Kaikki kirjoittajan stlehtioulu artikkelit

Kirjoituskutsu: Karvanumero 4/2021

Ruumiin karvoitus on sosiaalisesti hyvin säädeltyä, kontrolloitua ja sukupuolittunutta. Sukupuolentutkimus 4/2021 on teemanumero, jonka tarkoituksena on käsitellä erityisesti karvoihin liittyviä käsityksiä, käytäntöjä, normeja ja tunteita.

Feministinen liike ja ulkonäkönormien kritiikkikään ei ole onnistunut vapauttamaan naisten karvoitusta. Ruumiin karvattomuus ihanteena on jopa globaalisti normalisoitunut feminiininen ulkonäkönormi: tietyiltä ruumiin alueilta karvoitus tulee poistaa. Karvattomuuden sosiaalisen normin rikkomisesta rangaistaan eri keinoin. Esimerkiksi naisten kasvojen ja rinnan alueen karvoitus on aiheena tabu. Ihokarvojen poistamattomuus myös kainaloista ja sääristä näyttäytyy radikaalina feministisenä tekona. Parrakasta naista on pidetty (ja pidetään yhä) luonnottomana oliona, ja vääränlainen karvoitus liittyy myös käsityksiin hirviömäisyydestä.

Karvoituksen kontrollilla ylläpidetään binääristä sukupuolikäsitystä ja vartioidaan sen rajoja. Erityisesti naisen maskuliiniseksi tulkittu karvoitus koetaan näitä rajoja rikkovaksi. Hiusten suhteen feminiinisyyden normia taas rikkoo pään paljaus. Miesten vähäinen karvankasvu voidaan mieltää epämaskuliinisuudeksi, ja hipsteriys toi muotiin miesten maskuliinisuutta korostavat täysparrat. Binäärisukupuolten tuolle puolen asettuvien karvoitusta voidaan myös katsoa kummeksuen. Transsukupuolisuuden kannalta karvoituksen kasvu on niin ikään oma kysymyksensä.

Kapitalistinen kauneusteollisuus erilaisine karvanpoistotuotteineen ja karvanmuotoilupalveluineen vahvistaa sukupuolittuneiden ulkonäkönormien noudattamista. Näin karvojen säätely ja poistaminen ovat osa sukupuolen ja seksuaalisuuden taloutta. Karvoituksen poliittisuudesta puhutaan harvoin ja vähän. Tarkoituksemme on nyt avata karvakeskustelua tutkimuksellisesti.

Toivomme teemanumeroon artikkelikäsikirjoituksia esimerkiksi seuraavista aiheista: Karvattomuuden globaalit ja paikalliset normit, karvojen kulttuurihistoria, karvoitus ja etnisyys, karvoitus ja sukupuolet, karvoitus ja sairaus, karvoitus ja uskonto, karvahäpeä, karvat ja muoti, julkkikset ja karvaskandaalit, karvat vastarinnan ja aktivismin välineenä, muuttuvat karvakäytännöt, karvoitus ja maskuliinisuus, karvoitus ja seksuaalisuus.

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Hannele Harjunen (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi (Helsingin yliopisto). He vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Ehdotettavista artikkeleista toivotaan noin 250 sanan mittaisia abstrakteja 15.2.2021 mennessä. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset lähetetään toimittajille (hannele.harjunen (a) jyu. fi ja leena-maija.rossi (a) helsinki.fi ) viimeistään 1.6.2021 mennessä. Artikkelien lisäksi tervetulleita ovat haastattelut, esseet, puheenvuorot ja kirja-arvostelut, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2021 mennessä.

Kirjoituskutsu: Pakkomuuton sukupuoli 3/2021

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumerossa 3/2021 analysoidaan pakkomuuttoa su­kupuolittuneena ilmiönä. Pakkomuuton käsite viittaa muuttoliikkeisiin, joiden taustalla on sotia ja kon­flikteja, köyhyyttä, ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia ja muita pakottavia olosuhteita. Pakko­muutto ja vapaaehtoinen muutto esitetään usein toisensa poissulkevina kategorioina, mutta käytännössä vapaaehtoisuuden ja pakon välinen ero on häilyvä. Pakkomuuttajilla viitataan usein turvapaikanhakijoi­hin, pakolaisiin, kansalaisuudettomiin, maan sisäisiin pakolaisiin ja ihmiskaupan uhreihin. Teemanu­merossa tavoitteena on käsitellä myös muita muuttajien kategorioita, jos muuton taustalla olevat tai sen tuottamat olosuhteet ovat pakottavia.

Teemanumerossa käsitellään pakkomuuton sukupuolta eri aikoina ja eri yhteiskunnallisissa konteksteis­sa. Konfliktit ja heikot elinolosuhteet ajavat ihmisiä liikkeelle, mutta ne vaikuttavat sukupuolen näkö­kulmasta eri yhteyksissä eri tavoin. Pakkomuuton sukupuolta määrittävät lisäksi eri tasot: kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö sekä niihin perustuvat rakenteet ja käytännöt, paikalliset viranomaiset sekä lähtö- ja vastaanottavan maan väestö. Teemanumero lähestyy pakkomuuton sukupuolta intersektionaa­lisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolen kategoria moninaistuu muiden eroavaisuuksien myötä. Pak­komuuton kokemus ja kokemus sukupuolesta muokkautuvat luokan, etnisyyden, “rodun”, seksuaalisuu­den, iän ja toimintakyvyn kautta.

Kutsumme teemanumeroon tutkimusartikkeleita, jotka käsittelevät esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka pakkomuuton syyt, prosessit ja seuraukset ovat sukupuolittuneita? Millaisia sukupuolittuneita kokemuksia pakkomuuttoon liittyy? Miten sukupuoli määrittyy erilaisissa ajallisissa ja paikallisissa pak­komuuton konteksteissa? Miten pakkomuutto vaikuttaa perhesuhteisiin ylirajaisesti ja ylisukupolvisesti? Millaisena pakkomuutto representoituu intersektionaalisesti?

Teemanumeron toimittavat yliopistonlehtori Johanna Hiitola (johanna.hiitola@oulu.fi), yliopistonlehtori Sei­ja Jalagin (seija.jalagin@oulu.fi) sekä akatemiatutkija Johanna Leinonen (johanna.leinonen@oulu.fi) Oulun yliopistosta.

Tutkimusartikkeleista pyydetään lähettämään noin sivun mittainen abstrakti ja yhden kappaleen kirjoit­tajaesittely teemanumeron toimittajille 20.11.2020 mennessä. Voit myös ehdottaa kirja-arviota tai puheen­vuoroa, joiden osalta pyydetään lähettämään lyhyt kuvaus puheenvuorosta tai ehdotus arvioitavasta kir­jasta. Valinnoista ilmoitetaan muutamassa viikossa. Tutkimusartikkeleiksi aiotut valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää 15.2.2021 mennessä toimittajille, jotka tekevät lopullisen päätöksen vertaisarviointiin lähet­tämisestä. Muut tekstit tulee lähettää 1.5.2021 mennessä. Arvioijien hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 30.6. mennessä. Lehti ilmestyy syys–lokakuussa 2021.

Kriittistä tutkimusta miehistä -teemanumero 2/2020 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 2/2020 – Kriittistä tutkimusta miehistä

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden numero 2/2020 on omistettu kriittiselle tutkimukselle miehistä. Teemanumeron päätoimituksesta ovat vastanneet vierailevina toimittajina Timo Aho, Petteri Eerola, Henri Hyvönen ja Toni Kosonen. Vierailevan toimituksen avoimesta saatavilla oleva pääkirjoitus avaa taustaa teemanumeron aiheepiiriin ja tutustuttaa lukijan samalla numeron monipuoliseen sisältöön.

Numeron ensimmäisessä artikkelissa Arttu Salo tarkastelee monitasoista ja joustavaa eroisyyttä, miehisyyttä ja alkoholia Lauri Ahtisen Eropäiväkirja-sarjakuvaromaania analysoimalla. Eropäiväkirjasta tulee Salon analyysissa ikkuna isien alkoholinkäytön sukupuolittuneisiin merkityksiin ja normeihin suomalaisessa alkoholikulttuurissa.

Teemanumeron toisessa artikkelissa Anne Laiho ja Annukka Jauhiainen tarkastelevat diskurssianalyysin keinoin miesopettajaopiskelijoiden neuvotteluja sukupuolesta ja mieheydestä opettajaksi opiskelun ja opettajana toimimisen konteksteissa. Laihon ja Jauhiaisen analyysissa muodostamat puhetavat ilmentävät miesopettajien halua kyseenalaistaa miesopetta­juuteen kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia ja pyrkimystä liittää itsensä osaksi ”uutta” sukupuoli­tietoisempaa opettajuutta.

Numeron puheenvuoroissa äänen saavat tuttuun tapaan SUNSin puheenjohtajat Sanna Karkulehto ja Tuija Saresma. Puheenvuoroista toinen vie lukijan teemanumeron ytimeen kun Henri Hyvönen pohtii poststrukturalismin ja hegemonisen maskuliniisuuden kytköksiä. Hyvönen keskustelee puheenvuorossaan miestutkimuksen ja feministisen teoretisoinnin vaikeasta suhteesta, ja jatkaa näin tehdessään myös Sukupuolentutkimus-lehden miestutkimuksellisissa teksteissä käytyjä keskusteluja.

Lektioita numerossa julkaistaan kaksi. Näistä ensimmäisessä Timo Aho esittelee rekka(työ)mieheyttä käsittelevää väitöstutkimustaan. Ahon etnografinen tutkimus osallistuu  feministisen työntutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen kentille avaamalla näköalan rekkamieheyden rakentumiseen tiekuljetusalan nopeasti muuttuvalla kentällä. Lektioista toisessa Maria Väkiparta esittelee tutkimustaan, jossa tarkastelun kohteena on nuorten miesten rooli tyttöjen sukuelinten silpomisen ja ympärileikkauksen vastaisessa työssä Somaliassa. Tutkimus valottaa erilaisia diskurssiivisia käytänteitä, joissa silpomisen haitallisuutta ja sen vastaista työtä neuvotellaan.

Numeron kolme kirja-arviota avaavat kukin ikkunan miestutkimuksen kentän ajankohtaiseen kirjalliseen tuotantoon. Tuija koivunen arvioi numerossa Timo Ahon väitöstutkimuksen, Jiri Nieminen pureutuu Lucas Gottzénin, Ulf Mellströmin ja Tamara Sheferin toimittaman miestutkimuksen kasainvälisen käsikirjan antiin ja Aino Isojärvi Sam deBoisen miehiä, maskuliinisuutta, muusiikkia ja tunteita käsittelevään teokseen.

Lisäksi numerossa julkaistaan SUNSin kevätkokouksessa myönnetyn Vuoden artikkeli -palkinnon perustelut.  Palkinnon valitsi tänä vuonna Tiina Rosenberg ja se myönnettiin lehden numerossa 2/2019 julkaistulle Ella Poutiaisen artikkelille ”Moninainen jooga? Joogan naisellisuus ja joogafeminismin saavutettavuus.

Numeron 2/2020 kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Kirjoituskutsu: tutkimushankkeiden puheenvuoro (Sukupuolentutkimus-lehti)

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti ryhtyy julkaisemaan puheenvuoroja tutkimushankkeista sukupuolentutkimuksen eri aloilta ja tutkimusalueilta. Täydentävän rahoituksen osuus ja merkitys tutkimuksessa on viime aikoina jatkuvasti lisääntynyt, ja myös suomalainen sukupuolentutkimus on saanut vuosien varrella merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusrahoituksia. Sukupuolentutkimuksen tutkimushankkeissa on tartuttu rohkeasti ajankohtaisiin tutkimusteemoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Niissä rakennetaan lisäksi arvokkaita kotimaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia.

Kutsumme nyt tutkimushankkeiden vastuullisia toimijoita kirjoittamaan ajankohtaisia puheenvuoroja hankkeidensa pohjalta. Palstan tavoitteena on nostaa esiin ja antaa kasvot tulossa ja tekeillä olevalle korkeatasoiselle kotimaiselle sukupuolentutkimukselle.

Hankepuheenvuoro on sukupuolentutkimuksen tutkimus- tai kehittämishankkeesta kumpuava teksti, joka esittelee ytimekkäästi meneillään olevan hankkeen ja osallistuu ajankohtaiseen tutkimukselliseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoro nostaa esiin jonkin hankkeen sisällöllisistä, käsitteellisistä, teoreettisista tai metodologisista säikeistä tai viestii tutkimuksen uudesta havainnosta tai avauksesta kotimaiselle lukijakunnalle. Hankepuheenvuoroja työstetään yhdessä toimituksen kanssa ja niiden pituus on enintään 10 000 merkkiä lähteineen (sis. välilyönnit).

Tutkimushankkeiden puheenvuoropalsta käynnistyy kirjoituskutsun perusteella julkaistavilla hankepuheenvuoroilla numerossa 3/2020, jonka jälkeen kirjoituskutsu jatkuu avoimena. Ensimmäiset julkaistavaksi esitetyt tekstit tulee lähettää Sukupuolentutkimus‒Genusforskning-lehden toimitukseen (st-lehti@oulu.fi ) 31.5.2020 mennessä. Tekstien yhteydessä tulee toimittaa kirjoittajan/-jien tiedot (nimi, yhteystiedot ja organisaatio). Esiteltävän hankkeen osalta on mainittava hankkeen nimi, rahoittaja, hankkeen toteuttava organisaatio sekä vastuullinen johtaja.

Kirjoituskutsu: Sukupuoli, väkivalta, tunteet ja affektit (Sukupuolentutkimus 4/2020)

*Kirjoituskutsua jatkettu: artikkelikäsikirjoitukset pyydetään lähettämään vierailevalle toimitukselle 15.6.2020 mennessä, muut tekstit 1.9.2020 mennessä.

Jatkamme aiempaa kirjoituskutsua Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden sukupuolta, väkivaltaa, tunteita ja affekteja käsittelevään teemanumeroon 4/2020, jossa tarkastellaan väkivaltaa niin yksilöiden välisessä kanssakäymisessä ja institutionaalisissa käytänteissä, yhteiskunnan rakenteissa, ideologioissa, kulttuurin diskursseissa ja representaatioissa.

Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä väkivaltaa sukupuolen, tunteiden ja affektien näkökulmista monitieteisesti ja tieteidenvälisesti, uusia näkökulmia avaten. Haluamme käydä keskustelua sukupuolitetun ja/tai sukupuolittuneen väkivallan tekemisen, kokemisen ja välittämisen affektiivisuudesta sekä nykyisin yhä uusille alueille levittäytyvästä väkivallasta – väkivaltatutkimuksen historiaakaan unohtamatta: Miten väkivallan perintö on läsnä muuttuvissa kulttuureissa? Miten menneisyys vaikuttaa nykykulttuurin väkivaltaan ja väkivallan kulttuureihin? Mikä väkivallassa muuttuu ja mikä pysyy samana?

Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja esimerkiksi seuraavista väkivaltaa sukupuolen, tunteiden sekä affektien kehyksissä tarkastelevista aiheista:

– Teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähestymistavat väkivaltaan
– Väkivalta instituutioissa
– Väkivalta kulttuurissa, taiteessa ja mediassa
– Naisviha ja väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus, affektit ja väkivalta
– Seksuaalinen väkivalta
– Sukupuolinen ja seksuaalinen moninaisuus ja väkivalta
– Väkivaltainen kieli
– Digitaalinen väkivalta
– Hidas väkivalta
– Väkivalta ja ei-inhimilliset toiset
– Väkivaltaan puuttuminen, vastuullisuus, affektiivisuus ja eettinen kestävyys

Teemanumeron toimittavat apulaisprofessori Marita Husso (Tampereen yliopisto), professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistotutkija Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto), jotka myös vastaavat numeron sisältöä koskeviin kysymyksiin. Pyydämme lähettämään artikkelikäsikirjoitukset toimittajille (marita.husso@jyu.fi, sanna.karkulehto@jyu.fi, tuija.saresma@jyu.fi) viimeistään 15.6.2020 mennessä. Artikkelien lisäksi toivomme teemaan liittyviä haastatteluja, esseitä, puheenvuoroja ja arvosteluja, jotka tulee lähettää viimeistään 1.9.2020 mennessä.