Aihearkisto: Ajankohtaista

Tieteellisten seurojen merkitys tutkijalle

Tieteellisten seurain valtuuskunnan Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa juhlistetaan tieteellisiä seuroja ja tuodaan esiin niiden merkitystä tieteelle, yhteiskunnalle ja seurojen jäsenille.

Uusimmassa kirjoituksessa TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen nostaa esille Sukupuolentutkimuksen seuran edeltäjän Naistutkimuksen seuran ja sen julkaiseman lehden merkityksen omalla tutkijanurallaan. Lue Ryynänen-Karjalaisen kirjoitus täällä.

Kasvatus-teemanumero 3/2019 ilmestynyt

SUKUPUOLENTUTKIMUS–GENUSFORSKNING 3/2019
Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumero 3/2019, ”Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa”, kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteita ja ilmentymiä niin kouluarjen mikrotasolla ja koulutuksen rakenteissa kuin koulutuspoliittisessa päätöksenteossakin. Numeron toimittamisesta vastaavat vierailevat päätoimittajat Vappu SunnariTuija HuukiIlmari Leppihalme ja Anna Mikkola sekä valtakunnallinen SETSTOP-hanke. Lue pääkirjoitus täällä!

Numeron ensimmäisessä artikkelissa kirjoittajat Liisa TainioPilvi HeinonenUlla Karvonen ja Sara Routarinne tarkastelevat opettajien käsityksiä sopivan koskettamisen rajoista peruskoulussa. Analyysi perustuu opettajahaastatteluihin. Niiden pohjalta nousee esiin, että opettajat orientoituvat niin oppilaiden ikään, sukupuoleen kuin etniseen taustaan koskettamisen normeja pohtiessaan. Samalla he heijastavat vallitsevia sukupuolinäkemyksiä ja heteroseksististä ideologiaa.

Toisessa artikkelissa Päivi Naskali ja Sofia Kari analysoivat kasvatusalalla toimivien kirjoittajien eri medioissa julkaistuja tekstejä. Tarkastelu kiinnittyy keskusteluun feministisen tiedon häiritsevyydestä. Teksteissä puolustetaan luonnolliseksi väitettyä sukupuolijakoa niin lasten identiteetissä kuin oppiaineissa ja opettajuudessa. Tasa-arvo puolestaan näyttäytyy yksilöllisenä valinnanvapautena. Feministisen tiedon arvon sivuuttaminen kasvatustieteen sisällä vaikeuttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun siirtymistä opettajankoulutukseen.

Teemanumero sisältää teemaa kommentoivia puheenvuoroja peräti neljä kappaletta:

Ensimmäisessä Mari-Anne OkkolinSaara Pyykkönen ja Elisa Kaartinen kysyvät, olisiko yhteiskunnallinen ilmapiiri jo kypsä siihen, että opettajankoulutuksissa nähtäisiin välttämättömäksi käsitellä sukupuolen kysymyksiä ja että opettajaopiskelijat hahmottaisivat maailmaa sukupuolitietoisesti. Kirjoittajat havainnoivat, että opiskelijoiden suhtautumisessa sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin on suurta vaihtelua eri yksiköiden välillä.

Toisessa puheenvuorossa Aino-Maija Elonheimo esittelee intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja sen toimintatapoja TASOVA-hankkeen valossa. Samalla hän luotaa laajemminkin feministisen pedagogiikan jatkumoa vanhemmasta naiserityisyyttä korostavasta suuntauksesta kohti feminististä intersektionaalisesti virittynyttä pedagogiikkaa.

Kolmannessa puheenvuorossa Vappu Sunnari ja Ilmari Leppihalme tarttuvat valtakysymysten sivuuttamiseen ja yksilökeskeisyyteen koulutusta ja kasvatusta koskevissa keskusteluisa. Pohdinnan kohteena on koulussa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen puuttuminen Opetushallituksen aiheesta laatiman oppaan sekä Oulun opettajankoulutuksessa syksyllä 2018 tuotetun tutkimusaineiston valossa.

Viimeisessä puheenvuorossa Mari KäyhköVille Pöysä ja Päivi Armila tarkastelevat harvaan asuttua syrjäseutua nuorten sukupuolittuneena asuinympäristönä. Puheenvuoro pohjautuu Nuoret ajassa -tutkimushankkeen aineistoihin ja sen pohjalla on ollut havainto, jonka mukaan alueellisuus usein sivuutetaan sukupuolen merkitystä pohtivassa suomalaisessa tutkimuksessa.

Numerossa on mukana myös Tuuli Kurjen immigrantisaatiota (immigrantisation) tarkasteleva lektio sekä kolme kirja-arviota. Niissä Heidi Kosonen arvioi Liv Strömquistin Einsteinin vaimoaTaija Roiha Arla Kanervan Taiteen mustaa kirjaa ja Suvi Kouri Anni Tsokkisen toimittamaa Taantuvan tasa-arvon kirkkoa.

Numeron 3/2019 on kuvittanut kuva- ja yhteisötaiteilija sekä lumenveistäjä Anna Koivukangas.

Kirjoituskutsu: Kriittisen mies- ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teemanumero (Sukupuolentutkimus–Genusforskning 2/2020)

Etsimme käsikirjoituksia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumeroon 2/2020. Lehteen toivotaan aikaisemmin julkaisemattomia artikkeleita ja tekstejä, jotka käsittelevät poikia, miehiä ja maskuliinisuuksia laaja-alaisesti ja erilaisista lähtökohdista. Viimeaikainen kriittisessä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksessa käyty teoreettinen keskustelu on suuntautunut poikia ja miehiä koskevien odotusten nopeaan muutokseen ja seurauksiin miesten toiminnalle ja tavoille ilmaista sukupuoltaan. Teemanumero kokoaa yksiin kansiin suomalaista tutkimusta, joka kommentoi, kyseenalaistaa, riitauttaa tai myötäilee tätä uutta keskustelun suuntaa. Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Kuka tai mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen ”mies” tai ”poika”?
  • Hegemonisen maskuliinisuuden käsite on hallinnut pojista ja miehistä käytyjä keskusteluja 1980-luvulta alkaen. Mihin suuntaan miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen teoriaa tulisi kehittää jatkossa? Tarjoavatko esimerkiksi ”inklusiivinen maskuliinisuus” ja ”hybridimaskuliinisuus” vastauksia hegemonisen maskuliinisuuden teorian kohtaamaan kritiikkiin? Vai olisiko maskuliinisuuden käsitteen aika tehdä tilaa muille käsitteille?
  • Kriittinen miestutkimus syntyi naistutkimuksen rinnalle tarkastelemaan miehiä ja maskuliinisuuksia pitkälti naistutkimuksen menetelmin. Nyt kun sukupuolentutkimus on korvannut naistutkimuksen, mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen tehtävä osana sukupuolentutkimusta?
  • Mikä on kriittisen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen suhde miesten ja poikien valta-asemien horjuttamiseen?
  • Miten käsitykset sukupuolesta, poikuudesta, mieheydestä ja maskuliinisuuksista muovaavat yhteiskunnallisia instituutioita, kulttuureja sekä poikien ja miesten arkisia käytäntöjä?
  • Kuinka sukupuoli yhdessä muiden erojen kanssa jäsentää erilaisten miesten ja poikien elämää?

Teemanumeron toimittavat Timo Aho (Itä-Suomen yliopisto, timo.aho[at]uef.fi), Petteri Eerola (Tampereen yliopisto, petteri.eerola[at]tuni.fi), Henri Hyvönen (Helsingin yliopisto, henri.t.hyvonen[at]helsinki.fi) ja Toni Kosonen (Itä-Suomen yliopisto, toni.kosonen[at]uef.fi).

Teemanumeroon voi tarjota sekä tutkimusartikkeleita että lyhyempiä puheenvuorotekstejä ja kirja-arvioita.

Artikkelien kirjoittajat lähettävät noin kahden sivun mittaisen laajennetun abstraktin teemanumeron kaikille toimittajille 30.8.2019 mennessä. Teemanumeron toimittajat valitsevat abstraktien pohjalta vertaisarviointiin lähetettävät käsikirjoitukset ja ilmoittavat päätöksistä kirjoittajille 6.9.2019 mennessä. Valmiit käsikirjoitukset tulee lähettää toimittajille 1.12.2019 mennessä, jonka jälkeen ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Vertaisarvioijien ja toimittajien hyväksymien artikkelikäsikirjoitusten lopullisten versioiden tulee olla valmiina 24.4.2020.

Puheenvuoroja ja kirja-arviota voi lähettää toimittajille 6.3.2020 saakka.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita/

Kirjoituskutsu: Kieli ja sukupuoli (4/2019)

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kieltä ja sukupuolta käsittelevään teemanumeroon 4/2019.

Sukupuolta rakennetaan kielellisissä käytänteissä monitasoisesti eri areenoilla kuten mediassa ja koulutuksen parissa kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Nämä kielelliset käytänteet kattavat erilaisia merkityksen tuottamisen tapoja, kuten kirjoitettua, puhuttua ja viitottua kieltä sekä kuvallisia keinoja. Teemanumeron tarkoituksena on tuoda esiin sukupuoleen liittyvää suomalaista kielentutkimusta, esimerkiksi keskusteluntutkimuksen, diskurssintutkimuksen, korpustutkimuksen, sosiolingvistiikan ja tekstitaitotutkimuksen kentiltä. Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Millaisia sukupuolittuneita representaatioita ja identiteettejä erilaisissa konteksteissa ja käytänteissä tuotetaan?
  • Miten sukupuolittuneet kieli- ja tekstikäytänteet rakentuvat elämän eri osa-alueilla? Kuinka niitä säädellään?
  • Kuinka käsityksiä sukupuolesta uusinnetaan ja haastetaan kielellisten käytänteiden kautta?
  • Miten kielenkäyttö ja sukupuoli kietoutuvat muihin risteäviin eroihin (luokka, etnisyys, ikä, seksuaalisuus)?

Teemanumeron toimittavat FT Kati Dlaske ja FT Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta.

Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (kati.dlaske[at]jyu.fi; sari.sulkunen[at]jyu.fi) sekä Sukupuolentutkimus-lehteen (st-lehti[at]jyu.fi) 15.3.2019 mennessä.

Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.10.2019.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

 

Kirjoituskutsu: Eettisiä kohtaamisia ja kosketuksia kasvatuksessa (3/2019)

Kutsumme Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden teemanumeroon 3/2019 aikaisemmin julkaisemattomia tekstejä, jotka tarkastelevat kasvatuksen, sukupuolen ja eettisyyden yhteenkietoumia.

Kasvatusta ja koulutusta koskettavat moninaiset haasteet, kuten resurssien leikkaukset, koulutusjärjestelmän markkinaehtoisuudesta johtuva hierarkioiden ja lohkoutumisen kasvaminen sekä koulutus- ja urapolkujen sukupuoliperustainen segregaatio. Nämä ilmiöt vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa monin tavoin käytännön kasvatustyöhön sekä koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Edellä kuvattujen paineiden rinnalla on nähtävissä toisensuuntaisiakin virtauksia. Yhtenä tällaisena voidaan pitää laajentuneita koulutuspoliittisia tasa-arvovelvoitteita. Vai voidaanko?

Tasa-arvotyön edistäminen edellyttää eettisesti ja sosiaalisesti kestävää orientaatiota koulutuksen ja kasvatuksen kaikilla ulottuvuuksilla. Kirjoituskutsun käsiterypäs ”eettisyys, kohtaaminen ja kosketus” kutsuu tarkastelemaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden suhteisuuksia ja ilmentymiä kouluarjen mikrotasolta kasvatuksen ja koulutuksen rakenteisiin ja koulutuspoliittiseen päätöksentekoon. Se kutsuu pohtimaan, mitä mahdollisuuksia feministinen tutkimus voi avata keskusteluun, jota käydään kasvatuksen ja koulutuksen eettisistä kysymyksistä, tasa-arvon tilasta ja tasa-arvopolitiikasta. Lisäksi kirjotuskutsu haastaa pohtimaan, tulisiko tasa-arvolle etsiä vaihtoehtoisia sanallistuksia – sellaisia jotka eivät kuitenkaan jätä näkymättömiin käsitteen ydinajatusta.

Toivotamme tervetulleiksi kasvatukseen ja koulutukseen kytkeytyviä artikkeleita ja puheenvuoroja liittyen edellä kuvattuihin ilmiöihin esimerkiksi seuraavilta teema-alueilta:

  • Kohtaamisen ja kosketuksen etiikka
  • Kasvuympäristöjen eettiset kohtaamiset ja kosketukset
  • Liikuttavat kosketukset – koskettavan kokemuksen ajalliset jatkumot
  • Vastuullisuus
  • Affektiivisuus ja ruumiillisuus
  • Sukupuoli, muut erot ja intersektionaalisuus
  • Kasvuympäristöistä kumpuavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden piiloon jäävät haasteet
  • Muutos sukupuolivastuullisessa kasvatuksessa
  • Sosiaalinen kestävyys

Teemanumeron toimittavat Tuija Huuki, Ilmari Leppihalme, Anna Mikkola ja Vappu Sunnari. Lokakuussa 2019 julkaistavaan teemanumeroon tarjottavat tekstit voivat olla tieteellisiä artikkeleita tai lyhyempiä katsauksia ja avauksia Puheenvuoro-osioon. Teemanumerossa julkaistavaksi tarjottavat artikkelikäsikirjoitukset lähetetään 15.2.2019 mennessä ja muut tekstit 1.5.2019 mennessä sähköpostin liitetiedostona Anna Mikkolalle (anna.mikkola[at]helsinki.fi).

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita

Väki/valta-teemanumeron 4/2018 CfP:tä jatkettu 15.8.2018 asti

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden monitieteellistä feminististä väkivallantutkimusta käsittelevään teemanumeroon 4/2018.

Käsitepari väki/valta kutsuu tarkastelemaan sukupuolistunutta väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti arkipäiväistyneitä ja hiljaisesti hyväksyttyjä väkivallan muotoja ja herättää kriittistä keskustelua väkivallan tutkimuksessa yleisesti käytetyistä, hierarkkisista erotteluista esimerkiksi fyysisen ja henkisen väkivallan välillä.

Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena?
– Miten väkivallan kokijan näkökulma ja väkivallasta toipuminen voidaan huomioida väkivallantutkimuksessa?
– Mitä haasteita rodullistaminen, ableismi, ikään liittyvä syrjintä tai sukupuolittaminen tuo feministiselle väkivallantutkimukselle?
– Millaisia väki/vallan representaatioita media ylläpitää tai purkaa?
– Voiko feministinen, kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus purkaa väki/valtaan liittyviä kulttuurisia stereotypioita ja ihanteita?

Teemanumeron toimittavat YTT Elina Penttinen (Helsingin Yliopisto), FM Ada Schwanck (Helsingin Yliopisto) ja FT Julian Honkasalo (Helsingin yliopisto). Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (elina.penttinen(AT)helsinki.fi; ada.schwanck(AT)helsinki.fi; julian.honkasalo(AT)helsinki.fi) 15.8.2018 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.11.2018.

Kirjoituskutsu: Väki/valta

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden monitieteellistä feminististä väkivallantutkimusta käsittelevään teemanumeroon 4/2018.

Käsitepari väki/valta kutsuu tarkastelemaan sukupuolistunutta väkivaltaa monipuolisesti ja tieteidenvälisesti, osana kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan rakentamista ja ylläpitämistä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti arkipäiväistyneitä ja hiljaisesti hyväksyttyjä väkivallan muotoja ja herättää kriittistä keskustelua väkivallan tutkimuksessa yleisesti käytetyistä, hierarkkisista erotteluista esimerkiksi fyysisen ja henkisen väkivallan välillä.
Toivotamme tervetulleiksi artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

– Onko suomalaisessa yhteiskunnassa, kulttuurissa tai arjessa käytäntöjä, joita voidaan pitää hiljaisesti hyväksyttyinä väkivallan muotoina? Mikä mielletään väkivallaksi? Ketkä ovat sen kohteena?
– Miten väkivallan kokijan näkökulma ja väkivallasta toipuminen voidaan huomioida väkivallantutkimuksessa?
– Mitä haasteita rodullistaminen, ableismi, ikään liittyvä syrjintä tai sukupuolittaminen tuo feministiselle väkivallantutkimukselle?
– Millaisia väki/vallan representaatioita media ylläpitää tai purkaa?
– Voiko feministinen, kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus purkaa väki/valtaan liittyviä kulttuurisia stereotypioita ja ihanteita?

Teemanumeron toimittavat YTT Elina Penttinen (Helsingin Yliopisto), FM Ada Schwanck (Helsingin Yliopisto) ja FT Julian Honkasalo (Helsingin yliopisto). Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittaja­ohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (elina.penttinen(AT)helsinki.fi; ada.schwanck(AT)helsinki.fi; julian.honkasalo(AT)helsinki.fi) 11.6.2018 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.11.2018.

Sukupuolentutkimus-lehti 1/2018 on ilmestynyt

SukupuolentutkimusGenusforskning-lehden numero 1/2018 aloittaa Jyväskylän-toimituksen kaksivuotiskauden 20182019. Numero jatkaa luontevasti Jyväskylässä 23.–25.11.2017 järjestettyjen Sukupuolentutkimuksen päivien (Sukupuolten ajat – Genders through time – Genus i tiden) yhteydessä alkanutta työtä valtakunnallisen sukupuolentutkimuksen hyväksi. Lehden päätoimittajat kaudella 20182019 ovat Martina Reuter ja Hannele Harjunen, kirja-arviotoimittajina toimivat Annukka Lahti ja Laura Mankki ja toimitussihteerinä Minna Nerg.

Numeron 1/2018 artikkeli, Riikka Ylitalon ”Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa”, tarkastelee Oksasen ja Mikkolan runoutta, joka ottaa kantaa muun muassa naisten taloudelliseen tilanteeseen, kotirouvien kokemiin tyhjyyden tunteisiin, aborttikysymykseen sekä naisten kapinointimahdollisuuksiin. Artikkelissaan Ylitalo tutkii niitä runouden keinoja, joiden voi vaikuttaa oletettuihin lukijoihin, ja kysyy, mikä tekee näistä runoista affektiivisia, tunteita herättäviä tekstejä.

Suomi100-juhlavuotta tarkastelevassa puheenvuorossa Ann-Catrin Östman pohtii sukupuolenhistorian näkökulmasta, miten sanomalehdissä ja kaunokirjallisuudessa kiinnitettiin huomiota Suomen kehitysvaiheisiin. Toisessa puheenvuorossa Veronika Honkasalo tarkastelee kriittisesti #metoo-kampanjaa, tai erityisesti sitä, mitä jää kampanjan ulkopuolelle.

Numeron kolme lektiota ovat osoitus sukupuolentutkimuksen elinvoimasta eri oppiaineissa: Mitra Härkönen tutkii väitöskirjassaan tiibetiläisnunnien toimijuutta intersektionaalisuuden ja vallan ulottuvuuksien näkökulmasta, Enni Mikkonen naisten aseman rakentumista perinteiden ja muutoksen risteyskohdassa nepalilaisissa maalaisyhteisössä ja Satu Venäläinen naisia väkivallantekijöinä sosiaalis-konstruktionistista näkökulmaa ja affektitutkimuksen käsitteitä hyödyntäen.

Numeron kaksi kirja-arviota tarjoilevat erojen politiikkaa antroposeenin aikana ja sinkkunaisia ajan armoilla.

Numeron ilahduttavasta kuvituksesta vastaa Sirpa Varis.

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Martina Reuter & Hannele Harjunen: Sukupuolentutkimus–Genusforskning siirtyy Jyväskylään (pdf)

ARTIKKELI
Riikka Ylitalo: Rooleja, muotokuvia ja puhutteluja. Lukijaan vaikuttamisen keinot Aulikki Oksasen ja Marja-Leena Mikkolan 1960- ja 1970-lukujen feministisessä lyriikassa

PUHEENVUOROT
Ann-Catrin Östman: Historia i rörelse  nedslag i jubileumsårets minneskulturer
Veronika Honkasalo: Mitä jää #metoo-kampanjan varjoon?

LEKTIOT
Mitra Härkönen: Intersektionaalinen tutkimus valottaa tiibetiläisnunnien elämää
Enni Mikkonen: Naisten aseman muutos nepalilaisissa maalaisyhteisöissä ja sen eettinen tukeminen
Satu Venäläinen: Naiset ja väkivalta: kaksi tulokulmaa ja moninaisia merkityksiä

KIRJA-ARVIOT
Aino-Kaisa Koistinen: Richard Grusin (toim.): Anthropocene Feminism
Tiina Sihto: Kinneret Ladah: A Table for One: A Critical Reading of Singlehood, Gender and Time

Sukupuolentutkimus-lehti 4/2017 pureutuu liikuntaan, kehollisuuteen ja itsestä huolehtimiseen

4/2017: Liikunta, kehollisuus ja itsestä huolehtiminen

Mustan feministiajattelija ja runoilija Audre Lorden (A Burst of Light. Essays, 1988) mukaan ”itsestäni huolehtiminen ei ole itsekeskeisyyttä vaan itsesäilytystä, mikä puolestaan on poliittista sodankäyntiä.” Lorden rakastettu  sitaatti kuvaa sitä, miten tärkeää on huolehtia itsestä silloin, kun  yhteiskunnan suojaverkot eivät ota vastaan. Nykykulttuurissa  sorrettujen radikaali itsestä huolehtimisen politiikka on kuitenkin  latistettu kaikkia koskevaksi itsestä huolehtimisen vaatimukseksi ja oman kehon rakastamisen eetokseksi, jossa yksilö kantaa vastuun paitsi mahdollisesti normeista poikkeavasta tai sairastuvasta kehosta, myös omaan kehoon kohdistusta tunteista sekä kehon toimivuudesta ja
tuottavuudesta.

Itsestä huolehtimisen ja oman kehon rakastamisen toisiinsa nivoutuvia, sukupuolittuvia vaatimuksia ja diskursseja tarkastelevat tässä numerossa Kaisa-Riitta Aho ja Henri Hyvönen. Aho tutkii artikkelissaan naisille suunnatun Fit-kuntoilulehden tapoja puhua oman kehon rakastamisesta, siitä huolehtimisesta ja sen kelpaavuudesta postfeministisen kulttuurin kehyksessä. Hyvönen puolestaan kysyy artikkelissaan, mitä maskuliinisuusoletusten osittainen muutos, johon sisältyy myös sukupuolen ilmaisun vapautumista, merkitsee nuorten miesten kannalta. Hyvönen perääkin tulevaisuutta, jossa miesten itsestä huolehtiminen ymmärrettäisiin myös jatkuvan tuottavuuden vastuun vähentämisenä. Kuten Aho, käsittelee myös Anni Rannikko artikkelissaan liikkuvaa ruumiillisuutta. Monipaikkaisessa etnografisessa tutkimuksessaan Rannikko tarkastelee vaihtoehtourheilulajien, roller derbyn ja skeittauksen, sisäisiä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä hierarkioita ja normeja, jotka jäävät helposti piiloon silloin, kun lajiyhteisöjen oletusperiaatteina ovat yhdenvertaisuus ja vaihtoehtoisuus.

Numero sisältää lisäksi kaksi puheenvuoroa, joissa käydään ajankohtaista sukupuolentutkimuksellista keskustelua. Annamari Vänskä pohtii yhtä sukupuolentutkimuksen suosituimmista käsitteistä, performatiivisuutta, ja kuinka erityisesti vaatteet ja muoti toimivat sukupuolen performatiivina. Noora Kotilainen miettii puolestaan Sara Ahmedin (2017) Living a Feminist Life -kirjasta inspiroituneena yhteyksiä feministisen ja eläinoikeustietoisen ilonpilaajuuden välillä. Lisäksi numerossa on kolme kirja-arviota ja hienosta kuvituksesta vastaa Minnamaria Nurmi.

Turun toimitus kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat tehneet yhteistyötä kanssamme viimeisten kahden vuoden aikana ja olleet osa lehden ympärillä elävää feminististä yhteisöä. Seuraavaksi lehti siirtyy Jyväskylän yliopistoon, jonne toivotamme paljon onnea!

Sisällysluettelo

PÄÄKIRJOITUS
Sari Irni & Katariina Kyrölä: Itsestä huolehtiminen, kehollinen itsemääräämisoikeus ja feministinen kampanjointi (pdf)

ARTIKKELIT
Anni Rannikko: Lesbohuispausta ja skeittityttöystävyyttä. Liikuntakulttuurin vaihtoehtoiset sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestykset
Kaisa-Riitta Aho: Postfeministinen kehopositiivisuus Fit-kuntoilulehdessä
ja kuntosaliliikunnan arjessa
Henri Hyvönen: Itsestä huolehtiminen nuorten miesten työntekoa ja opiskelua käsittelevissä sanomalehtiteksteissä

PUHEENVUOROT
Annamari Vänskä: Näin muotoillaan sukupuolia. Performatiivisuuden teoriasta ja muodintutkimuksesta
Noora Kotilainen: Feministinen ja eläinoikeustietoinen ilonpilaajuus elämänasenteena ja akateemisena riskinä (pdf)

KIRJA-ARVIOT:
Mona Mannevuo: Eva Cherniavsky: Neocitizenship: Political Culture after Democracy
Päivi Korvajärvi: Ulrika Dahl, Marianne Liljeström & Ulla Manns: The Geopolitics of Nordic and Russian Gender Research 1975–2005
Suvi Keskinen: Gloria Wekker: White Innocence. Paradoxes of Colonialism and Race

Kirjoituskutsu: suomalaisen feminismin historia

Etsimme kirjoittajia Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden feminismin historiaa käsittelevään teemanumeroon 3/2018. Feminismin vaiheiden ja ilmenemismuotojen tutkimus on kansainvälisesti vilkasta, ja tämä tutkimus on monipuolistanut kuvaa esimerkiksi feminismin aalloista ja siitä, miten feminismi on ymmärretty ja miten sitä on toteutettu. Uusien teoreettisten näkökulmien hyödyntämisen lisäksi aiheen tutkimus on monipuolistunut uudenlaisten aineistojen ja menetelmien käytöstä. Teemanumeron tarkoituksena on käsitellä erityisesti suomalaisen feminismin ja muiden sukupuolta esille nostaneiden yhteiskunnallisten liikkeiden ja keskustelujen historiaa nykytutkimuksen valossa. Toivotamme tervetulleiksi eri aikakausiin sijoittuvia artikkeleita ja puheenvuoroja, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitkä ovat suomalaisen feminismin aallot tai sukupolvet?
• Mikä on suomalaisen feministisen liikkeen suhde kansainväliseen feminismiin ja muihin suomalaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin?
• Mikä on suomalaisen feminismin suhde nais(asia)liikkeeseen ja tasa-arvokeskusteluun
• Miten feminismin (tai naisasialiikkeen tai tasa-arvotavoitteiden) kannalta keskeiset yhteis kunnalliset muutokset on saatu aikaan tai toteutettu? Mikä rooli feministisellä ajattelulla tai liikkeellä on ollut em. muutosten toteuttamisessa?
• Miten feminismin historiaa tallennetaan ja tutkitaan?

Teemanumeron toimittavat FT Heidi Kurvinen (Oulun yliopisto) ja FT Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto).

Lähetä Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehden kirjoittajaohjeiden mukaan laadittu artikkelikäsikirjoitus teemanumeron toimittajille (heidi.kurvinen(AT)oulu.fi; arja.h.turunen(AT)jyu.fi) 31.1.2018 mennessä.

Tämän jälkeen käsikirjoitukset lähetetään vertaisarviointiin. Arvioitsijoiden hyväksymien artikkelien lopullisten versioiden tulee olla valmiita 15.8.2018.

Kirjoittajaohjeet: https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/kirjoita