teema-alueilta:

  • Kohtaamisen ja kosketuksen etiikka
  • Kasvuympäristöjen eettiset kohtaamiset ja kosketukset
  • Liikuttavat kosketukset – koskettavan kokemuksen ajalliset jatkumot
  • Vastuullisuus
  • Affektiivisuus ja ruumiillisuus
  • Sukupuoli, muut erot ja intersektionaalisuus
  • Kasvuympäristöistä kumpuavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden piiloon jäävät haasteet
  • Muutos sukupuolivastuullisessa kasvatuksessa
  • Sosiaalinen kestävyys

Teemanumeron toimittavat Tuija Huuki, Ilmari Leppihalme, Anna Mikkola ja Vappu Sunnari. Lokakuussa 2019 julkaistavaan teemanumeroon tarjottavat tekstit voivat olla tieteellisiä artikkeleita tai lyhyempiä katsauksia ja avauksia Puheenvuoro-osioon. Teemanumerossa julkaistavaksi tarjottavat artikkelikäsikirjoitukset lähetetään 15.2.2019 mennessä ja muut tekstit 1.5.2019 mennessä sähköpostin liitetiedostona Anna Mikkolalle (anna.mikkola[at]helsinki.fi).

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

Väki/valta-teemanumeron 4/2018 CfP:tä jatkettu 15.8.2018 asti

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden monitieteellistä feminististä väkivallantutkimusta käsittelevään teemanumeroon 4/2018.

Käsitepari väki/valta kutsuu tarkastelemaan sukupuolistunutta väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti arkipäiväistyneitä ja hiljaisesti hyväksyttyjä väkivallan muotoja ja herättää kriittistä keskustelua väkivallan tutkimuksessa yleisesti käytetyistä, hierarkkisista erotteluista esimerkiksi fyysisen ja henkisen väkivallan välillä.

Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena?
– Miten väkivallan kokijan näkökulma ja väkivallasta toipuminen voidaan huomioida väkivallantutkimuksessa?
– Mitä haasteita rodullistaminen, ableismi, ikään liittyvä syrjintä tai sukupuolittaminen tuo feministiselle väkivallantutkimukselle?
– Millaisia väki/vallan representaatioita media ylläpitää tai purkaa?
– Voiko feministinen, kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus purkaa väki/valtaan liittyviä kulttuurisia stereotypioita ja ihanteita?

Teemanumeron toimittavat YTT Elina Penttinen (Helsingin Yliopisto), FM Ada Schwanck (Helsingin Yliopisto) ja FT Julian Honkasalo (Helsingin yliopisto). Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (elina.penttinen(AT)helsinki.fi; ada.schwanck(AT)helsinki.fi; julian.honkasalo(AT)helsinki.fi) 15.8.2018 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.11.2018.

Kirjoituskutsu: Väki/valta

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden monitieteellistä feminististä väkivallantutkimusta käsittelevään teemanumeroon 4/2018.

Käsitepari väki/valta kutsuu tarkastelemaan sukupuolistunutta väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti arkipäiväistyneitä ja hiljaisesti hyväksyttyjä väkivallan muotoja ja herättää kriittistä keskustelua väkivallan tutkimuksessa yleisesti käytetyistä, hierarkkisista erotteluista esimerkiksi fyysisen ja henkisen väkivallan välillä.
Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena?
– Miten väkivallan kokijan näkökulma ja väkivallasta toipuminen voidaan huomioida väkivallantutkimuksessa?
– Mitä haasteita rodullistaminen, ableismi, ikään liittyvä syrjintä tai sukupuolittaminen tuo feministiselle väkivallantutkimukselle?
– Millaisia väki/vallan representaatioita media ylläpitää tai purkaa?
– Voiko feministinen, kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus purkaa väki/valtaan liittyviä kulttuurisia stereotypioita ja ihanteita?

Teemanumeron toimittavat YTT Elina Penttinen (Helsingin Yliopisto), FM Ada Schwanck (Helsingin Yliopisto) ja FT Julian Honkasalo (Helsingin yliopisto). Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittaja­ohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (elina.penttinen(AT)helsinki.fi; ada.schwanck(AT)helsinki.fi; julian.honkasalo(AT)helsinki.fi) 11.6.2018 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.11.2018.

Sukupuolentutkimus-lehti 1/2018 on ilmestynyt

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 1/2018 aloittaa Jyväskylän-toimituksen kaksivuotiskauden 20182019. Numero jatkaa luontevasti Jyväskylässä 23.–25.11.2017 järjestettyjen Sukupuolentutkimuksen päivien (Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden) yhteydessä alkanutta työtä valtakunnallisen sukupuolentutkimuksen hyväksi. Lehden päätoimittajat kaudella 20182019 ovat Martina Reuter ja Hannele Harjunen, kirja-arviotoimittajina toimivat Annukka Lahti ja Laura Mankki ja toimitussihteerinä Minna Nerg.

Numeron 1/2018 artikkeli, Riikka Ylitalon ”Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa”, tarkastelee Oksasen ja Mikkolan runoutta, joka ottaa kantaa muun muassa naisten taloudelliseen tilanteeseen, kotirouvien kokemiin tyhjyyden tunteisiin, aborttikysymykseen sekä naisten kapinointimahdollisuuksiin. Artikkelissaan Ylitalo tutkii niitä runouden keinoja, joiden voi vaikuttaa oletettuihin lukijoihin, ja kysyy, mikä tekee näistä runoista affektiivisia, tunteita herättäviä tekstejä.

Suomi100-juhlavuotta tarkastelevassa puheenvuorossa Ann-Catrin Östman pohtii sukupuolenhistorian näkökulmasta, miten sanomalehdissä ja kaunokirjallisuudessa kiinnitettiin huomiota Suomen kehitysvaiheisiin. Toisessa puheenvuorossa Veronika Honkasalo tarkastelee kriittisesti #metoo-kampanjaa, tai erityisesti sitä, mitä jää kampanjan ulkopuolelle.

Numeron kolme lektiota ovat osoitus sukupuolentutkimuksen elinvoimasta eri oppiaineissa: Mitra Härkönen tutkii väitöskirjassaan tiibetiläisnunnien toimijuutta intersektionaalisuuden ja vallan ulottuvuuksien näkökulmasta, Enni Mikkonen naisten aseman rakentumista perinteiden ja muutoksen risteyskohdassa nepalilaisissa maalaisyhteisössä ja Satu Venäläinen naisia väkivallantekijöinä sosiaalis-konstruktionistista näkökulmaa ja affektitutkimuksen käsitteitä hyödyntäen.

Numeron kaksi kirja-arviota tarjoilevat erojen politiikkaa antroposeenin aikana ja sinkkunaisia ajan armoilla.

Numeron ilahduttavasta kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter & Hannele Harjunen: Sukupuolentutkimus–Genusforskning siirtyy Jyväskylään (pdf)

ARTIKKELI
Riikka Ylitalo: Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa

PUHEENVUOROT
Ann-Catrin Östman: Historia i rörelse  nedslag i jubileumsårets minneskulturer
Veronika Honkasalo: Mitä jää #metoo-kampanjan varjoon?

LEKTIOT
Mitra Härkönen: Intersektionaalinen tutkimus valottaa tiibetiläisnunnien elämää
Enni Mikkonen: Naisten aseman muutos nepalilaisissa maalaisyhteisöissä ja sen eettinen tukeminen
Satu Venäläinen: Naiset ja väkivalta: kaksi tulokulmaa ja moninaisia merkityksiä

KIRJA-ARVIOT
Aino-Kaisa Koistinen: Richard Grusin (toim.): Anthropocene Feminism
Tiina Sihto: Kinneret Ladah: A Table for One: A Critical Reading of Singlehood, Gender and Time