Ruumiin karvoitus on sosiaalisesti hyvin säädeltyä, kontrolloitua ja sukupuolittunutta. Sukupuolentutkimus 4/2021 on teemanumero, jonka tarkoituksena on käsitellä erityisesti karvoihin liittyviä käsityksiä, käytäntöjä, normeja ja tunteita.

Feministinen liike ja ulkonäkönormien kritiikkikään ei ole onnistunut vapauttamaan naisten karvoitusta. Ruumiin karvattomuus ihanteena on jopa globaalisti normalisoitunut feminiininen ulkonäkönormi: tietyiltä ruumiin alueilta karvoitus tulee poistaa. Karvattomuuden sosiaalisen normin rikkomisesta rangaistaan eri keinoin. Esimerkiksi naisten kasvojen ja rinnan alueen karvoitus on aiheena tabu. Ihokarvojen poistamattomuus myös kainaloista ja sääristä näyttäytyy radikaalina feministisenä tekona. Parrakasta naista on pidetty (ja pidetään yhä) luonnottomana oliona, ja vääränlainen karvoitus liittyy myös käsityksiin hirviömäisyydestä.

Karvoituksen kontrollilla ylläpidetään binääristä sukupuolikäsitystä ja vartioidaan sen rajoja. Erityisesti naisen maskuliiniseksi tulkittu karvoitus koetaan näitä rajoja rikkovaksi. Hiusten suhteen feminiinisyyden normia taas rikkoo pään paljaus. Miesten vähäinen karvankasvu voidaan mieltää epämaskuliinisuudeksi, ja hipsteriys toi muotiin miesten maskuliinisuutta korostavat täysparrat. Binäärisukupuolten tuolle puolen asettuvien karvoitusta voidaan myös katsoa kummeksuen. Transsukupuolisuuden kannalta karvoituksen kasvu on niin ikään oma kysymyksensä.

Kapitalistinen kauneusteollisuus erilaisine karvanpoistotuotteineen ja karvanmuotoilupalveluineen vahvistaa sukupuolittuneiden ulkonäkönormien noudattamista. Näin karvojen säätely ja poistaminen ovat osa sukupuolen ja seksuaalisuuden taloutta. Karvoituksen poliittisuudesta puhutaan harvoin ja vähän. Tarkoituksemme on nyt avata karvakeskustelua tutkimuksellisesti.

Toivomme teemanumeroon artikkelikäsikirjoituksia esimerkiksi seuraavista aiheista: Karvattomuuden globaalit ja paikalliset normit, karvojen kulttuurihistoria, karvoitus ja etnisyys, karvoitus ja sukupuolet, karvoitus ja sairaus, karvoitus ja uskonto, karvahäpeä, karvat ja muoti, julkkikset ja karvaskandaalit, karvat vastarinnan ja aktivismin välineenä, muuttuvat karvakäytännöt, karvoitus ja maskuliinisuus, karvoitus ja seksuaalisuus.

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Hannele Harjunen (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi (Helsingin yliopisto). He vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Ehdotettavista artikkeleista toivotaan noin 250 sanan mittaisia abstrakteja 15.2.2021 mennessä. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset lähetetään toimittajille (hannele.harjunen (a) jyu. fi ja leena-maija.rossi (a) helsinki.fi ) viimeistään 1.6.2021 mennessä. Artikkelien lisäksi tervetulleita ovat haastattelut, esseet, puheenvuorot ja kirja-arvostelut, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2021 mennessä.