Kasvatus-teemanumero 3/2019 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2019
Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 3/2019, ”Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa”, kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteita ja ilmentymiä niin kouluarjen mikrotasolla ja koulutuksen rakenteissa kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin. Numeron toimittamisesta vastaavat vierailevat päätoimittajat Vappu SunnariTuija HuukiIlmari Leppihalme ja Anna Mikkola sekä valtakunnallinen SETSTOP-hanke. Lue pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisessä artikkelissa kirjoittajat Liisa TainioPilvi HeinonenUlla Karvonen ja Sara Routarinne tarkastelevat opettajien käsityksiä sopivan koskettamisen rajoista peruskoulussa. Analyysi perustuu opettajahaastatteluihin. Niiden pohjalta nousee esiin, että opettajat orientoituvat niin oppilaiden ikään, sukupuoleen kuin etniseen taustaan koskettamisen normeja pohtiessaan. Samalla he heijastavat vallitsevia sukupuolinäkemyksiä ja heteroseksististä ideologiaa.

Toisessa artikkelissa Päivi Naskali ja Sofia Kari analysoivat kasvatusalalla toimivien kirjoittajien eri medioissa julkaistuja tekstejä. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluun feministisen tiedon häiritsevyydestä. Teksteissä puolustetaan luonnolliseksi väitettyä sukupuolijakoa niin lasten identiteetissä kuin oppiaineissa ja opettajuudessa. Tasa-arvo puolestaan näyttäytyy yksilöllisenä valinnanvapautena. Feministisen tiedon arvon sivuuttaminen kasvatustieteen sisällä vaikeuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun siirtymistä opettajankoulutukseen.

Teemanumero sisältää teemaa kommentoivia puheenvuoroja peräti neljä kappaletta:

Ensimmäisessä Mari-Anne OkkolinSaara Pyykkönen ja Elisa Kaartinen kysyvät, olisiko yhteiskunnallinen ilmapiiri jo kypsä siihen, että opettajankoulutuksissa nähtäisiin välttämättömäksi käsitellä sukupuolen kysymyksiä ja että opettajaopiskelijat hahmottaisivat maailmaa sukupuolitietoisesti. Kirjoittajat havainnoivat, että opiskelijoiden suhtautumisessa sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin on suurta vaihtelua eri yksiköiden välillä.

Toisessa puheenvuorossa Aino-Maija Elonheimo esittelee intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja sen toimintatapoja TASOVA-hankkeen valossa. Samalla hän luotaa laajemminkin feministisen pedagogiikan jatkumoa vanhemmasta naiserityisyyttä korostavasta suuntauksesta kohti feminististä intersektionaalisesti virittynyttä pedagogiikkaa.

Kolmannessa puheenvuorossa Vappu Sunnari ja Ilmari Leppihalme tarttuvat valtakysymysten sivuuttamiseen ja yksilökeskeisyyteen koulutusta ja kasvatusta koskevissa keskusteluisa. Pohdinnan kohteena on koulussa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Opetushallituksen aiheesta laatiman oppaan sekä Oulun opettajankoulutuksessa syksyllä 2018 tuotetun tutkimusaineiston valossa.

Viimeisessä puheenvuorossa Mari KäyhköVille Pöysä ja Päivi Armila tarkastelevat harvaan asuttua syrjäseutua nuorten sukupuolittuneena asuinympäristönä. Puheenvuoro pohjautuu Nuoret ajassa -tutkimushankkeen aineistoihin ja sen pohjalla on ollut havainto, jonka mukaan alueellisuus usein sivuutetaan sukupuolen merkitystä pohtivassa suomalaisessa tutkimuksessa.

Numerossa on mukana myös Tuuli Kurjen immigrantisaatiota (immigrantisation) tarkasteleva lektio sekä kolme kirja-arviota. Niissä Heidi Kosonen arvioi Liv Strömquistin Einsteinin vaimoaTaija Roiha Arla Kanervan Taiteen mustaa kirjaa ja Suvi Kouri Anni Tsokkisen toimittamaa Taantuvan tasa-arvon kirkkoa.

Numeron 3/2019 on kuvittanut kuva- ja yhteisötaiteilija sekä lumenveistäjä Anna Koivukangas.